Seuraa nuolta – Jolly Jumperin ensiaskeleet ja muita paljastuksia!

Lucky Luken uusien seikkailujen sarjassa tulee nyt tusina täyteen. Seikkailuvuorossa on tällä kertaa muksuikäinen Luke ja tekijänä vanha tuttu Achdé. Vanha Lucky Luke käy tosin vierailemassa albumin avaamassa pidemmässä seikkailussa, jonka uskaltaa luvata sisältävän paljastuksia tämän ikisuositun lännensankarin historiasta.Paljastuksia historiasta on tarjolla tutuksi tulleeseen tapaan myös tietoiskujen muodossa, joita piisaa musteen historiasta intiaaniheimojen käyttämään yhteiseen viittomakieleen. Käsitelläänpä Villin lännen aikaisia muotivirtauksiakin…Huumoriltaan albumi soveltuu Lucky Luken ystäville lähestulkoon vauvasta vaariin. Visuaaliset gagit ovat vahvassa roolissa lävitse albumin. Tarinoiden pituudet vaihtelevat useamman sivun kokonaisuuksista kahden ruudun timmeihin nasautuksiin.Seuraa nuolta soveltuu luettavaksi sekä useammassa annoksessa hitaasti nautiskellen että yhdellä kertaa ahmittavaksi. Pääosin albumin huumorin on tiivistä ja iskevää, eikä kattauksen avaavaa melankolisempaa tarinaa kannata siis säikähtää. Se antaa albumin myöhemmälle kohellukselle mukavasti kaikupohjaa ja syventää Lucky Luken historiaa. Saamme myös kunnian tutustua Lucky Luken uskollisimman ystävän ensiaskeleisiin.Käännöksestä vastaa Mirka Ulanto, jonka melkeinpä uskaltaa luvata kertovan käännösprosessista tarkemmin omassa blogissaan albumin ilmestyttyä. Laitamme linkin tämän artikkelin loppuun heti ja kun näin tapahtuu.Syksyn harmaina iltoina tämä albumi toimii piristävänä ilopillerinä. Ja eikös se joulukin ala pian uhkaavasti lähestyä, joten Lucky Luken ystäville tässä on luonnollisesti täysosuma tarjolla…Lucky Luke – Seuraa nuolta Lehtipisteissä ja sarjakuvakauppiailla 29.8.2018! Voit ostaa albumin omaksesi myös täältä.

Ylempänä luvattu kääntäjän blogikommentaari löytyy täältä!

Nueces Valley – parasta mahdollista Villiä länttä!

Nyt on käsillä sellainen Tex-seikkailu, että se ansaitsee kaksikin blogihehkutusta. Tätä voi siis pitää kevyesti pintaa raapaisevana ennakkohehkutuksena. Tarkempaa analyysiä luvassa teoksen ilmestyttyä, niin emme vahingossakaan pilaa kenenkään lukunautintoa. Tekisi mieli julistaa tämä Maxi vuoden merkittävimmäksi Tex-julkaisuksi jo nyt, mutta tässä vuosien varrella on oppinut varovaiseksi. Vielä tykimpi tarina saattaa väijyä seuraavassa suuralbumissa tai Maxissa tai Kirjastossa tai perusjulkaisun sivuilla…Maxi-Tex Nueces Valley on mallia eeppinen lännenseikkailu. Italian päässä on kaivettu juhlavuoden kunniaksi todella kovat panokset esiin. Alkuteos ehti ilmestyä viime syksynä, eli jos heikäläistä 70-vuotisuhlavuotta lämmitellään näin kovatasoisilla tarinoilla, niin herramunjee mitä sieltä vielä onkaan tulossa!Mauro Boselli on tämä tarinan pääarkkitehti ja visuaalisesta osaamisesta vastaa Pasquale Del Vecchio. Timanttisinta mahdollista Tex-osaamista siis tarjolla. Ja koska sana eeppinen on jo mainittu, niin perustellaanpa sitä hieman. Aikajana on tässä teoksessa siis pitkä. Vuodesta 1838 vuoden 1880 tienoille. Ajalta ennen Texin syntymää sankarimme kultaisimpiin vuosiin siis. Ja samalla etenemme Jim Bridgerin nuoruudesta elämän ehtooseen.Tarina sotkee mallikkaasti totta ja tarua, eli yksi tarinan tai ehkä ennemminkin tarinakimaran päähenkilöistä on siis Jim Bridger, todellinen Villin lännen pioneeri, jonka tosielämän seikkailuihinkin kannattaa tutustua. Tässä tarinassa miekkonen antaa roolimallia nuorelle Tex Willerille. Tarinakaareen mahtuu kaksikin karjanajoa, joiden aikana miehuuteen kasvava Tex oppii tärkeitä läksyjä Villin lännen armottomuudesta. Monikin taho on aina valmiina viemään rehelliseltä lehmipaimenelta joko koko karjan tai viimeistään sen myymisestä saadut rahat.San Franciscokin osoittautuu varsinaiseksi vaarojen pesäksi, jossa nuori Tex tovereineen meinaa joutua shanghaijatuiksikin. Onneksi sankareillamme on lujanyrkkinen partio kasassa.Kauniiksi lopuksi saamme koko klassisen sankarinelikon kokoon, eli molemmat Kitit ja Tiger tähdittävät seikkailun viimeistä episodia. Ja ihan lopussa saattaa kyynel vierähtää jäyhimmänkin Tex-fanin poskelle. Teitä on varoitettu!Maxi-Tex Nueces Valley Lehtipisteissä ja sarjakuvakauppiailla 25.4.2018!

 

 

Wanted: Tuhannen taalan albumi!

Palkkionmetsästäjiä, intiaaneja, toteemipaaluja, tomahawkeja, mustangeja, tanssityttöjä… Kaikkea tätä on luvassa, kun käsikirjoittajanero René Goscinny ja piirtäjänero Morris lyövät menovaihteen silmään Lucky Luke -albumissa Palkkionmetsästäjä.

Lucky Luken uusintajulkaisuissa on nyt siis vuorossa allekirjoittaneen henkilökohtainen suosikki. Suuri syy suosioon on toki pääkonnan habituksen lainaaminen Sergio Leonen länkkäreistä, sillä Elliot Belt on ilmetty Lee Van Cleef. Karikatyyri toimii kuin häkä, eli elokuvarooleista tuttu ylenpalttinen viileys antaa oman mausteensa antisankarimme kohellukselle tässä albumissa.

Palkkionmetsästäjä ei Lucky Luken maailmassa ole arvostettu ammatti. Toistuvana vitsinä kulkee esimerkiksi palkkioiden ja juomien kierrättäminen lattian tai baaritiskin kautta. Myös Elliot Beltin sinnikkyys, juonikkuus ja opportunismi toimivat mainioin hupimoottoreina. Albumi on kokonaisuudessaankin toistuvien vitsien aarreaitta – muun muassa kenraali Custerin alkuperäiset satulahuovat jaksavat naurattaa kerrasta ja vuodesta toiseen.

Naurattavia sivuhahmoja ei myöskään säästellä. Hevosenkasvattaja Bronco Forthworth, joka käynnistelee albumin juonta kuljettavan tapahtumasarjan, on selkeästi viettänyt liian kauan aikaa suojattiensa seurassa.

Sivuhahmoista show’n varastajiksi nostetaan välillä myös cheyennet, poppamiehen oppipoikana tunaroiva Small Face, kipakka päällikkö Little Fish Knife ja ilmeetöntäkin ilmeettömämpi palkkionmetsästäjän ajojahdin kohde Tea Spoon etunenässä.

Loppujen lopuksi albumi on Elliot Beltin näytöstä. Herra tinkaa palkkio-osuuksista tiukassakin paikassa ja on aina valmis sukeltamaan allikkoon, jos ojan pohjalla häämöttää lainsuojaton, jonka päästä on luvattu palkkio. Tosin myös Jolly Jumper on liekeissä sarkastisen kommentaarinsa kanssa. Eli väittäisin kärkipään Lucky Luke -albumiksi ilman Lee Van Cleef -fanittamisen suomaa epäreilua etuakin. Sen verran sakean sopan herrat Goscinny ja Morris saavat aineksista keitetyksi.

Lucky Luke: Palkkionmetsästäjä ilmestyy 21. maaliskuuta 2018! Albumi löytyy silloin sekä Lehtipisteistä että kirjakaupoista! Kotoa hievahtamatta voit ostaa sen esimerkiksi täältä!

Tex Willer 65 vuotta!

Tex Willer täyttää synnyinmaassaan Italiassa 70 vuotta tämän vuoden syyskuussa ja Suomessakin tulee jo eläkeikä täyteen. Tex on siis viihdyttänyt suomalaisiakin lukijoita jo vuodesta 1953 lähtien. Suomen ja Italian lisäksi Tex on suosittu hahmo muun muassa Brasiliassa, Norjassa, Kreikassa, Kroatiassa, Turkissa ja Israelissa. Käsikirjoittaja Giovanni Luigi Bonellin ja kuvittaja Aurelio Galleppinin luoma lännensankari on siis hyvinkin immuuni ajan hampaille, eikä tunne kulttuurisia rajoja.

Suomessa Tex aloitti sarjakuvataipaleensa liuskalehtinä, jotka ovat nykyisin haluttuja keräilyharvinaisuuksia. Liuskoista siirryttiin pienen julkaisutauon jälleen pokkarikokoon vuonna 1971, ja tässä formaatissa Tex löi lopullisesti läpi myös Suomessa. Nykyisin pokkarimallin Tex Willer ilahduttaa lukijoita 16 kertaa vuodessa. Peruspokkarin rinnalla ilmestyvät säännöllisinä julkaisuina Texin seikkailut julkaisujärjestyksessä, entisöityinä ja väreissä kokoava Kirjasto, klassikkopokkareita näköispainoksina paketoiva Kronikka, sarjakuvamaailman supertähtien Tex-tulkintoja esittelevä suuralbumien sarja ja pitkiä tarinoita peruspokkaria jykevämmissä raameissa tarjoileva Maxi-Tex.

Virkeä eläkeläinen jaksaa siis ahkeroida. Ikuisesti Villin lännen kultakaudella seikkaileva Tex on siinä määrin täydellinen sekoitus oikeuden miestä ja ikuista kapinallista, että lukijasukupolvi toisensa jälkeen ymmärtää hahmon hienouden. Sama tapahtuu myös tekijäpuolella. Tex tovereineen tarjoaa tarinankerronnallisen peruskallion, jonka päälle on hyvä rakentaa ikuisesti tenhoavia tarinoita rohkeudesta, moraalista ja väkivallan oikeutuksesta. Yhdysvallat 1800-luvun puolivälin jälkeen on näillä tarinoille täydellinen tapahtumaympäristö ja osaavien tarinankertojien aarreaitta… Texille piisaa rasisteja, keinottelijoita ja lainsuojattomia kolhittavaksi ja uudisasukkaita suojeltavaksi.

Texin luojan nimeä kantava kustantamo Sergio Bonelli Editore varmistaa, että tekijät pitävät riman korkealla, joten Tex Willer -tuotteeseen tarttuva voi olla varma, että tarina ja taide ovat tikissä. Tex-fanien kesken makuasioista kiistellään toki intohimoisesti, mutta vertailun muihin pitkän linjan sarjakuvasankareihin Tex kestää säännönmukaisesti voittajana selviten. Jos ei muuten, niin viimeistään Kit Carsonin, Tiger Jackin ja poikansa Kitin taustatuella.

Tex Willerin voit tilata täältä.

Tuoreimman Tex-kirjaston voit tilata täältä.

Arizona – Lucky Luken ensiaskeleet

Lucky Luken ensimmäinen seikkailu Arizona näki päivänvalon joulukuussa 1946. Nyt tarjoamme lännensankarimme juhlavuoden peesissä tämän seikkailun uutena laitoksena. Uuden käännöksen ohella paketin silaa kakkostarina Lucky Luke vastaan Sätkä-Sam.

Siitäkin on jo muutamahko vuosi, kun tämän artikkelin kirjoittaja väsäsi ala-asteen esitelmän Lucky Lukesta ja sen tekijästä. Toisen omaan muistiin jäljen jättäneen esitelmän aihe oli sioux-intiaanien kulttuuri, joten Villi länsi todellakin oli lähellä pienen Tuomion sydäntä. Sen myötä tuntuukin kunniatehtävältä hehkuttaa tätä lännensarjakuvan merkkipaalua täällä blogissa. Kasvuiässä nautitut Lucky Luket, Tex Willerit ja Kuukauden westernit näkyvät yhä tämän sarjakuvatoimittajan touhuissa pukeutumista myöten.

Morris, eli Maurice de Bevere, loi Lucky Luken hahmon Spirou-lehden sivuja sulostuttamaan, ja siinä määrin suuresta hitistä oli kyse, että herrasta tuli yksi lehden keskeisistä tekijöistä. Herra suhtautui Lucky Luken sen verran vakavasti, että muutti Yhdysvaltoihin kuudeksi vuodeksi imemään vaikutteita. Reissu osoittautui siinä määrin kohtalokkaaksi, että rapakon takana hän kohtasi toisen eurooppalaisen sarjakuvan suurmiehen, eli René Goscinnyn, josta tuli Lucky Luken käsikirjoittaja vuosiksi 1955–1977.

 

Arizona on kuitenkin puhtaasti Morrisin omaa käsialaa. Lucky Luken ensiaskeleet poikkeavat monellakin tapaa hahmon nykyisestä ilmiasusta. Animaatioelokuvan (ja varsinkin Disneyn) vaikutus hahmojen ulkonäössä ja kerronnassa on ilmeinen. Huumorikin on fyysisempää.

Nykylukijalle Arizonan sarjakuvakerronta saattaa olla liiankin elokuvallista. Kuvakäsikirjoitus lienee monelle ensimmäinen asia, joka Morrisin vuoden 1946 tyylistä tulee mieleen. Paljon on kuitenkin virrannut vettä Mississipissä Lucky Luken debyytin jälkeen.

Tätä albumia voikin käyttää esimerkkinä sarjakuvahahmon ulkonäön evoluutiosta ja tekijän kuvakerronnan kehittymisestä, sillä albumin toinen seikkailu Lucky Luke vastaan Sätkä-Sam on hahmon seitsemäs esiintyminen. Aikajanalla se asettuu vuoteen 1951, jolloin Arizona ensimmäisen kerran ilmestyi albumiformaatissa.

Toiminta on lyhyempää ja ytimekkäämpää, eikä slapstick-huumori enää ole ainoa pääosanäyttelijä. Lucky Lukekin alkaa jo näyttämään Lucky Lukelta. Kaikista yllä mainituista syistä Arizona on pakko-ostos kaikille Lucky Luken ja eurooppalaisen sarjakuvahuumorin ystäville. Tarjolla on 48 sivua alkuvoimaista lännenhubaa ja viileää nostalgiaa. Tekisikin mieli korvata Arizona-tarinan viimeisen ruudun ”loppu” sanalla ”alku”.

Lucky Luke: Arizona lehtipisteissä ja sarjakuvakauppiailla 30.8.2017!

Maalatulta aavikolta Montanan vuorille – Tex Willerin villin värikäs länsi

Nyt kun Tex Willerin perusjulkaisu on palannut vanhaan tuttuun mustavalkoiseen ilmiasuun, on aika räväyttää värillistä western-viihdettä lehtipisteitä ja kirjakauppojakin sulostuttamaan peruspokkaria huomattavasti kookkaammassa suuralbumiformaatissa. Luvassa on siis reiluin mitoin silmäkarkkia. Teitä on täten varoitettu!

Suuralbumien sarjassakin nämä värilliset seikkailut muodostavat oman kategoriansa. Viime kevään tuplakattauksen aloittanut Sankari ja legenda oli uuden uljaan sarjan lähtölaukaus ja Fronteran vanki ensimmäinen varsinainen tulitaistelu. Nyt vuorossa on seuraava tuplashotti tuli-, valo- ja alkuvoimaista Tex-seikkailuviihdettä, eli Tex Romanzi a Fumetti -sarjan osat 3 ja 4 yksissä kansissa. Viime vuoden satoa molemmat, joten suomalaiset fanit saavat nämä seikkailut eteensä ilahduttavan tuoreina.

Tämän tuplasatsin ensimmäinen tarina Painted Desert sijoittuu nimensä mukaisesti Pohjois-Arizonan maalauksellisen kauniisiin aavikkomaisemiin, jotka todellakin siis ovat kuvitusmateriaalia sanakirjan kohtaan kuvauksellisen maisema. Tarinasta vastaava Mauro Boselli on Tex-käsikirjoittajana ultraraskasta sarjaa, mutta uuden formaatin mukanaan tuoma innostus näkyy konkarinkin otteissa. Konkariosastoa tosin on kuvittajakin. Bonellin sarjakuvatalon tuotteista Dylan Dog on Angelo Stanolle tutuinta sarkaa, mutta vankan herkällä otteella tuntuu sujuvan myös Tex Willerin seikkailujen esillepano.

Stanon pitkä ura kansitaiteilijana näkyy Painted Desertin tunnelmissa. Väreillä kertominen ja niillä herkutteleminen tuntuu sujuvan herralta luonnostaan. Dylan Dogin myötä kauhutunnelmatkin ovat hanskassa ja lopun yliluonnollisillakin elementeillä tunnelmoiva välienselvittely luolastoissa saa esimerkiksi Dario Argenton kaltaisen väreillä pelottelijan fanit kehräämään. Ainakin yksi hahmoista vaikuttaisi kumartavan kunnioittavasti Larry McMurtryn suuntaan, joka saa kaltaiseni Lonesome Dove -saagan fanin kehräämään, joten myös Boselli ansaitsee fanipoikapisteitä.

Väreistä otetaan tehoja irti myös tarinan väkivaltaisten kohtien alleviivaajana, eli punaisena räiskähtelevä veri iskee silmille mustavalkoista ilmaisua tehokkaammin. Sam Peckinpahin fanit kiittävät! Punaisena hehkuva hurme herättää huomiota myös albumin jälkimmäisessä seikkailussa Uhka Montanassa, joka sijoittuu siis Montanan lumisiin maisemiin. Hanget eivät tosin enää albumin lopussa hehku yhtenäisen valkoisina, mikä ei Tex Willerin maailman tunteville tule yllätyksenä. Ruuti ja veri jättävät leimansa Montanan maisemiin.

Käsikirjoittaja on tässäkin tarinassa erittäin kokenutta osastoa. Gianfranco Manfredi on Texin ja Ukkostuulen lukijoille entuudestaan hyvinkin tuttu herra. Piirroksista vastaava Giulio De Vita syntyi samoihin aikoihin kun Angelo Stano jo aloitteli uraansa, eli 70-luvun alussa. Tämä suomalaisille lukijoille hieman oudompi nimi on esitellyt taitojaan muun muassa Thorgalin sivuilla. Väreistä vastaa Matteo Vattani, ja onpahan pakko todeta, että hyvin vastaakin. Alun masentuneen harmaista kansanmurhatunnelmista siirrymme syksyisen metsän vaarojen kautta lumimyrskyn suojissa hiipivään jännitykseen, komeita maisemia unohtamatta.

Erityismaininnan De Vitan ja Manfredin tiimi ansaitsee toimintakohtauksissa mukana olevista ratsuista. Mustangin räjähtävä lähtönopeus on hienosti kuvattu. Lännenratsastuksen faneille kenties siis erityissuositus. Ja kaikille klassisen lännenviihteen ystäville tämä tuhti albumikokonaisuus on luonnollisesti pakkorasti, vaikka perus-Texiä olisikin jo mitta täynnä, sillä näissä tarinoissa on villiä vaaran tuntua, eli aitoa Villin lännen henkeä.

Tex Willer -suuralbumi 35 lehtipisteissä ja kirjakaupoissa 24.5.2017!