Asterix veronkiertäjän jäljillä

Tänään on 13. päivä ja perjantai. Pistetäänpä sen kunniaksi kasaan pienoinen esittely järjestysnumeroltaan kolmannestatoista Asterix-albumista. Onko epäonnenluku jättänyt jälkensä albumin sisältöön? Ei ole. Asterix ja rahapata on alusta loppuun vankkaa René Goscinnyn ja Albert Uderzon yhteispeliä. Ja luonnollisesti myös Asterixin ja Obelixin yhteispeliä.

Goscinnyn nerous käsikirjoittajana näkyy erityisesti siinä, että hänen kirjoittamansa Asterix-albumit ovat sangen immuuneja ajan hampaalle. Tässä auttavat ikuisesti ajankohtaiset aihevalinnat. Tällä kertaa käsittelyssä ovat verot, niiden maksaminen, raha ja yrittäminen. Caesar korottaa veroja ja naapurikylän viekas päällikkö keksii piilottaa rahansa verottajalta Asterixin kylään, jossa ei roomalaisille juuri veroja maksella. Koskapa päällikkö on todella viekas, keksii hän vielä varastaa omat rahansa ja syyttää niiden katoamisesta Asterixia, jonka kontolle jää kadonneiden rahojen hankkiminen takaisin. Tämähän on tuttu kuvio kaikille tänäänkin uutisia seuraavalle.

Asterix lähtee siis jäljittämään kadonnutta rahapataa uskollisen ystävänsä Obelixin kanssa. Koska rahoja ei löydy, niin ne yritetään myös ansaita villisikoja kauppaamalla, kilpaa ajamalla, näyttelemällä ja gladiaattoritoiminnalla. Kaikessa tässä lystikkäästi epäonnistuen. Kauniiksi lopuksi raha haiskahtaa hieman, pääkonna saa opetuksensa ja kyläläiset juhlansa.

Albumiin mahtuu paljon pientä kivaa bongattavaa. Esimerkiksi merirosvot selviävät tästä albumista historiallisen vähillä vaurioilla. Ajan ja paikan etäisyys vaikeuttavat jo hieman julkimoiden bongausta (esimerkiksi Valéry Giscard d’Estaing alkaa olla suomalaiselle nykylukijalle vaikea tapaus), mutta albumin tekijät löytyvät helposti.

Jos etsit tapahtumarikasta Asterix-albumia, niin tässä sinulla on sellainen. Suosittelemme jokaiseen kotiin ilman ikärajoituksia.

Asterix ja rahapata kirjakaupoissa ja lehtipisteissä 8. helmikuuta 2017!