Helvetiaan ja takaisin Asterixin ja Obelixin seurassa

Asterixia aikuisen makuun! Kuudestoista Asterix ei ansaitse K16-leimaa kylkeensä, vaikka sisältääkin runsaasti orgioita, väkivaltaa ja ruoskimista. Orgiat nimittäin tapahtuvat alkuperäisen merkityksensä puitteissa, eli mässäilystä siis on kyse. Siitäkin huolimatta meno on sangen rätväkkää. Kuppiakin kallistellaan ahkerasti sekä gallien että roomalaisten toimesta…Asterix ja alppikukka on marssijärjestykseltään periaatteessa hyvinkin klassinen Asterix-albumi. Konnamainen kuvernööri Gracchus Flunssavirus uhkaa jäädä kiinni verokierrosta, joten hän myrkyttää Caesarin rahainvartija Claudius Antabuksen. Tuskissaan viruva Claudius hankkii Akvavitixin avukseen. Akvavitix tarvitsee parantavaan keitokseensa vain Alpeilla kasvavan kukkasen, joten Asterix ja Obelix saavat tehtäväkseen noutaa sellaisen. Flunssavirus kätyreineen yrittää estää tätä tapahtumasta ja seurauksena on runsaasti sanallista ja fyysistä taistelua, vauhdikkaita takaa-ajoja unohtamatta.Vänkänä knoppitietona René Goscinny ja Albert Uderzo saivat idean sijoittaa albumin tapahtumat Sveitsiin (eli Helvetiaan) Ranskan silloiselta pääministeriltä ja tulevalta presidentiltä, Georges Pompidoulta. Ja jos Asterixin luojat jotain osaavat, niin kansallisilla erityispiirteillä ja stereotyypeillä leikittelyn ja. Luvassa on siis alppitorvia, jodlausta, fondueta, pankkitoimintaa, käkitiimalaseja, siisteyttä, taisteluissa kolhittujen puolueetonta auttamista ja paljon muuta. Helvetia saa siis oikein kunnon käsittelyn, tosin arvostavan sellaisen.Paljon kovempaa kyytiä saa tarinan konna, eli laajempana teemana albumissa kulkee ahneus, veronkierto ja häikäilemättömyys. Jäävätpä roomalaiset kiinni myös Egyptin kansallisaarteiden ryöstelystä. Albumi ilmestyi alunperin vuonna 1970, ja ainakin allekirjoittanut näkee varsinkin albumin loppupuolen hyvinkin elokuvallisessa toiminnassa kaikuja vuoden 1968 Asterix ja Kleopatra -elokuva työstämisestä. Ensimmäisen Asterix-elokuvan tekemiseen herrat Goscinny ja Uderzo eivät osallistuneet, mutta tässä albumifilmatisoinnissa he toimivat ohjaajina. Animaation ehdoilla ajatteleminen näyttäisi jättäneen jälkensä Uderzon kuvakulmiin ja -kerrontaan sekä myös hieman pitkitetyn oloisiin ajojahteihin, jotka voinee laittaa Goscinnyn piikkiin.Mieleenpainuvia sivuhahmoja ja yksittäisiä vitsejä piisaa tässäkin albumissa totuttuun tapaan, joten perilaadukas Asterix-klassikko jälleen tarjolla. Kolkuttelee kymmenen kärkeä ainakin allekirjoittaneen listalla.Asterix ja alppikukka kampanjahintaan Lehtipisteissä 12. syyskuuta 2018. Löydät albumin myös laadukkaista kirja- ja sarjakuvakaupoista. Verkossa voit ostaa sen hyllyysi esimerkiksi täältä.

Asterix veronkiertäjän jäljillä

Tänään on 13. päivä ja perjantai. Pistetäänpä sen kunniaksi kasaan pienoinen esittely järjestysnumeroltaan kolmannestatoista Asterix-albumista. Onko epäonnenluku jättänyt jälkensä albumin sisältöön? Ei ole. Asterix ja rahapata on alusta loppuun vankkaa René Goscinnyn ja Albert Uderzon yhteispeliä. Ja luonnollisesti myös Asterixin ja Obelixin yhteispeliä.

Goscinnyn nerous käsikirjoittajana näkyy erityisesti siinä, että hänen kirjoittamansa Asterix-albumit ovat sangen immuuneja ajan hampaalle. Tässä auttavat ikuisesti ajankohtaiset aihevalinnat. Tällä kertaa käsittelyssä ovat verot, niiden maksaminen, raha ja yrittäminen. Caesar korottaa veroja ja naapurikylän viekas päällikkö keksii piilottaa rahansa verottajalta Asterixin kylään, jossa ei roomalaisille juuri veroja maksella. Koskapa päällikkö on todella viekas, keksii hän vielä varastaa omat rahansa ja syyttää niiden katoamisesta Asterixia, jonka kontolle jää kadonneiden rahojen hankkiminen takaisin. Tämähän on tuttu kuvio kaikille tänäänkin uutisia seuraavalle.

Asterix lähtee siis jäljittämään kadonnutta rahapataa uskollisen ystävänsä Obelixin kanssa. Koska rahoja ei löydy, niin ne yritetään myös ansaita villisikoja kauppaamalla, kilpaa ajamalla, näyttelemällä ja gladiaattoritoiminnalla. Kaikessa tässä lystikkäästi epäonnistuen. Kauniiksi lopuksi raha haiskahtaa hieman, pääkonna saa opetuksensa ja kyläläiset juhlansa.

Albumiin mahtuu paljon pientä kivaa bongattavaa. Esimerkiksi merirosvot selviävät tästä albumista historiallisen vähillä vaurioilla. Ajan ja paikan etäisyys vaikeuttavat jo hieman julkimoiden bongausta (esimerkiksi Valéry Giscard d’Estaing alkaa olla suomalaiselle nykylukijalle vaikea tapaus), mutta albumin tekijät löytyvät helposti.

Jos etsit tapahtumarikasta Asterix-albumia, niin tässä sinulla on sellainen. Suosittelemme jokaiseen kotiin ilman ikärajoituksia.

Asterix ja rahapata kirjakaupoissa ja lehtipisteissä 8. helmikuuta 2017!