Uusi Tex kirjasto ja uusia tuulia Tex-lehdessä!

Gianluici Bonelli, Aurelio Galleppini: Tex Willer kirjasto #27 Mohikaanien jäljillä

Tex Kirjasto sarjan uusin osa meinasi päästä livahtamaan kauppoihin ilman sen ansaitsemaa huomiota. Tammikuun puolessa välissä siis ilmestyi Tex Willer Kirjasto #27 Mohikaanien jäljillä. Tällä kertaa sankarimme saa vastaansa mm. keskiaikaisessa linnassa asustavan mielipuolen intiaaniarmeijoineen. Tavallistakin tuhdimmassa tarinakokonaisuudessa ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita säästellä, joten ei muuta kuin kauppaan ostamaan tämä hieno opus omaksi.

TexKirjasto27_C1

Pieni ennakkopaljastus Tex Willer lehdestä lienee myös paikallaan, sillä seuraavat kolme Tex numeroa tulevat olemaan poikkeuksellisesti värillisiä! Julkaisemme siis numeroissa 3-5/2015 Italian Color Texit 4 ja 5, joten odotettavissa on huipputekijöiden, kuten Suomessakin vierailleen Fabio Civitellin vauhdikkaita tarinoita. Syynä tähän ratkaisuun on se fakta, että Tex lehdestä ilmestyy Italiassa vuodessa vain 12 numeroa ja jotta saisimme viihdytettyä suomalaisia Texin lukijoita 16 numerolla vuodessa, julkaisemme muutamassa numerossa aina jotain hieman spesiaalimpaa materiaalia. Värilliset numerot ilmestyvät 18.2., 11.3. ja 9.4. Toivottavasti tykkäätte!

Page0315

PS. Lisää tietoa talven ja alkukevään julkaisuista tulossa piakkoin, kiitos kärsivällisyydestä!

 

Parasta lomaluettavaa osa 8

Gianluigi Bonelli & Aurelio Galleppini: Tex Willer Kirjasto 25 – 13. muumio

Päätetäänpä kesälukemistosarja oikein kunnon nostalgiafiksillä. Uusi Tex Willer on parhaimmillaan maailman parasta toiminta- ja lännenviihdettä, mutta onpa Texin vanhoissakin seikkailuissa omat puolensa. Varsinkin fantasia- ja kauhuelementit tuovat texin ja Kit Carsonin seikkailuihin oman pikantin sivumakunsa, ja tällä kertaa yliluonnollisia ilmiöitä annostellaan isolla kauhalla. Nam!

13muumio

Värillisenä Texin alkupään seikkailuja paketoiva Tex Willer Kirjasto on nyt edennyt osaan 25 asti. Gianluigi Bonellin juonima ja Aurelio Galleppinin kuvittama roistopäällikkö El Moron tarina päättyy melkoisella rytinällä ja paukkeella ja tämän loppuhuipennuksen jälkeen on tämän osan nimitarinan vuoro. Kolmastoista muumio vie Texin ja Kitin Meksikoon, jossa vastaanotto ei ole ystävällinen. Turpasaunoja, luotikuuroja ja haamuilevia muumioita siis piisaa.

Meksikolaisten kuritusta seuratessa on ilo huomata Texinkin muuttuneen vuosien varrella: nykyinen Tex on paljon kohteliaampi ja väkivaltaisuudessaan harkitsevampi herra. Näitä vanhempia seikkailuja seuratessa uhkaa välillä jopa hirvittää holtiton sanallisen säilän heiluttelu ja ylenpalttinen väkivaltaisuus, mutta nämä tarinat tulevat erilaisesta ajasta ja kulttuurista, joten paheksumisen sijaan voimme keskittyä nauttimaan nostalgisesta räävittömyydestä.

Kirjan introna toimii Graziano Fredianin artikkeli Bonellin verikostosta inspiraationsa hakevista tarinoista. Suosittelen lukaisemaan. Seikkailut toki ovat pääroolissa ja tasapainohan on tällä kertaan mukavasti kohdillaan, kun El Moron rökitys hoitaa perinteisemmän western-toiminnan ja Kolmastoista muumio kauhutunnelmoinnin. Naiskauneutta on erittäin niukasti tarjolla, mutta yksi neito sentään on pulassa. Tosin hän pääsee esiintymään vain muutamalla sivulla, joten miehekkyysprosentti pysyy korkeana kautta linjan.

Kesälukemistojen sarja päättyy siis Pohjois-Amerikan eteläosan armottomille aavikoille. Kuivaan ympäristöön sijoittuva kauhu sopii sadepäivän ratoksi kuin Texin nyrkki roiston naamatauluun. Ei tosin suositella kukkahattutädeille tai muille piirrettyä väkivaltaa ja roisia puheenpartta kauhisteleville.