Värilliset Tex Willerit vuonna 2017 – kauhutunnelmointia ja tuimaa toimintaa

Pian koittaa vanhoillisimpien Tex-fanien kolmen numeron mittainen kiirastuli, sillä Tex Willerit 3–5/2017 ovat sisäsivuiltaan riemunkirjavia, eli värikkäitä. Mustavalkoisuuden nimiin vannoville tämä on ikävä aika vuodesta, mutta onneksi vaihtelun virkistämiä löytyy myös melkoinen joukko.

Värillinen Tex Willer tuo aina allekirjoittaneen mieleen Fingerpori-stripin, jossa Heimo Vesan vieno toive suosikkisarjan värimaailman suhteen saa hyvinkin afrotukkaisen tulkinnan. Klassikkopätkä. Tipahdin. Mutta palatkaamme itse asiaan. Järkytyksen pehmentämiseksi ja makuaistin herkistämiseksi tarjoamme nyt pienen silmäyksen värillisten Texien antiin vuonna 2017. Luvassa on muun muassa aaveita, demoneita, intiaaneja ja lainsuojattomia. Maustepussista löytyy myös naiskauneutta ja hyppysellinen romantiikkaa.

Aloitamme värillisen kattauksen kolmella lyhärillä, eli numero kolme sisältää kolme kokonaista seikkailua. Numerus est omen?

Aloitamme Bosellin juonimalla ja Franzellan taiteilemalla tarinalla Vaara piilee varjoissa. Mukana menossa häärää El Morisco, joten yliluonnollisia tapahtumia siis luvassa.

Seuraavaksi herkistelemme hieman, eli Rujun kässäröimä ja Tissellin akvarellein toteuttama Haaste vanhalla lähetysasemalla yhdistelee rajua toimintaa ja karua romantiikkaa. Suosittelemme eritoten Larry McMurtryn Lonesome Doven ystäville.

Sokerina pohjalla tai suolana pinnalla pohjalla toimii Simeonin kirjoittama ja kuvittama Hoganin kopla, joka tarjoaa konnajahtia Gran Canyonin uljaissa maisemissa.

Vuoden neljäs Tex korkataan Mignaccon (tarina) ja Vanninin (taide) kummitusjutulla Chindi. Huomattavasti maanläheisempi ote tässä haamuilussa kuin edellisen numeron avauksessa, mikä realismin ystäville tiedoksi.

Kummittelun jälkeen on luvassa pitkä tarina, sillä Faracin juonima ja Milanon taiteilema Siouxien mailla valtaa myös seuraavan numeron. Salapoliisijännäriä, karjanajoa ja intiaanien kanssa kahakointia. Muy bien!

Ja kun nämä värilliset seikkailut on tavattu, niin luvassa on Civitellin taiteilemaa kauhupainotteista Texiä. Voipojatvoipojatvoipojat…

Tex Willer 3/2017 lehtipisteissä ja tilaajilla 1. maaliskuuta. 4/2017 29. maaliskuuta ja 5/2017 20. huhtikuuta.

 

Enrique Breccia – valon ja varjon mestari

Moni osaa piirtää, mutta harva hallitsee mustan ja valkoisen leikin niin kuin argentiinalaissyntyinen Enrique Breccia. Toisaalta herralla on ollut jo syntymästään asti hyvät lähtökohdat piirtämisen ammattilaiseksi, sillä hänen isänsä Alberto Breccia oli Latinalaisen Amerikan merkittävimpiä sarjakuvataiteilijoita ja kansainvälisestikin ajatellen merkittävä sarjakuvan ilmaisukeinojen uudistaja.

Koska Tito Faracin osaavasti juonimaa Captain Jackia on tässä blogissa hehkutettu aikaisemminkin, niin keskitymme tällä kertaan tarjoamaan iloksenne maistiaisia Enrique Breccian osaamisesta. Rohkeaa mustan ja valkoisen käyttöä luvassa. Ja ehkä jopa sarjakuvamaailman näyttävintä usvaa ja sumua.

Lieneekö eläinsymboliikan syytä, mutta allekirjoittaneelle tulee näistä tunnelmista mieleen Didier Comès.

breccia1

Vanhoja muistellaan astetta hienovaraisemmalla ilmaisulla.

breccia2

Maisemat ovat upeita, eli tapahtumapaikka suorastaan korostaa Breccian vahvuuksia.

breccia3

Suuremman mittakaavan toimintaakin tarjotaan.

breccia4

Paino on kuitenkin pienemmän mittakaavan toiminnalla.

breccia5

Tämäkin sivu tarjoilee periaatteessa pelkkää räiskintää, mutta Breccian ansiosta sekin on upeaa valon ja varjon leikkiä

breccia6

Lisää tätä herkkua löydät lehtipisteeltä tai paikalliselta sarjakuvakauppiaaltasi.

texcj

Tito Faraci ja Enrique Breccia: Tex Willer – Captain Jack nyt lehtipisteissä ja kirjakaupoissa!

Tex-piirtäjä Pasquale Del Vecchio Helsingissä

Meillä on jälleen vieraileva tähti täällä blogissa. Suomen virallisten Tex-tietäjien kovimpaan kärkeen kuuluva Janne Viitala käväisi Helsingin Kirjamessuilla moikaamassa tuoreen tarrakirjan paikalle tuomaa Tex-piirtäjää, jonka ansiosta useammankin Tex Willerin seikkailujen ystävän kokoelma kasvoi nimmarin ja luonnoksen verran. Tri Tuomio hiljenee nyt ja tästä eteenpäin teksti ja kuvat ovat Janne Viitalan käsialaa.

Helsingin Kirjamessut järjestettiin 26.-29.10.2016 totuttuun tapaan Helsingin messukeskuksessa. Kahtena viimeisenä päivänä vieraaksi oli saatu Egmontin osastolle ansioitunut Tex Willer-kuvittaja Pasquale Del Vecchio, joka on tähän mennessä saanut valmiiksi neljä tarinaa vuonna 2007 alkaneella Tex-urallaan. Del Vecchio oli tilattu paikalle markkinointimielessä, sillä Panini, Texin välitysfirma Euroopan markkinoille, oli joitakin viikkoja aiemmin julkaissut Tex Willerin keräilyalbumin, joihin voi kerätä sekä liimattavia tarroja että keräilykortteja.

delvecchio

Del Vecchio signeeraa keräilyalbumia.

Kiireinen Dell Vecchio ehti suoda signeerausten lomassa myös pienen haastattelun. Hän on vuonna 1965 Manfredonissa syntynyt milanolaistunut piirtäjä, jonka ensimmäiset sarjakuvat julkaistiin sanomalehdessä jo vuonna 1984. Tämän jälkeen hän kuvitti Il Giornalino -sanomalehteen Afrikkaan sijoittuvaa sarjakuvaa. Tuona aikana hän toimi idolinsa Gino D’Antonion, Lännentie-sarjan luojan, alaisuudessa. Pikkuhiljaa kuvittaja alkoi saada sen verran mainetta, että myös itse Sergio Bonelli kiinnostui hänestä. Vuonna 1992 Del Vecchio aloitti Bonelli Editoren julkaiseman Xona X -sarjan parissa. Hänen ensimmäistä tarinaansa ei kuitenkaan, syystä tai toisesta, koskaan julkaistu. Del Vecchio päätyi kuvittamaan Gino D’Antonion kirjoittaman New Yorkiin sijoittuvan Duri a morire -sarjakuvan, joka oli myös Bonelli Editoren julkaisema. Ura Bonellin palveluksessa jatkui Nick Raiderin, Xona X:n sekä hiukan myöhemmin Napoleonen parissa.

Del Vecchion ensimmäinen Tex-tarina ”Likaista rahaa” julkaistiin sekä Italiassa että Suomessa vuonna 2007. Hänen kaksi ensimmäistä tarinaansa olivat Claudio Nizzin kirjoittamia, kolmas Tito Faracin käsialaa ja neljäs, Color Texinä julkaistu seikkailu Roberto Recchionin käsikirjoittama. Del Vecchio kertoi messuilla, että tällä hetkellä hän työstää yli 300 sivuista, Mauro Bosellin kirjoittamaa tarinaa Maxi Texiin. Del Vecchio siis ilmeisesti pitää työskentelystä erilaisten kirjoittajien kanssa. Bosellin käsikirjoitusta Del Vecchio kehui, ja lupasi tarinasta tulevan todella kauniin.

messuema%cc%88nna%cc%88ttex

Egmontin iloiset messutytöt Miia ja Lotta olivat pukeutuneet Tex-henkisesti.

 

 

Verkkaisesta työtahdistaan tunnetulta, vain neljä valmistunutta tarinaa vajaassa vuosikymmenessä, Del Vecchiolta oli ihan pakko kysyä, että oliko hän ottanut töitä mukaan Suomeen. Kysymyksestä selvästi huvittunut piirtäjä totesi, että eipä tullut otettua. Del Vecchio kertoi saavansa valmiiksi yhden sivun yhden työpäivän aikana. Ei hänen työtahtinsa siis loppujen kovin hidas ole. Hänen Maxi Texinsä on tällä hetkellä suunnilleen puolivälissä, joten se valmistuu joskus ensi vuoden puolella. Ehkä se myös julkaistaan tuolloin tai viimeistään vuonna 2018. Del Vecchion kiireitä on lisännyt se, että hän on viime vuosina työskennellyt myös ranskalaiselle Dargaud-kustantamolle piirtämällä toiseen maailmansotaan liittyviä tarinoita. Tämä on tietenkin huono uutinen Tex-faneille, sillä onhan Del Vecchio tämän hetken parhaita ja tunnistettavimpia Tex-kuvittajia. Del Vecchio kuitenkin kertoi, ilmeisesti havaittuaan haastattelijan huolestuneen ilmeen, että pääpaino jatkossakin on Texin seikkailuissa. Texin suosimisessa saattaa olla takana se, että Del Vecchio tunnusti itsekin lapsuudesta lähtien olleensa Tex-fani, vaikka alalla ensirakkaus olikin toinen italialainen lännensarja Zagor.

delvecchio2

Del Vecchio suorastaan hämmästyi, kun häneltä kysyttiin, että käyttääkö hän avustajia kuvitustyössään. Ehdottomasti ei käytä, ei sellainen kannata. Del Vecchio ei tiennyt ketään Italialaista Tex-kuvittajaa, joka käyttäisi avustajaa. Hyvin harvassa nämä tuntuvat olevankin. Argentiinalainen Repetto oli lopulta ainut, jonka tiedettiin avustajia käyttävän. Aiemmin avustajien käyttäminen oli yleisempää, sillä esimerkiksi Giovanni Ticci käytti vakituisesti avustajia aina 1980-luvun puolelle, mutta ei käytä enää. Nykyään piirtäjien niskoille ei ole ilmeisesti ladattu kovia aikataulupaineita.

Seuraavaksi haastattelija ihmetteli ääneen, että mistä mahtaa johtua viimeaikainen uusien piirtäjien tulva Texin pariin. Reilussa kymmenessä vuodessa debyyttinsä on tehnyt yli 30 kuvittajaa. Monet lukijat muistavat, kun 1970- ja 80 -luvuilla piirtämisestä vastasi suunnilleen puolisen tusinaa kuvittajaa, jotka olivat omistautuneet Texille ja tuntuivat jatkavan sarjan parissa ikuisesti. Del Vecchio totesi, että 1970-luvulla piirtäjät olivat nopeampia, joten pienempi kuvittajien määrä riitti. Silloin oli myös vähemmän Tex-julkaisuja. Del Vecchio ei kuitenkaan maininnut syyksi sitä, että nykyään monet piirtäjät hänen tapaansa palvelevat useaa eri työnantajaa. Del Vecchio ei osannut vastata siihen, että oliko kustantaja muuttanut jollain tapaa omaa kustannuspolitiikkansa esimerkiksi kuvittajien palkkaamisen suhteen.

Del Vecchio asuu siis Milanossa, kaupungissa, jossa Texin kustantamo Bonelli Editore sijaitsee. Kysyttäessä, että onko kätevää työskennellä kustantamon läheisyydessä, Del Vecchio vastasi, että hän ei tee työtään kustantamon tiloissa, vaan studiossaan, jossa työskentelee muitakin kuvittajia. Kustantamoon on kuitenkin aina mukava poiketa viemään valmiita sarjakuvasivuja. Siellä tapaa tuttuja ja työtovereita, ja usein mennään yhdessä syömään. Uuden toimitusjohtaja Davide Bonellin alaisuudessa on miellyttävää työskennellä. Yhdistävä tekijä Bonellin ja Del Vecchion välillä on myös saman jalkapallojoukkueen, Inter Milanin, kannattaminen.

Hieman yli 50-vuotias Del Vecchio oli aluksi hieman ihmeissään, kun haastattelija sanoi tämän kuuluvan vielä Texin ns. nuoriso-osastoon. Del Vecchio lähti aluksi innokkaasti kiistämään väittämän, mutta hiukan pohdittuaan hänen oli myönnettävä, että Texin vakiopiirtäjistä vain Alessandro Piccinelli ja Cestaron veljekset ovat häntä selvästi nuorempia ja muutama muu on vain hieman nuorempi tai suunnilleen saman ikäinen hänen kanssaan. Pasquale Del Vecchio edustaa siis Texin tulevaisuutta. Toivottavasti saamme hänen tarinoistaan nauttia vielä usean vuosikymmenen ajan.

Janne Viitala

Captain Jack – vuoden vimmaisin lännensarjakuva?

Tex Willeriä toimittavaa tahoa usein hieman harmittaa, kun sarjakuvaa harrastava toinen taho ilmoittaa Tex Willerien lukemisen jääneen kauas nuoruuteen tai muuten vain täydelliseen paitsioon, koska ”länkkärit eivät nyt vain kiinnosta”. Tex Willeriin kannattaa aina suhtautua terveellisellä uteliaisuudella. Muuten saattaa jäädä esimerkiksi tämä tuorein suuralbumi väliin, eikä Captain Jackin vertaista sarjakuvajärkälettä kannata kevein perustein skipata.

texcj

Captain Jack nimittäin on sen luokan länkkäri ja sarjakuva noin ylipäätään, että tätä blogihehkutusta vääntävä taho täysin vilpittömästi uskoo sen toimivan suurimmalla osalla sarjakuvaharrastajista Tex Willeriin tai Villin lännen viihteeseen liittyvistä antipatioista huolimatta. Jaa miksikö? No antakaahan kun kerron…

texcj003

Captain Jack on sarjakuvan ammattilaisten taidonnäyte. Sekä käsikirjoittaja että kuvittaja ovat pitkän linjan tekijöitä, joiden kokemus ja työmoraali näkyvät tämän albumin jokaisessa ruudussa. Tarinanikkari Tito Faracin uran varrelle on mahtunut komea katras sarjakuvasankareita, joiden joukkoon mahtuvat muun muassa Dylan Dog, Diabolik, Mikki Hiiri ja Kapteeni Amerikka. Tex Willer on tällä italialaisella maestrolla jo entuudestaan todella hyvin hallussa – Kit Carsonin ja Texin henkilökemia toimii, mutta sivuhenkilöiden galleria on Captain Jackin tarinapuolen todellinen sydän. Sekä konnat, antisankarit että sankareille taustatukea tarjoava ja usein kohtalon päähän potkima henkilökatras menevät juuri oikealla tavalla ihon alle.

texcj2

Tarinaa on selvästi sovitettu argentiinalaissyntyisen Enrique Breccian jälkeen. Majesteettisen komeissa maisemissa seikkailevat groteskit ja ylirealistisenkin rumat ihmishahmot aiheuttavat välittömän assosiaation Sergio Leonen lännenelokuvien rumaa ja kaunista yhdistelevään kuvastoon. Spagettiwesternien peruspalikoista mukana ovat myös sangen kyyninen ihmiskuva ja oivaltava kuvakulmien käyttö

texcj3

Breccian hahmoista tulee ajoittain mieleen niinkin yllättävä taho kuin Kerrassaan merkillisten herramiesten liigan kuvittaja Kevin O’Neil. Kulmikkaita neniä ja tuimia katseita siis piisaa. Breccian osaamista ovat arvostaneet myös Marvelin ja DC Comicsin kaltaiset tahot, joten herran ansioluettelosta löytyy Rämeen Olennon, Batmanin ja X-Voiman kaltaisia supersankariviihteen ystävillee tuttuja hahmoja. Tämän albumin toteuttaneet sarjakuvan palkkasoturit ovat siis tehneet töitä sekä Bonellille, Disneylle, DC:lle että Marvelille, joten he eivät todellakaan ole yhden tempun poneja.

texcj4

Breccian taidetta kun ihailee, niin temppuvarastossa todellakin piisaa arsenaalia. Jännityksen kasvattaminen, maisemien kuvaaminen, tunnelmointi, hahmojen ilmeikkyys, pikkutarkkuus, rohkea mustien ja valkoisten pintojen käyttö. Valon ja varjon mestarillinen käyttö tuo Captain Jackin toimintakohtauksiin esimerkillistä syvyyttä! Suositellaan siis sarjakuvaa opiskeleville tahoille oppimateriaaliksi.

texcj5

Albumilla on myös yleissivistävä vaikutus mitä esimerkiksi Amerikan intiaanien historiaan tulee. Ainakin allekirjoittaneelle modok-intiaanien päällikkö Kintpuash oli ennen tätä albumia täysin vieras hahmo. Ei ole enää. Monet tämän albumin hahmoista perustuvat todellisiin esikuviin. Eli suositellaanpa albumia vielä myös Yhdysvaltain historian ystäville.

texcj001

Captain Jack juuri nyt lehtipisteissä ja kirjakaupoissa!