Pukuloistoa ja armotonta fanitusta

Kisailijoita vuodelta 2008.

Kisailijoita vuodelta 2008.

Helsingin Kirjamessut tarjoavat proosatulvan lisäksi herkkuja myös sarjakuvan ja mangan ystäville. Yookaikin singahtaa Tampereelta Messukeskukseen kahtena päivänä ja aikoo yhdistää hupia ja hyötyä koko rahalla.

Perjantaina 23.10. otakun ohjelmavalinnat keskittyvät Louhi-saliin. FatalNinja lämmittelee yleisön klo 14:00 ja klo 15:30 Yookaikin hyppää lauteille sekalaisen mangaa työkseen kääntävän ja toimittavan seurakunnan kanssa. Miten manga kääntyy suomeksi? on paneelin teema, joten eiköhän ainakin se ehditä kertoa ennen kuin Paloniemen Milla valtaa lavan heti perään klo 16:00. Yookai ei siis välttämättä karkaa salista mihinkään oman ohjelmansa loputtua.

Lauantai on sitten otakujen SE päivä tämän vuoden messuilla: vuoden suurin ja tärkein cosplay-kilpailu starttaa yleisön osalta klo 11:45, jolloin kisasalin ovet avataan. World Cosplay Summitin Suomen karsinta oheisviihteineen on ohi klo 15:30 tienoilla. Cosplayn ja japanilaisen populaarikulttuurin ystävien todellakin kannattaa saapua paikalle, sillä tarjolla on kotimaisen alan kärjen lisäksi myös maailmanmestaritason cossausta!

Cosplay-huumasta voikin taas laskeutua mangan pariin, eli Louhi-salissa aprikoidaan mangan kääntämistä myös lauantaina klo 16:30. Yookai saapuu paikalle viimeistään puoli tuntia sen jälkeen, sillä silloin on esittelyssä Egmontin korkkariprojekteista kunnianhimoisin, eli Luutnantti Ilves. Sen myötä paikalla on parikin tämän maan parasta sarjakuvataiteilijaa, Tarmo Koivisto ja Hannu Lukkarinen. Otakuja kehottaisin tutustumaan ainakin Hannu Lukkarisen taiteeseen ja eritoten tämän Nicholas Grisefoth-sarjaan. Merirosvoseikkailuksi yltyvä keskiaikainen seikkailukertomus sekoittaa raakaa realismia ja muinaisuskosta inspiraationsa hakevaa fantasiaa tavalla, joka viihdyttää varmasti myös feodaaliajan japanilaisiin miekkamiehiin ihastuneita mangaharrastajia. Samalla kohutun brittitutkijan väitteet japanilaisen ja suomalaisen kansanluonteen samankaltaisuuksista saavat vaivihkaista tukea. Shintolla ja suomalaisella shamanismilla on paljon yhteistä. Lukkarinen tarjoilee siis taikuutta ja teräaseita. Mitä muuta voi viihteeltä vaatia? WSOY:n tiskiltä löytynee tuorein osa Kivinen laiva. Luutnantti Ilvestä ei myöskään sovi unohtaa. Jos henkilö on vähääkään sotahistoriasta ja/tai lentävistä härveleistä kiinnostunut, niin tällä passaa lahjoa.

Kirjamessujen tiketillä pääsee myös Viini, ruoka & hyvä elämä -tapahtumaan, joissa voi tutustua mm. japanilaiseen ruoka- ja juomakulttuuriin. Tarjolla on mm. sushikoulu ja japanilaista teetä. Musiikkimessut kuuluvat myös hintaan, mutta kunnon täkyjä ei meinaa ohjelmastaan löytyä. Kai sielläkin on pakko silti hetki käyskennellä…

Sarjakuvan siivenveikot

Suomen ilmasodan Korkeajännityksen tekijät ovat luotettavia sana- ja kuvakerronnan konkareita, jotka ovat harrastaneet lapsuudesta asti lentokoneita ja ilmasodan koukeroita. Innoitusta ovat antaneet Korkeajännityksen rinnalla ilmestynyt Siivet-sarjakuvalehti (1962 alkaen), ilmasotakirjat sekä niissä kahakoineen lentokoneiden pienoismallien rakentelu.

Moog Konttinen (vas.), Markku Paretskoi, Hannu Lukkarinen ja Tarmo Koivisto.

Moog Konttinen (vas.), Markku Paretskoi, Hannu Lukkarinen ja Tarmo Koivisto.

Moog Konttinen

Kurvatappelua Karjalan taivaalla -tarinan käsikirjoittaja tunnetaan Jekyll & Hyde -hahmoistaan, joista arkiminä on DI-sähköinsinööri Konttinen ja rockminä puolestaan Herra Moog. Laulajana ja sanoittajana Moog on jättänyt suomalaiseen rockiin pysyvän jäljen 1970-luvulta näihin päiviin asti. Kirjallinen minä on löytänyt uran kirjojen ja sarjakuvien suomentajana sekä Korkeajännityksen käsikirjoittajana. Hänen kirjoittamiaan ovat Luutnantti Ilveksen ansiokkaat taistelukoneiden esittelyt.

Markku Paretskoi

Punaisen Kobran kirjoittaja tunnetaan parhaiten neljännesvuosisadan ajan (1975-2000) ilmestyneen huumorilehti Pahkasian ideamoottorina, kirjoittajana, toimittajana ja ”vanhana herrana”. Pahkasiassa ja sen ympärillä kukoisti myös erilaisten sarjakuvien, lehtien ja albumien, julkaisu- ja levitystoiminta. Ahkeran kirjoittajan kynästä syntyy edelleen runsaasti humoristisia kolumneja, artikkeleita ja käsikirjoituksia.

Hannu Lukkarinen

Kurvatappelun lennokas ja pureva kuvittaja on Suomen kokeneimpia kuvittajia ja sarjakuvataiteilijoita, jonka tilillä on noin 70 kirjaa, yli 30 vuoden kuvitukset eri sanoma- ja aikakauslehdissä ja jonkin aikaa myös TV1:n graafiset työt. Sarjakuvista tunnetuimpia ovat kirjailijoiden teoksiin tehdyt komeat albumisarjat: Andrew Vachss, Arto Paasilinna ja viimeksi Juha Ruusuvuoren keskiaikaiset tarinat.

Tarmo ja Topi Koivisto

Punaisen Kobran upea ja elävä piirrostaide jakautui taistelupari Koivistolle, isälle ja pojalle, jotka ovat jo tehneet yhteistyötä Tarmon pitkäaikaisen sarjakuvallisen päätyön Mämmilän sekä Pääkaupunki-satiirin kuvituksessa. Samoihin aikoihin Pahkasian kanssa alkanut Mämmilä ilmestyy edelleen ajoittain omina kirjoinaan. Tarmo on tehnyt laajaa pioneerityötä sarjakuvajulkaisuihin, lehtisarjakuvaan sekä tehnyt näyttäviä kuvituksia moniin painotuotteisiin. Hän on toiminut aktiivisesti myös Sarjakuvantekijöiden sekä kehitysavun kansainvälisen kurssitoiminnan piirissä. Topi Koivisto on jo hankkinut nimeä omilla sarjakuvillaan. Hänen piirtämänsä Noan seikkailut palkittiin fantasia-aiheisessa Sarjis 2007 -kilpailussa. Punaisessa Kobrassa hänen valttejaan ovat hiottu tekninen piirtäminen ja uutta luovat varjostustyylit.

Lue myös:

Suomen ilmasodan Korkeajännitys: Luutnantti Ilves

Komento vaihtuu Korkeajännityksessä