Kestävää sankaruutta – Ikuinen pikkolopoika ja muita tarinoita

Piko on sulostuttanut eurooppalaisen seikkailusarjakuvan kovasti kilpailtua kenttää jo 80 vuotta. Komea pyöreä luku on antanut aihetta juhlaan Belgian suunnalla ja näkyypä merkkipäivä nyt suomalaistenkin sarjakuvakauppojen hyllyillä upean juhlakokoelman muodossa!Pikon loi nimimerkki Rob-Vel Le Journal de Spirou -lehden nimikkohahmoksi huhtikuussa 1938. Sarjakuvakustantamo Dupuis osti oikeudet hahmoon 1943 ja siitä lähtien Pikoa ovat kirjoittaneet ja piirtäneet useat ranskankielisen sarjakuvan osaavimmat nimet. Jijé oli heistä ensimmäinen, ja hän kehitti Fantasion päähahmon aisapariksi. Häntä seurasi Pikon ja Fantasion tekijöistä maineikkain, ylittämätön André Franquin. 2010 hahmojen ruoriin siirtyi Fabien Vehlmannin ja Yoannin tiimi, joka on vastuussa myös tästä juhlakokoelmasta.Kuuden sarjakuvatarinan juhlakattauksen avaa Paluu toimituksen tulevaisuuteen, joka vie Pikon takaisin nimikkolehtensä palkkalistoille. Spiroun juhlajulkaisuun tarvittavista materiaaleista osa on kateissa, joten Piko värvätään etsimään kadonnut kovakantinen teos lehden arkistoista. Vanhoja lehtiä ei ole makuloitu, joten arkistoja todellakin piisaa ja tekijät pääsevät esittelemään taitoja goottilaisen kellarikauhun parissa.Toisena tarinana tarjoillaan Ikuinen pikkolopoika, joka on aikaisemmin juhlistanut Pikon 75-vuotisjuhlaa. Spiroun toimituksella on siis juhlat ja naamiaisteeman mukana pääsemme ihailemaan hupaisia versioita useistakin tutuista sarjakuvahahmoista. Näiden sekaan on livahtanut muutama mielisairaalasta karannut taho, joiden jahtaamisesta tarina saa varsinaisen polttomoottorinsa.Albumin kolmas rymistely päästää tekijäkaksikon irti eksoottisten toimintaympäristöjen suhteen, eli siinä missä edellinen tarina leikitteli hahmoilla, niin nyt on maisemien vuoro saada kyytiä. Ajan-takaa ajo heittelee sankarikaksikkoamme ympäri historiaa, eli luvassa on muun muassa ritareita, sapelihammaskissoja, uusia pyramideja, merirosvoja ja Villiä länttä…Kohtalon sivupoluilla päästää Pikon maailman hullut tiedemiehet irti. Tai ainakin yhden niistä. Sieninevan kreivin faneille on siis herkkua tarjolla.Batguy johdattaa vie Pikon vierailulle rapakon taakse. Kyläilyä isännöin Bruce Waynn, jonka mukana pääsemme jahtaamaan rikollisia amerikkalaiseen malliin. Luvassa on siis isoja tykkejä ja roppakaupalla sarjatulta. Ja sangen kipakkaa kommentointia amerikkalaisen supersankaruuden arvomaailmasta.Pohdinta supersankaruudesta jatkuu myös albumin viimeisessä seikkailussa Superpikkolo pelastaa, jossa Piko ja Spip ryhtyvät naamioituneiksi supersankareiksi. Sankaritekoja tapahtuu, mutta kaikki menee myös sangen hupaisalla tavalla pieleen. Näillä main realismi iskee näpeille jopa huumorisarjakuvissa, jos hybris uhkaa karata hyppysistä.Sarjakuvallisten ilottelujen lisäksi albumi sisältää myös kaksi kuvitettua muutaman sivun novellia. Mukana on ajankohtaan sopivasti myös joulutarina, jonka myötä Ikuinen pikkolopoika ja muita tarinoita on mitä parhain lahjavinkki eurooppalaista sarjakuvaa rakastavan tahon joulupakettiin! Löydät albumin sarjakuvakauppiailta ja hyvän sarjakuvavalikoiman omaavista kirjakaupoista. Voit ostaa sen myös täältä!

Kavalia ansoja ja viekkaita virityksiä – Mustanaamio 1974

Kun Mustanaamio retroilee, nykylukijakin on aseeton. Tämän vanhan viidakon sananlaskun keksi toimittaja juuri nyt ihan itse. Mutta tottahan tuo tosin on – Mustanaamion näköispainoksen toimitustehtävien aikaa vievin osa on villeimpien käänteiden ja yksittäisten ruutujen aiheuttamista hysteerisistä hehkutuskohtauksista toipuminen.

Toukokuun lopussa ilmestyvässä vuoden 1974 kokoelmassa joudumme luopumaan aivan kaikkien kyseisen vuosikerran Mustanaamio-tarinoiden uusimisesta, eli mukaan on valikoitu parhaat ja mielenkiintoisimmat jutut. Osa alkuperäisen materiaalin painojäljestä on sen verran rujoa, että tämä päätös oli pakko tehdä. Kaksi tuhtia kirjaa puolittain lukukelvotonta sarjakuvaa olisi ollut kenties kovimpien kompletistien mieleen, mutta tarkoituksemme on kuitenkin tarjota viihdettä koko rahalla. Ja sitä todellakin on luvassa!

Aloittakaamme romantiikasta. Tämän kokoelman hahmokaartiin osuu kaksikin kuninkaallista kaunotarta, jotka ovat hyvin persoja Mustanaamion karskille habitukselle. Toinen prinsessoista saa tunteilleen jopa vastakaikua.

Toinen prinsessoista on epätoivoisempaa ja epäonnisempaa mallia. Ja tämä Mustanaamio on jo sitä paitsi Dianan rengastama (tähän aiheeseen palaamme vielä syksyllä).

Naiskauneutta ei muutenkaan säästellä, vaan Mustanaamio joutuu sekä pelastamaan että pakenemaan kaunottaria mukavan säännöllisesti. Voisimme palata näihin kaunottariin vielä kesällä, mutta nyt siirrymme konnagalleriaa kummastelemaan. Kaunottarien ohessa sinne mahtuu monenlaista vipeltäjää, ja tässä on muutama erityisen mieleenpainuva.

Haukkavaltias on kuullut viidakon sananlaskun, jonka mukaan hyvä tarina ei noudata fysiikan lakeja. Mustanaamiolla onkin paljon kummasteltavaa tämän kostajan edesottamuksia seuraillessaan. Onko Haukkavaltias edes konna?

Laakson jätti on oikeastaan konnakaksikko, eikä yksittäinen konna, mutta johdattaapa hänkin lukijansa ja sankarimme moraalisten dilemmojen äärelle. Onneksi Mustanaamio osaa myös rehabilitoida konnia, eli tarjolla on muitakin ratkaisuja kuin pelkkää kallon kuvaa leukaperiin.

Vuosikerran erikoisin vipeltäjä on Gollum. Ruotsalainen käsikirjoittaja kunnioittaa Tolkienia huilua soittavalla karvaisella riiviöllä, joka johdattaa Mustiksen psykedeeliselle matkalle tulivuoren uumeniin. Täysin älytöntä menoa, eli just hyvä.

Romantiikan ja viholaisten jälkeen siirrymme vaarallisiin tilanteisiin, sillä Mustanaamion työnkuvaan tuntuu kuuluvan jatkuva ansoihin lankeaminen.

Ansoja viritelleet konnat eivät tosin yleensä ole varautuneet Mustanaamion rutiinisuorituksiin kuolonloukoista selviytymisen suhteen. Ihan sääliksi käy.

Mustanaamiolle ansoihin joutuminen todellakin ON rutiinia.

Lukijan riemuksi parhaimmat ansojen virittelijät osaavat käyttää luovuuttaankin.

Mustanaamion seikkailut ovat siis villiä ja kahlitsematontakin luovuutta pullollaan, mutta sarjan perusta on valettu sen verran vankasta graniitista, että tahallisen ja tahattomankin ilottelun sekaan mahtuu jyhkeän ikonista toimintasarjakuvataidetta vähintäänkin lääkärin määräämä annostus.

Toukokuun lopussa kannattaa siis olla tarkkana kirjakaupan sarjakuvahyllyllä. Muikeimman mahdollisen mökkilukemiston voi toki myös tilata sarjakuvakauppiailta ennakkoonkin, niin sateen sattuessa on suunnitelma B valmiina odottamassa.

MUSTANAAMIO 1974 kirjakaupoissa ja sarjiskauppiailla 31.5.2017!

Mies, joka ei kuole koskaan – 80 vuotta Mustanaamiota!

Mustanaamio alkaa olla arvokkaassa iässä. Lee Falkin luomista sarjakuvasankareista tunnetuin kilauttaa nyt mittariin komeat 80 vuotta. Tätä juhlistamme täräyttämällä sarjakuvakauppojen hyllyille komean juhlajulkaisun Mustanaamio – Mies, joka ei kuole koskaan.

mn80

Mustanaamio aloitti seikkailunsa sanomalehtisarjakuvana, joten tämä teos keskittyy arki- ja viikonloppustrippeihin. Mukana on myös aikaisemmin Suomessa julkaisematonta materiaalia. Tarinat loikkivat tiukasta toiminnasta humoristisen kisailun kautta Vaeltavan aaveen perhe-elämän ihmeellisyyksiin. Vanhan ajan seikkailusarjakuvaa ilman turhia nykyajan hömpötyksiä.

mn80_4

Onko Mustanaamio ikääntynyt arvokkaasti? Oikeita vastauksia tähän kysymykseen on monta. Parhaimmillaan Mustanaamio on mennyt vanhaksi juuri oikein, eli hahmolle tapahtuu asioita, jotka loksauttavat nykylukijoiden leuat lattiaan ja suupielet korviin. Realistista ja raadollista toimintaa ja jännitystä kaipaaville suosittelemme vaikkapa Xenogenesistä.

raymoore

Juhla-abumin ensimmäisessä seikkailussa Mustanaamio kurittaa merirosvoja Ray Mooren kuvittamassa seikkailussa, jossa sankarimme yllättää lukijansa muun muassa vaipumalla uneen kesken seikkailun. Harvinaista realismia toimintasarjakuvassa! Noloja tilanteita piisaa muutenkin. Tarina saakin Tri Tuomiolta täydet pisteet viihdyttävyydestä!

mn80_2

Seuraavassa tarinassa pääsemme jälleen ihmettelemään merirosvojen toilailuja, kivalla pienellä tvistillä tosin. Aloitusta huomattavasti pienimuotoisemman välipalan on kuvittanut Wilson McCoy ja otamme pari askelta kohti sitä Mustanaamiota, jonka me kaikki tunnemme. Vanhan koulukunnan seikkailusarjakuvaa yhä tämäkin.

wilsonmccoy

Mustanaamio kuvittajista legendaarisin lienee Sy Barry. Herra onkin kuvittanut peräti kaksi tämän juhlakirjan seikkailuista. Aluksi Barryn osaava kynä tarjoaa meille noir-tunnelmointia huomattavan kovaksi keitetyssä seikkailussa Hydra. Gangstereita piisaa kolhittavaksi ja tappavia ansoja ratkottavaksi.

sybarry

Urbaanista toiminnasta siirrymme sulavasti viidakkoon kisailemaan. Viidakko-olympialaisissa kaikki viidakon heimot osallistuvat suuriin kisoihin, joissa myös naisten sallitaan nyt kilpailla. Luvassa on vauhdin ja vaarallisten tilanteiden lisäksi jopa kantaa ottavaa kommentointia sukupuolien välisen tasa-arvon suhteen. Mustanaamion hälläväliä-asenne itse keksimiensä olympialaisten lajien vaarallisuuden suhteen on komediaa parhaimmillaan. Sy Barryn jälkeä tämäkin.

sybarry2

Urheiluilottelun jälkeen on aika vakavoitua hetkeksi. Tony DePaulin kirjoittaman tarinan kuvittajana loistaa Graham Nolan. Terroristeja Morristownissa on aikaisemmin suomentamatonta herkkua vuodelta 2003 ja varsinaista silmäkarkkia dynaamisen toimintasarjakuvan ystäville. Mustanaamion monet kasvot tulevat kyllä tutuiksi tämän albumikokonaisuuden myötä.

grahamnolan

Albumin viimeinen tarina onkin sitten aivan tuoretta materiaalia. Edellisestä tarinasta tutun DePaulin käsikirjoitus sekoittaa perhedraamaa ja tuimaa toimintaa, kun Kit ja Heloise ottavat askelia kohti aikuisuutta ja Vaeltava aave laittaa rikollisia kuriin taustalla. Paul Ryanin kuvitus luovii notkeasti keveämmän tunnelmoinnin ja yöllisten toimintakohtaisten välillä. Mukana menossa Tri Tuomion mielestä paras yksittäinen Mustanaamio-ruutu. Aina kannattaa olla pekonia mukana.

paulryan

Vuodesta 2001 Mustanaamiota kääntänyt Sirpa Alkunen kirjoitti esipuheen tähän juhla-albumiin. Andreas Erikssonin ansiokas artikkeli 80 vuotta viidakkokulissien takana taustoittaa näitä seikkailuja ja Mustanaamion pitkän iän salaisuutta. Mustanaamio ei kuole koskaan, mutta tekijät kyllä. Tämän teoksen päättävä seikkailu jäi kuvittajansa viimeiseksi kokonaiseksi päivälehtitarinaksi, mutta soihtua kantaa jo uusi piirtäjä. Jos maailma ei lopu, niin Mies, joka ei kuole koskaan saa vieruskaverin kirjahyllyyn 2026.

Mustanaamio – Mies, joka ei kuole koskaan kirjakaupoissa ja sarjakuvakauppiailla 26.10.2016!