Kultainen sirppi – kymmenenneltä sijalta kakkoseksi

Kummallisehkon otsikon takana piilottelee nyt sellainen jännittävä ja sarjakuvakeräilijöitä liian aikaisin harmaannuttava tosiasia, että Asterixin seikkailujen sarjassa suomalaisessa julkaisujatkumossa Kultainen sirppi kantoi alunperin järjestyslukua 10. Nykyisin albumi on palautettu oikealle sijalleen, eli albumiksi numero 2. Tämä on kuitenkin kaikkien kannalta paras ratkaisu, sillä väärällä järjestysnumerolla albumi ei tuntisi oloaan kotoisaksi.

Ensimmäisen kerran tarina näki päivänvalon Piloten sivuilla vuonna 1960 ja albumiksi koottuna se ilmestyi 1962. Suomennoksen aika koitti 1971. Lieneekö aikalaislukijoita hämmentänyt hahmojen ulkonäön yllättävä taantuminen, tiettyjen kyläläisten kohdalla jopa täydellinen muuttuminen, ja tarinankin tarpominen Asterix-mittarilla hieman yksinkertaisemmalla ladulla? Luultavasti kyllä. Allekirjoittanut ei tiedä, koska kummitädin Asterix-kokoelmaan perehtyminen alkoi vasta 80-luvun alussa ja nuori sarjakuvaintoilija ei kiinnittänyt moisiin yksityiskohtiin isommin huomiota. Muistan kuitenkin asiaa kummastelleeni. Albumi nauratti kuten muutkin Asterixit ja muutamakin ruutu siitä on etsattu pysyvään muistiin. Eli niitä sitten selitetään vanhainkodissakin ruohonkorsien tarkkuudella jo ammattinsakin puolesta toivottavasti loputtoman kärsivälliselle hoivarobotille.

Täysipainoista viihdettä Kultainen sirppi tarjoilee joka tapauksessa, eli siitä ei ole syytä huolestua. Hahmokaartin sijaan tekijöiden työn alla on tässä vaiheessa Asterixin maailman rakentaminen, eli huumorin keskipisteessä on Goscinnyn ja Uderzon visio roomalaisajan Ranskasta, jonka avulla he lempeän humoristisesti kommentoivat menneitä ja tuleviakin kotkotuksia. Matkailuteemaankin tekijät ovat jatkossakin palanneet säännöllisesti ja menestyksekkäästi.

Asterix ja Obelix kantavat siis vetovastuun tässä seikkailussa ja muu hahmokaarti pysyy kiltisti statistin roolissa. Tulevissa seikkailuissa tähän tulee muutos, mutta vielä ei ole legendaaristen sivuhahmojen aika. Vastaantulijat ovat ennemminkin huvittavia yhden ominaisuuden veijareita. Mieleenpainuvin tapaus lienee Vercingetorixia ylistävä humalikko.

Hahmojen ja maailman hiomattomuus tekee tästä albumista myös erittäin mielenkiintoisen. Tulevan suuruuden kyntö- ja kylvöprosessi on tässä albumissa täydessä käynnissä. Nykylukija lukeekin tätä albumia myhäillen ja tietävä virne kasvoilla väreillen. Eivätpä tekijät tai varsinkaan silloisen lukijat osanneet aavistaakaan, mitä tästä kaikesta seuraisi. Nyt ollaan parhauden lähteillä!

 

Kultainen sirppi kuuluu siis jokaisen sivistyskodin sarjakuvakokoelmaan. Ja kyllä, jokaisesta sivistyskodista löytyy kattava sarjakuvakokoelma. Tämä klassikko palaa kirjakauppoihin ja lehtipisteisiin 12.4.2017, eli jos tylsyys uhkaa pääsiäisenä ja albumi ei ole vielä tuttu, niin tiedätte mitä tehdä!