Mustanaamio Noir – Vaeltava aave varjoisilla kujilla

Toissa vuonna Mustanaamion teema-albumi tarjoili romantiikkaa ja viime vuonna oli merirosvojen vuoro loistaa. Nyt otamme synkemmän ja urbaanimman otteen tähän klassiseen sankariin ja siirrymme kovaksikeitetyn salapoliisitoiminnan pariin. Luvassa on siis asfalttiviidakoiden tummia varjoja ja katujen kovaa lakia.
Tässä seitsemän tarinan kattauksessa keskitymme siis trenssitakissa suoritettavaan rikollisjahtiin, lierihattua ja sysimustia aurinkolaseja unohtamatta. Andreas Erikssonin esipuhe Musta kuin yö avaa ja taustoittaa albumin ansiokkaasti ja sitten onkin tyylipuhtaan kasaritoiminnan aika…
Idi Kharellin juonima ja Hans Lindahlin kuvittama Outo muukalainen alkaa jäätelön ääreltä ja hyvinkin komediallisissa tunnelmissa, mutta pian tarina saa huomattavasti synkempiä sävyjä ja ruumiita tehtaillaan yllättävänkin tiheällä tahdilla. Mustanaamio tuntuu olevan koko ajan noin askeleen tai kaksi jäljessä jahdatessaan konnien kintereillä arvokasta ryöstösaalista. Mutta kuka tai mikä onkaan salapeäinen Mr K? Lopussa vaanii yllätys tai kaksi.
80-luvun lopulta hyppäämme 60-luvun alkuun. Satamarotat tarjoilee merellistä toimintaa Lee Falkin tarinoinnilla ja Sy Barryn kuvituksella. Yritämme tosin albumissa vöittää piitäjän olevan Ray Moore, mutta älkää uskoko meitä. Syvällä viidakossa kauppiaan on pakko nostaa hintojaan, koska satamakonnat ovat ottaneet haltuunsa tukkuportaan yläpään. Mustanaamio matkaa siis viidakosta kaupunkiin hintoja kohtuullistamaan, ja saakin sitten vastaansa melkoisen haiparven, josta suuri osa saa pääkallomerkin leukaperiinsä.
Pahojen liiga jatkaa 60-lukuista klasssikkomeininkiä. Lee Falk tarinoi ja Sy Barry hoitaa edelleen kuvataiteellisen osuuden. Pahojen liiga mellastaa Bengalin kaduilla mielin määrin ja sekä pormestari että poliisivoimat tuntuvat olevan kovin hampaattomia. Viidakkopartiolla ei ole asiaa suurkaupungin kaduille, joten on aika Vaeltavan aaveen ryhtyä töihin. Tämä klassikkotarina on julkaistu suomeksi jo useammankin kerran. Syystäkin. Tosin allekirjoitaneelle riittävät jo sankarittaren pisamat syyksi uusinnalle, mutta tämä tarina edustaa parasta mahdollista Mustanaamio-toimintaa millä tahansa mittarilla.
Jatkamme päivälehtisarjan parissa ja tekijätkin ovat samat. Lee Falkin ja Sy Barryn tiimi toimii kuin häkä ja Mustanaamion kultakausi on timanttia. Vihdoinkin myös Diana pääsee keskelle toimintaa, kun hänen hoteisiinsa päätyy salkullinen erään diktaattorin kavaltamia varoja. Judotaidoista huolimatta neuvokas diplomaatti ei pärjää konnille yksin, joten Mustanaamiokin pääsee töihin. Pääkallomerkkejä jaellaan sen jälkeen kovin anteliaasti, mikä lienee soveliasta kun tarinan nimi on Miljoonajahti.
Konnakoulu vuodelta 1967 on sekin Lee Falkin juonima ja Sy Barryn taiteilema tapaus. Tämänkin tarinan kohdalla yritämme väittää Ray Moorea tekijäksi, mutta väärä tieto on se. Syytämme häiriöitä kansainvälisessä kuvayhteydessä. Muutama emäkonna keksii koulia nuorisorikollisista itselleen armeijan, joka käskyjä kyseenalaistamatta kartuttaa pomojensa kassaa. Mustanaamio kseenalaistaa moisen toiminnan moraalin ja mielekkyyden omaan kovakouraiseen tapaansa. Ylimääräisenä bonuksena tarjoillaan lystikkäitä kahnauksia Mustanaamion ja Dianan uteliaan äitimuorin välillä.
Outrona albumi tarjoillee Andeas Erikssonin ja Nick Rochen tunnelmalyhärin Turvapaikka tältä vuodelta. Luonnollisesti kyseessä on aikaisemmin suomentamaton tarina. Mainio täky keräilijöille. Tämän albumikokonaisuuden upea kansi on Luca Erbettan käsialaa ja hykerryttävästä käännöksestä vastaa Sirpa Alkunen.

Mustanaamio Noir kirja- ja sarjakuvakaupoissa 23.10.2019! Voit ostaa sen hyllyysi myös täältä!

Mies, joka ei kuole koskaan – 80 vuotta Mustanaamiota!

Mustanaamio alkaa olla arvokkaassa iässä. Lee Falkin luomista sarjakuvasankareista tunnetuin kilauttaa nyt mittariin komeat 80 vuotta. Tätä juhlistamme täräyttämällä sarjakuvakauppojen hyllyille komean juhlajulkaisun Mustanaamio – Mies, joka ei kuole koskaan.

mn80

Mustanaamio aloitti seikkailunsa sanomalehtisarjakuvana, joten tämä teos keskittyy arki- ja viikonloppustrippeihin. Mukana on myös aikaisemmin Suomessa julkaisematonta materiaalia. Tarinat loikkivat tiukasta toiminnasta humoristisen kisailun kautta Vaeltavan aaveen perhe-elämän ihmeellisyyksiin. Vanhan ajan seikkailusarjakuvaa ilman turhia nykyajan hömpötyksiä.

mn80_4

Onko Mustanaamio ikääntynyt arvokkaasti? Oikeita vastauksia tähän kysymykseen on monta. Parhaimmillaan Mustanaamio on mennyt vanhaksi juuri oikein, eli hahmolle tapahtuu asioita, jotka loksauttavat nykylukijoiden leuat lattiaan ja suupielet korviin. Realistista ja raadollista toimintaa ja jännitystä kaipaaville suosittelemme vaikkapa Xenogenesistä.

raymoore

Juhla-abumin ensimmäisessä seikkailussa Mustanaamio kurittaa merirosvoja Ray Mooren kuvittamassa seikkailussa, jossa sankarimme yllättää lukijansa muun muassa vaipumalla uneen kesken seikkailun. Harvinaista realismia toimintasarjakuvassa! Noloja tilanteita piisaa muutenkin. Tarina saakin Tri Tuomiolta täydet pisteet viihdyttävyydestä!

mn80_2

Seuraavassa tarinassa pääsemme jälleen ihmettelemään merirosvojen toilailuja, kivalla pienellä tvistillä tosin. Aloitusta huomattavasti pienimuotoisemman välipalan on kuvittanut Wilson McCoy ja otamme pari askelta kohti sitä Mustanaamiota, jonka me kaikki tunnemme. Vanhan koulukunnan seikkailusarjakuvaa yhä tämäkin.

wilsonmccoy

Mustanaamio kuvittajista legendaarisin lienee Sy Barry. Herra onkin kuvittanut peräti kaksi tämän juhlakirjan seikkailuista. Aluksi Barryn osaava kynä tarjoaa meille noir-tunnelmointia huomattavan kovaksi keitetyssä seikkailussa Hydra. Gangstereita piisaa kolhittavaksi ja tappavia ansoja ratkottavaksi.

sybarry

Urbaanista toiminnasta siirrymme sulavasti viidakkoon kisailemaan. Viidakko-olympialaisissa kaikki viidakon heimot osallistuvat suuriin kisoihin, joissa myös naisten sallitaan nyt kilpailla. Luvassa on vauhdin ja vaarallisten tilanteiden lisäksi jopa kantaa ottavaa kommentointia sukupuolien välisen tasa-arvon suhteen. Mustanaamion hälläväliä-asenne itse keksimiensä olympialaisten lajien vaarallisuuden suhteen on komediaa parhaimmillaan. Sy Barryn jälkeä tämäkin.

sybarry2

Urheiluilottelun jälkeen on aika vakavoitua hetkeksi. Tony DePaulin kirjoittaman tarinan kuvittajana loistaa Graham Nolan. Terroristeja Morristownissa on aikaisemmin suomentamatonta herkkua vuodelta 2003 ja varsinaista silmäkarkkia dynaamisen toimintasarjakuvan ystäville. Mustanaamion monet kasvot tulevat kyllä tutuiksi tämän albumikokonaisuuden myötä.

grahamnolan

Albumin viimeinen tarina onkin sitten aivan tuoretta materiaalia. Edellisestä tarinasta tutun DePaulin käsikirjoitus sekoittaa perhedraamaa ja tuimaa toimintaa, kun Kit ja Heloise ottavat askelia kohti aikuisuutta ja Vaeltava aave laittaa rikollisia kuriin taustalla. Paul Ryanin kuvitus luovii notkeasti keveämmän tunnelmoinnin ja yöllisten toimintakohtaisten välillä. Mukana menossa Tri Tuomion mielestä paras yksittäinen Mustanaamio-ruutu. Aina kannattaa olla pekonia mukana.

paulryan

Vuodesta 2001 Mustanaamiota kääntänyt Sirpa Alkunen kirjoitti esipuheen tähän juhla-albumiin. Andreas Erikssonin ansiokas artikkeli 80 vuotta viidakkokulissien takana taustoittaa näitä seikkailuja ja Mustanaamion pitkän iän salaisuutta. Mustanaamio ei kuole koskaan, mutta tekijät kyllä. Tämän teoksen päättävä seikkailu jäi kuvittajansa viimeiseksi kokonaiseksi päivälehtitarinaksi, mutta soihtua kantaa jo uusi piirtäjä. Jos maailma ei lopu, niin Mies, joka ei kuole koskaan saa vieruskaverin kirjahyllyyn 2026.

Mustanaamio – Mies, joka ei kuole koskaan kirjakaupoissa ja sarjakuvakauppiailla 26.10.2016!