Tampere Kupliin jälkihöyryt

Tampere Kupli jo kymmenettä kertaa. Tapahtumapaikaksi vaihtui Tampere-talo, eli sarjakuvaa juhlittiin aikaisempaa arvokkaammin ja isommin. Ainakin kaksi seuraavaa festiä vietetään saman katon alla, joten ainakaan talonväellä ei palanut käpy sarjakuvahahmojen vyöryn edessä. Ja vyörymistähän todellakin tapahtui, sillä cosplay-kisa ja Traconien yhteydessä mieluisaksi ja hyväksi havaittu tapahtumapaikka houkutteli varsinkin pukuilevaa väestönosaa paikalle runsain mitoin. Elokuvista, animaatioista, peleistä ja sarjakuvista tuttuja hahmoja riitti bongattavaksi sadoittain.

Väenpaljoutta Tampere-talolla.

Suomalainen sarjakuvaosaaminen sai oman osansa juhlahumusta. Sarjakuva-Finlandian pokkasi tällä kertaa Kati Närhi albumillaan Seitsemäs vieras. Agnesin seikkailut ovat mainiota mustaa huumoria laajalla suositteluikähaarukalla. Suosittelen tutustumaan.

Vasemmalla Finlandia-palkittua albumia esittelevä Heli Sutela ja oikealla palkittu Kati Närhi.

Sarjakuvantekijät ry palkitsi vuoden sarjakuvateosta muun muassa sarjoista Villimpi Pohjola, Perkeros ja Puskaradio tutun tamperelaisen tekijämiehen isolla teellä, eli JP Ahosen. Ja tämä sarjakuvateko oli siis Taide teossa -hyväntekeväisyyshanke, joka kartutti Suomen Punaisen Ristin kassaa yli 16 000 eurolla. 50 sarjakuvantekijää ja kuvittajaa möi tempauksessa originaalejaan ja rahat menivät siis kokonaisuudessaan SPR:lle. Sarjakuvantekijät jakoivat myös Pätkä-apurahoja, joiden saajat voit katsastaa täältä. Egmont onnittelee kaikkia apurahaa saaneita ja eritoten JP Ahosta. Hieno mies hyvällä asialla.

Kyllä. Ryysistäkin oli.

Tri Tuomio ehti käydä ihmettelemässä muutamaa aikaisemmin suosittelemaansa ohjelmanuroakin. Petri Hiltunen esitteli Conan-abumissa Kun jumala herää debytoineen Praedor-sarjakuvansa syntyhistoriaa. Tiedonmurusia piisasi. Saimme muun muassa tietää missä fantasiamaailma Jaconia syntyi. Ostoskeskuksen viereisellä kalliolla eväitä voi hyvinkin vahingossa luoda fantasiamaailman, joka kestää aikaa ja inspiroi useampiakin kirjailijoita ja pelintekijöitä.

Tuolla tapahtui luovaa toimintaa!

Pääsimme myös kurkistamaan ajatusprosessiin Praedor-nimen takana. Nimen pakollisin elementti on helppo havaita oheisesta kuvasta…

Vasemman ylänurkan ”iriipat” on tietenkin tapiiri väärin päin. Ei jatkoon.

Mahtavana esiintyjänä tunnettu P. A. Manninen puolestaan on mies Kapteeni Kuolion takana. Maailman hupsuimmista b- ja c-sarjan supersankareista inspiraationsa hakenut hahmo saattaa olla joko kylähullu tai lähes päivittäin maailman tai ainakin Tampereen pelastava supermaagi, mutta ainakin herralla on juuret syvällä supersankarisarjakuvan hulvattomimmassa hetteikössä. Captain Marvel lienee vaikutteita antaneista heeroksista tunnetuin, mutta vaikutuksensa on ollut myös lyhytikäiseksi jääneellä Brain Boylla. Monet todella kahjot supersankarit omalaatuisine tekijöineen tulivat esitystä seuranneille tutuiksi. Aika loppui luonnollisesti kesken.

Captain Marvel rientää pelastustoimiin, mistä seuraa roppakaupalla yleistä älyttömyyttä.

Tampere Kupliissa tärkeintä on kuitenkin yleisö, ja sitä käväisi festaroimassa reilut 12 000 inehmoa. Komea luku, mutta myyjillä tuntui olevan sunnuntaina tylsää myyntipöytäsalissa. Ensi vuona ei sitten jäädä kotiin sunnuntaina, vaan tullaan harrastamaan sarjakuvaa! Ja ostamaan sitä! Eli nähkäämme Tampereella jälleen 15.–19. 3. 2017! Kotiin ei kannata jäädä ujostelemaan. Sarjakuvantekijät ja -lukijat ovat huumorintajuista ja ystävällistä porukkaa, joten näissä tapahtumissa sielu lepää ja nauruhermo rasittuu…

Järjestäneiden tahojen kuvakimaran tapahtumasta löydät täältä!

 

Tampere Kuplii taas – Tri Tuomion tärpit

Tampere Kuplii 16.– 20.3. jo kymmenettä kertaa. Keskitymme tärpeissämme perjantaihin ja viikonloppuun. Ohjelmaa on silloin enemän, joten valintojen vaikeuskin keskittyy vapaapäivien tuntumaan. Arki-iltojen ohjelman läydät täältä.

Vuoden 2016 Tampere Kupliin akateemisen osuuden käynnistää vähemmän akateeminen tunti, sillä vuoden 2016 Sarjakuva-Finlandia löytää silloin loppusijoituspaikkansa. Heli Sutela sijoittaa ja perustelee. Tri Tuomion suosikit ovat Tommi Musturi ja Ilpo Koskela. Selkeää suosikkia listalta on vaikea löytää, joten jännäksi menee. Perjantaina kello 11–12 tämä jännitys siis huipentuu. Tapahtumapaikkana toimii Tampereen yliopiston pääkirjasto Linna ja sen Väinö Linna -sali. Ei tarvitse ujostella akateemista sijaintia. Sarjakuvaharrastajille löytyy kyllä tilaa, eli sali ei ikävä kyllä ainakaan aikasempina vuosina ole ollut täynnä journalisteja.

Sama sali kello 14:30–15:15 tarjoaa Laura Antolan esitelmöintiä aiheesta
Battle of New York, Age of Ultron ja Civil War – Supersankarit yhteiskunnan asialla. Tämä esitelmöinti uusitaan lauantaina Tampere-talon Sopraano-salissa kello 11–12. Keskustelulle on silloin paremmin aikaa, mutta potentiaalisia päällekkäisyyksiä vähemmän.

Lauantaina tapahtuma käynnistyy toden teolla ja ohjema keskittyy Tampere-talolle ja sen lähiympäristöön. Lauantailta vinkkailemme muun muassa Eino Leinon Helkavirsien sarjakuvasovitusten tekijöiden sessiota. Pääjehuna häärii Suomi-Korkkareistakin tuttu Petri Hiltunen. Kello 13 Studiossa tämä. Tätä ennen Siina Vieri esittelee Image Comicsin vuoden 2015 tarjonnan. Lisätään tärppeihin. Kello 12 Sopraanossa.

Supersankarien ystäville vinkattakoon myös Kapteeni Napalmi -albumin julkistus Julkkarilavalla kello 12:30. Supersankarisarjakuvaan osallistuminenkin on mahdollista! Kapteeni Kuolion ensi kesän seikkailua valokuvataan livenä tapahtumassa. Kello 14 infopisteelle mars, jos pahamaineisen alkemistin jahtaaminen leikisti ja sarjakuvassa esiintyminen oikeasti kiinnostavat.

Tärkein kaikista tärpeistä on luonnollisesti myyntipöytäsali! Se löytyy Sorsapuistosalista ja palvelee asiakkaita lauantaina kello 10–18 ja sunnuntaina kello 11–17. Tulkaahan ostelemaan sarjakuvia meiltä ja muilta! Vilkaiskaapa myös pienlehtiosaston tarjonta. Sieltä saattaa löytyä tulevaisuuden supertähtiä uransa alkuvaiheessa! Tampere-talon kartan löydät täältä.

Ja ohessa vähän esimerkkiä myyntipöytämme annista. Jos ei mutkia ilmaannu matkaan, niin nämä ehtivät mukaan:

PjaF01162_jpgAsterixKK01MN1973HM1985kansiAsterixKK02LL0116_2TexKir33

Sunnuntain ohjelmasta nostettakoon esiin Kapteeni Kuolion juuria valaiseva esitelmä kello 14 Sopraanossa. P. A. Manninen on armoitettu sarjakuvatietäjä, jonka ohjelmanumerot kuuluvat aina tapahtuman hykerryttävimpiin. Suora lainaus ohjelmakuvauksesta lupaa paljon: ”Supersankariksikin Kapteeni Kuolio on erittäin omituinen, mutta vastaavanlaisia hahmoja löytyy myös klassisten amerikkalaisten sarjakuvantekijöiden hämärämmästä tuotannosta. Supersankaruudella on myös vaihtoehtoinen historia, josta nykyisin ollaan mielellään hyvin hiljaa.”

Harmillisia päällekkäisyyksiäkin tapahtuu. Marvelin supernaiset telkkarissa sisältää hyvät puhujat ja mielenkiintoisen aiheen. Sopraanossa kello 11. Ostetaan kuolemansäde – Stereotypiat supersankarifilmatisoinneissa houkuttelee samalla kellonlyömällä osoitteessa Opus 4.

Näiden lisäksi on tarjolla ohjelmaa muun muassa Sandmanin, Disneyn, mangan ja Ornette Birks Makkosen ystäville. Iltabileitä unohtamatta. Cosplay-kilpailu takaa sen, että sarjakuvahahmoja vilisee lähiympäristössä, eli ilmaista silmäkarkkia piisaa! Tulkaa mukaan Kuplimaan!

tamperekuplii2016_nettiversio

Tex Willer Petri Hiltusen tähtäimessä

Suomalaisista lännensarjakuvan tekijöistä ylivoimaisesti tunnetuin ja tuotteliain on Petri Hiltunen. Villiä länttä ja sen mytologiaa harrastavalla herralla on ollut sillä saralla monta rautaa tulessa, joista mainittakoon Lännen Korkeajännitys Herrasmieskostaja, sioux-intiaaneista kertovat mahtialbumit Vala auringolle ja Aavetanssi sekä Tex Willerin harrastajille tutussa ja nostalgiamielessä rakkaassa liuskaformaatissa toteutettu Kalkkaro-sarja. Tri Tuomio sai tietoonsa, että tältä realistisen toimintasarjakuva hidalgolta on jäänyt Tex Willerin perusjulkaisun seuraaminen olemattomalle huomiolle, joten asiantilahan piti korjata. Kymmenen tämän vuoden ensimmäistä numeroa kolahti siis Hiltusen postilaatikkoon. Pian sen jälkeen sanavalmiilta mieheltä irtosi seuraava kommentaari Tex Willlerin nykykuosista. Nauttikaa!

Vuoden 2015 Tex Willerit Petri Hiltusen tähtäimessä

Kersana Tex Willeriä tuli luettua joka numero. Rehellisyyden nimessä, silloin 70-luvulla lehdessä saattoi myös tapahtui melkein mitä vaan! Tyypillisten intiaanien ja meksikolaisten bandiittien ohella sankariamme vastassa saattoi olla lentävällä lautasella liikkuva liskomies, paholaiselta voimansa saava velho tai meteoriitin mukana maahan saapuneet verta imevät tappajakaktukset.

Pääasia oli kuitenkin kovaksi keitetty lännenviihde. Meno oli todellakin aika armotonta moneen aikalaiseen verrattuna. Siinä missä Pecos Bill, Buffalo Bill tai Kapteeni Miki eivät koskaan tappaneet ketään, ampui rangerimme kovilla ja kohti. Kuulustelut Tex hoiti hakkaamalla vastaantulijaa turpaan, kunnes tämä liversi kaiken. Eikä koskaan turhaan, aina uhrilta tietoa myöskin löytyi.

80-luvulla lukeminen jäi, ja vuosien varrella on tullut seurattua lähinnä yksittäisiä tarinoita, jättikirjoja ja Maxi-Texejä. Nyt Tri Tuomion pyynnöstä tartuin uusimpaan vuosikertaan, ja katsoin miten vanha keltapaita on muuttunut. Vai onko mitenkään?

Numerot 1 ja 2

Vuoden aloitti Kiristäjä, Giovanni Brozzon todella komeasti piirtämä klassinen lännenseikkailu. Varsinkin karut maisemat hivelevät silmää. Hyvässä ja pahassa tämä on juuri sitä kamaa jota kuvittelitkin saavasi näiden kansien välissä. Kit Carson manailee ”Suuri Potifar”, nyrkit puhuvat ja pyssyt laulavat! (Potifar muuten oli egyptiläinen faaraon hoviherra ja henkivartijain päämies ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Ettäs tiedät)

tex1

Ensi silmäyksellä siis mikään ei näytä muuttuneen. Luodit sanovat yhä zip osuessaan, meksikolaiset ovat kieroja ja kapakassa piipahtaminen johtaa nopeasti nyrkkitappeluun. Kuitenkin, jos aivan tarkkoja ollaan, niin Tex ystävineen ei tunnu viljelevän yhtä värikkään rasistisia ilmauksia vastustajistaan kuin joskus menneinä vuosina.

Numerot 3 – 5

Aamukahvi meinaa kuitenkin korahtaa väärään kurkkuun numerossa kolme. Mitä hemmettiä? Texhän on väreissä! Enhän minä ole antanut lupaa mihinkään tämmöiseen! Järkytys kuitenkin laimenee nopeasti, kun huomaa että kyseessä on useiden eri tekijöiden lyhyistä tarinoista koostuva kokeilu.

Vaikka segmenttien taso vaihtelee, on suorastaan virkistävää lukea tällaisia miniseikkailuja. Yleensähän yhteen kertomukseen saadaan uppoamaan kevyesti reilut kaksisataa sivua, ja 30-sivuinen stoori ei sinällään ole lyhyt millään muulla kuin Tex Willerin mittapuulla.

Muutenkin huomaa että vanhaa muottia on haluttu potkia. Vain yksi kirjoittaja ottaa mukaan edes Kit Carsonin, muuten sankarinne ratsastelee ypöyksin. Yksinäisen rangerin edesottamuksissa irtoaa ihan erilaista dynamiikkaa kuin toverijoukon toilailuissa. Miestä ei ole kuitenkaan haluttu irrottaa liian kauas juuriltaan, eikä yhtään repäisevän revisionistista tulkintaa ole eksynyt joukkoon.

Konnajoukon viimeinen1

Ehkä silmiinpistävin ero väritarinoissa on veren näyttäminen. Perinteisesti sarjoissa luodit ovat uponneet siististi konniin rikkomatta paitaa, vanhojen lännenleffojen perinteitä kunnioittaen. Nyt kun punainen näkyy, niin konnista tussahtelee suorastaa peckinpahilaisia purskahduksia. Varsinkin tarinassa Konnajoukon viimeinen valkoiseen lumihankeen leviää kauniita karmiininpunaisia läikkiä.

Konnajoukon viimeinen2

Seuraava pitkä tarina Delta Queen jatkaa väreissä, mutta se taas vaikuttaa enemmän mustavalkoiselta taiteelta joka on jälkikäteen väritetty sangen innottomasti. Vain ehkä jopa entistä reippaammin räiskähtelevä hurme kertoo piirtäjän olleen tietoinen tulevasta formaatista.

Mukana on taas koko remmi, ja kaikki saavat liberaalisti paljon omaa ruutuaikaa. Tex roiskii luodikolla, Tiger hiiviskelee, Kit Willer on taas vankina ja Carson manailee ”Kautta Josafatin parran!” (Josafat oli Juudan neljäs kuningas, raamatun Kuninkaiden kirjassa. Ettäs tiedätte!)

Kirjoittaja Boselli yrittää sangen kunnianhimoisesti sekoittaa tarinaansa useita eri osapuolia, rotuja, kulttuureja ja toimijoita, mutta suhteellisen vähäinen sivumäärä ja kangistuminen tuttuihin Tex-kaavoihin torpedoivat kiinnostavan alkuasetelman. Loppu tulee liian nopeasti ja helposti. Tämän kattauksen heikoin tarina, millä mittapuulla tahansa.

delta queen

Numerot 6 – 8

Sen takia onkin erikoista, että vaikka seuraavakin tarina on Mauro Bosellin käsialaa, se kilahtaa mittarin kärkeen heti ensi lukemalta! Syvyyksien käärmeihmiset muistuttaa jälleen niistä muinaisaikojen villimmistä vuosista, olemalla H.P. Lovecraftin tuotannolle kumartava kauhutarina.

Suosikkihahmoni meksikolainen salatieteiden asiantuntija El Morisco tarvitsee jälleen rangereiden apua. Ystävykset kärsivät aluksi heille tyypillisestä kollektiivisesta muistinmenetyksestä ja huolimatta lukuisista yhteisistä seikkailuista yliluonnollisia vastustajia vastaan, ovat sankarimme valmiita leimaamaan Moriscon pelot silkaksi taikauskoksi. Onneksi he päättävät kuitenkin auttaa tuttavaansa, ja niin alkaa kutkuttava ja nopeatempoinen seikkailu halki Meksikon kohti Durangon osavaltion eteläosien suoalueella sijaitsevaa rappeutunutta kartanoa. Diegon sukua painaa kirous, jonka laatu paljastuu vasta pikkuhiljaa…. vaikka tarinan nimi saattaa antaa jo hiukan osviittaa.

käärmeihmiset1

Malariaa kuhiseva viidakko, synkät alkuasukkaat ja sokkeloinen sukulinna luovat hienot puitteet tummasävyiselle tarinalle. Alessandro Piccinelli piirtää penteleen hyvin, jälki on pikkutarkkaa ja ilmeikästä. Juoni alkaa iskevästi, ja jännite säilyy yli suvantokohtienkin. Lopun kliimaksi käydään jo niin suurilla kierroksilla, ettei lukija meinaa penkillä pysyä. Napakymppi!

käärmeihmiset2

Numerot 8 – 10

Lukukimaran päättää nimellä Verenkarvainen kuu alkava pitkä kokonaisuus, myöskin Bosellin kynästä. Edellisen tarinan vanhanmalliseen menoon otetaan nyt etäisyyttä, ja Texistä on jälleen tehty yksinäinen kulkija. Raakuudessaan ja realistisuudessaan stoori muistuttaa enemmän toista lännensarjaa, Ken Parkeria. Myös Corrado Mastantuonon luonnosmaisempi piirrosjälki vahvistaa tuota mielikuvaa.

charvez1

Aluksi tutustutaan nuoreen Willeriin, joka vasta aloittelee rangerina. Komanssit (joita tarinassa kutsutaan amerikkalaisittain Comancheiksi) ovat kaapanneet Ada-tytön, ja hänet pitäisi hakea takaisin, hinnalla millä hyvänsä. Pelastusretkikunta onnistuukin, mutta ilkeä intiaanipäällikkö Charvez jää hautomaan kostoa Texille muille ryhmän henkiin jääneille.

Kuudentoista vuoden kuluttua hän lopulta iskee, kaapaten Adan synnyttämän puoliverisen Daniel-pojan, oman raiskauksesta syntyneen esikoisensa. Jälleen lähtee partio matkaan, mutta hyvin suunniteltu kosto tuhoaa takaa-ajajan toisensa jälkeen. Löytyykö älykkäälle ja intiaanimagiaa harjoittavalle raakalaiselle pysäyttäjää?

Verinen kertomus onnistuu erinomaisesti jännityksen luomisessa, se oikeasti synnyttää illuusion siitä että sankarimme voivat epäonnistua. Arpinen Charvez on pelottava vastus ja saa jopa kivikovan lainvartijan epäilemään mahdollisuuksiaan. Kaiken kaikkiaan kovan kaliiberin seikkailu, joka on jonkun verran velkaa Robert Aldrichin westernille Ulzana – Verinen apassi, vuodelta 1972.

Kokonaisuudessaan sanoisin että yksi vanhimmista pyssymiehistämme on edelleen selvästi hyvässä vedossa, ja pitää lukea näitä lehtiä enemmänkin vastaisuudessa.

Petri Hiltunen 18. 9. 2015 Helsinki

Räntää ja sarjakuvia – Tampere Kuplii 2015

Tällä kertaa sää ei suosinut keväistä sarjakuvafestivaaliviikonloppua, mikä takasi vuoden 2015 Tampere Kupliin tapahtumapaikalle hyvinkin tiiviin tunnelman. Kun pukuileva väestönosa joutui parveilemaan sisätiloissa, niin Finlaysonin alue kävi väistämättä ahtaaksi. Lähemmäs 9000 ihmistä on kuitenkin aikamoinen joukko. Toki fantasiahahmojen sun muiden kanssa törmäileminen lisää tunnelmaa sarjakuvafestivaaleilla, mutta myyntipöytäsalissa oli ajoittain hiukan liikaa väkeä käytävillä. Jos sarjakuvia ei mahdu selailemaan, niin se on vakava ongelma! Mutta mukava sellainen!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä ongelma on tosin jo ratkaistu vuodelle 2016, sillä ensi vuoden tapahtumapaikka on Tampere-talo. Ainakin Traconit ovat toimineet kyseisessä sijainnissa enemmän kuin hyvin, joten Tri Tuomio suhtautuu muutokseen toiveikkaasti, vaikka sijainti on astetta vähemmän Tampereen keskustassa. Ehkä arvokas tapahtumapaikka houkuttelee paikalle jatkossa nekin tahot, jotka nyt säikkyvät pukuilijoiden ja Siperian ahtaiden käytävien yhdistelmää.

Ohjelmanumeroissa oli luonnollisesti hittejä ja huteja. Ennakkoon hehkuttamani Jouko Ruokosenmäen Batman-luento oli piripintaan pakattuna, mutta eräs kotimaiseen sarjakuvaan keskittynyt esitelmä veti tasan nolla ihmistä, mikä oli tietenkin harmillista. Tri Tuomion kotimaisista suosikeista JP Ahonen näytti vääntävän omistuskirjoituksia tauotta läpi koko tapahtuman, mikä oli ihastuttavaa.  Ohessa kuvamateriaalia Petri Hiltusen mainiosta elokuvien sarjakuvasovituksia esitelleeltä luennolta. Huomiota sai muun muassa John Busceman huolella metsään mennyt Conan Barbaari-adaptaatio ja Tri Tuomion henkilökohtainen elokuvasovitussuosikki, eli Mike Mignolan näyttävä näkemys Francis Ford Coppolan Bram Stokerin Draculasta. (Miken Mignolan Francis Ford Coppolan Bram Stokerin Dracula!!! Heh.)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Egmont Kustannuksen myyntipöydällä moni sarjakuva löysi uuden kodin. Liukkaimmin liikkui Moebiuksen Cigurin mies, eikä syyttä. Kuusi euroa oli tästä mestariteoksesta erittäin kohtuullinen hinta. Festarihintaan oli tarjolla myös Blacksadia ja useampikin Batman-opus. Tatuoidulla Hirviöllä ja Iskalla näytti olevan lystiä asiakkaiden ja viereisten pöytien myyjien kanssa mekastaessa. Uskalla jo luvata herrojen viihdyttävän asiakkaitamme myös ensi vuonna Tampere-talolla. Seuraavan kerran herrat ovat tulessa Helsingin 29. sarjakuvafestivaaleilla ensi syyskuussa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Egmont Kustannus kiittää jokaista Tampereella kuplinutta tahoa ja eritoten tapahtuman järjestäjiä. Kävijöilleen ilmainen sarjakuvajuhla on elävää sarjakuvakulttuuria parhaimmillaan. Nähdään taas ensi vuonna! 10000 vieraan raja saadaan silloin toivottavasti rikottua ja juuri sinä, rakas lukija, voit auttaa siinä!

Kuplivat menovinkit!

Tampere Kuplii lämmittelee moottoreitaan jo keskiviikkona 25.3. Lastenkirjainstituutissa ja torstaina 26.3. Metsossa, mutta varsinainen hulina alkaa perjantaina 27. maaliskuuta. Ohessa Tri Tuomion vinkkejä vinkeistä ohjelmanumeroista. Muistakaa raahata luunne ja lompakkonne myös Egmontin myyntitiskille Ravintola Ziberiassa. uutuudet festarihintaan ja paljon muuta. Myyjinä teitä viihdyttävät likipitäen legendaarinen Tatuoitu Hirviö (a.k.a. Barbaari) ja aina asiallinen tuhannen festarin veteraani Iska.

 

Tampereen yliopiston pääkirjasto, Väinö Linna -sali perjantaina klo 11:00

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto

Katja Kettu palkitsee ja suomalainen sarjakuvaskene marmattaa ja/tai myhäilee monta kuukautta.

Onnelliset voittajat: Jaakko ja Lauri Ahonen!

Vuoden 2013 onnelliset Finlandia-palkitut Jaakko ja Lauri Ahonen!

 

Tampereen yliopiston pääkirjasto, Väinö Linna -sali perjantaina klo 12:25

Hulluja nuo frankofonit! Ranskankielinen sarjakuva ja intertekstuaalisuus.

Sarjakuvan kääntäjä joutuu aina luopumaan osasta alkuperäisiä viittauksia henkilöihin ja tapahtumiin. Maarit Mutta kertoo mitä me ranskaa ymmärtämättömät menetämmekään lukiessamme käännettyä Asterixia, Lucky Lukea, Marsupilamia, Piko ja Fantasiota…

 

TR1 lauantaina klo 14:00

Batman 2000-luvulla

Egmontille pitkän päivätyön tehnyt sarjakuvatoimittajakonkari Jouko Ruokosenmäki käy läpi 2000-luvun Batman-tarjontaa. Erittäin mielenkiintoista näkemystä lienee tarjolla, sillä Rmäki jos kuka tuntee Batmaninsa.

 

Vooninki lauantaina klo 15:30

P.A. Manninen: Kapteeni Kuolio ja Juhannuskylän noita

P.A. Mannisen Kapteeni Kuolio on supersankareista tamperelaisin. Kapteeni Kuolio ja Juhannuskylän noita on taattua psykedeelisen supersankarisarjakuvan, paikallishistorian ja urbaanilegendojen juhlaa. Manninen on ehdottomasti yksi parhaista sarjakuvista luennoivia tahoja tässä maassa, joten tätä ei kannata missata.

 

Paja sunnuntaina klo 12:00

Minä supersankarina – työpaja lapsille ja lapsiperheille

Supersankarisarjakuvat kaipaavat uusia lukijoita! Tee meillekin palvelus ja vie muksusi askartelemaan tai piirtämään superheeroksia! Rakkaus lajiin on hyvä pedata jo pienenä.

 

Auditorio sunnuntaina klo 13:00

Elokuvien sarjisversiot – turhaa oheisroskaa vai oma taideteoksensa?

Petri Hiltunen on sarjakuvan ja elokuvan harrastamisessa tämän maan asiantuntevinta aatelia, joten herralla ovat tämänkin alan hitit ja hudit hallussa. Tämän kovan luokan supliikkimiehen seurassa ei Tri Tuomio ole toistaiseksi koskaan kokenut tylsää hetkeä, joten tälle ohjelmanumerolle erittäin kova suositus.

 

Auditorio sunnuntaina klo 14:00

Sarjakuvien tv-sovitusten uusi aalto

Petri Hiltusen ohjelman jälkeen ei tarvitse vaihtaa salia. Näppärää. The Walking Dead saa varmasti ansaitsemansa huomion, mutta raahustavien raatojen lisäksi useampikin Egmontin rosterista tuttu supersankari on matkalla pieneen ruutuun tai seikkailee siellä jo.

 

Sarjakuvafestaaminen on maksutonta hubaa, mutta törsätkää toki muutama pennonen myyntipöytäsalin antimiin tai vaikkapa omakustanteisiin Pienlehtimarssilla! Hakekaa signeerauksia suosikeiltanne! Sarjakuvien tekeminen on yksinäistä puuhaa, joten fanien tapaaminen on monelle artistille mukavaa vaihtelua valopöydän ääressä vääntämiseen…

Onnelliset voittajat Jaakko ja Lauri!

Egmontin myyntitiskiltä suosittelemme kotiuttamaan tämän kotimaisen klassikon!