Klassikko, klassikompi, Asterix ja Kleopatra

Vuosi 1969 on suomalaisen sarjakuvasivistymisen merkkivuosia, sillä Asterix saapui silloin sarjakuvahyllyjemme sankarikirjoa koristamaan. Suomalaiset hyppäsivät Asterixin kyytiin juuri sarjan päästessä kunnolla vauhtiin, sillä ensimmäisenä suomennettiin Asterix ja Kleopatra, eli Asterixin seikkailujen kuudes albumi. Pienellä viiveellä tosin sekin, sillä ranskaksi se ilmestyi 1965.Asterix ja Obelix maailmoineen esiteltiin siis kansallemme hyvinkin valmiina tapauksina. Sarjan aloittamiseen keskeltä lienee ollut muitakin syitä, kuin vain laadullinen varman päälle pelaaminen. Elizabeth Taylorin ja Richard Burtonin tähdittämä neljän Oscarin Kleopatra oli pehmittänyt maaperää juuri sopivasti, eli tietämystä ja uteliaisuutta antiikin maailman julkkisten suhteen oli ilmassa populaarimmankin kulttuurin puolella. René Goscinnyn ja Albert Uderzon sarjakuva esihistoriallisten gallialaisten törmäämisestä antiikin maailmaan oli varmasti helpompi myydä Kleopatran kaltaisella valmiiksi tutulla hahmolla täysin tuntemattomien palmikoitujen viiksiniekkojen sijaan. Kun kansikuvakin peesasi elokuvan julistetta, niin markkinointi oli sen myötä puoleksi hoidettuna.Asterixin ja Obelixin maailma löysi ainakin allekirjoittaneen mielestä lopullisen uomansa tämän albumin myötä, mitä kuvastaa ehkä pieneltäkin tuntuva yksityiskohta, eli Idefixin nimeäminen ja tämän aikaisempaa isompi rooli tarinan kannalta. Koiraa kun ei oteta hetken mielijohteesta ja siihen todellakin sitoudutaan, joten kenties tähän yksityiskohtaan on tekijöidenkin puolelta ladattu tiedostettua tai tiedostamatonta symboliikkaa – näiden hahmojen kanssa on nyt turvallinen olo ja näillä mennään vielä pitkälle.Tällä kertaa hahmot päätyvät siis Egyptiin pyramideja rakentamaan, ja sen myötä osaaville humoristeille löytyy paljon hyvin aikaa kestäviä aineksia muun muassa hieroglyfeistä, rakentamisesta ja työnjohtamisesta. Ja jos herrat Goscinny ja Uderzo jotain ovat, niin osaavia humoristeja.Kuvitus- ja huumorinäytteiden puolesta Asterix ja Kleopatra onkin siitä hankala tapaus, että jokaiselta sivulta löytyy vähintäänkin yksi hyvä murjaisu, yleensä ainakin yksi loistava ja pari hyvää taustatukea antamassa, joten tässä on täysi työ ja tuska pitää mopo kurissa. Jälleen kerran huumoria annostellaan kaikille vauvasta vaariin ja mukana on perinteinen yleissivistymisbonus. Ei tämä turhaan ole kahden elokuvasovituksen Asterix. Suosittelemmekin siis ihan kaikille. Asterix ja Kleopatra lehtipisteissä ja sarjakuvakaupoissa 6.9.2017!

 

Asterix Hispaniassa ja kauhea kalabaliikki

Kun Asterix ja Obelix matkustavat, niin lukijalla on aina hauskaa. Ilmestymisjärjestyksessä neljästoista Asterix-albumi vie Asterixin ja Obelixin espanjalaisten erikoispiirteitä ihmettelemään, eli luvassa on lempeästi piikittelevään ilonpitoa sankarikaksikon eteläisen naapurimaan kustannuksella. Jättääpä kaksikko jälkensä myös vierailukohteeseensa, sillä Roomalaisten retuuttamisen ja uunottamisen ohessa Asterix tulee kehittäneeksi härkätaistelunkin. Tosin tämä ”urheilun” ja keekoilun yhdistelmä on hauska harrastus ainoastaan sarjakuvissa ja piirretyissä elokuvissa.

Monelle albumi on vanha tuttu ja ensimmäisen mieleen muistuu varmasti pieni ja pippurinen hispanialaisen kyläpäällikön poika, jolla on tapana pidättää hengitystään saadakseen tahtomansa. Poikasen kanssa ovat helisemässä sekä roomalaiset että gallialaiset. Juoni hakee siis alkuasetelmansa vanhasta tavasta ottaa pattivankeja rauhansopimusten varmistamiseksi, ja Caesar haluaa nyt varmistaa valtaansa kapinoivassa Hispaniassa.

Herrat Goscinny ja Uderzo loistavat tällä kertaa eritoten slapstick-komedian saralla. Merkillepantavinta kyseisellä rintamalla lienee Asterixin seikkailujen sarjan ensimmäinen Amaryllixin kalan käynnistämä joukkotappelu.

Mätkimisen lisäksi huumoria haetaan turismista, eritoten ranskalaisten ja saksalaisten tavasta karauttaa espanjaan asuntovaunuilla, jolloin Espanjan teiden huono kunto toi karavaanarien touhuiluun oman lisämausteensa. Toki myös espanjalaisten tulinen luonne ja tunteikas rytmimusiikki saavat myös paljon hersyvää huomiota.

Asterix Hispaniassa ei siis aivan turhaan taistele paikasta kymmenen parhaan Asterix-albumin kunniakkaassa katraassa. Uunituore uusintapainos nyt lehtipisteissä ja paremmissa kirjakaupoissa kautta maan. Jos aikoo tulevana talvena suunnata pakkasia pakoon Espanjan lämpöön, niin kannattaa todellakin sijoittaa tähän aina ajankohtaiseen espanjalaisen sielunelämän syväluotaukseen, on sitten lomalla helpompi hullutella paikallisten kanssa. Olé!

Kuvakirjojen kuningas – Asterixin XII urotyötä

Kun animaatioelokuva Asterix valloittaa Rooman sai vuonna 1976 suomenkielisen nimensä, niin jotain hämmentävää tapahtui elokuvaa levittäneen tahon markkinointipäässä, sillä Les Douze travaux d’Astérix ei millään muotoa viittaa Rooman valtaamiseen. Ehkä suomalaisten ei oletettu tuntevan Herakleen sankaritekoja? Piirrettyjen yleisön ei oletettu ymmärtävän viittauksia antiikin taruihin? Vai oliko urotekoja yksinkertaisesti liikaa? ”Yksi urotyö per elokuva riittää. Voisivat vaikka vallata Rooman. Se on kaikille tuttu juttu.”

Nyt natinasta itse pääasiaan. Elokuvasta tehtiin aikoinaan myös pieni kattaus oheistuotteita, joista yksi on tämä tässä juuri nyt hehkutuksen kohteena oleva kuvakirja. Ehkä oikeampi termi on kuitenkin taidekirja, sillä Albert Uderzon taide loistaa näillä sivuilla sarjakuvien ruutujaosta vapautettuna. René Goscinnyn tarinointi tarjoaa sekin vaihtelua Asterix-albuminsa ulkoa osaaville – muut Asterix-elokuvat perustuvat sarjakuvajulkaisuihin, mutta Asterixin XII urotyötä on oma ainutlaatuinen ja Asterix-kaanoniin kuuluva seikkailunsa.

Tarinassahan on siis kyse Caesarin ja Aladobixin välisestä nokittelusta, jonka seurauksena Asterix ja Obelix joutuvat jälleen kerran tien päälle urotekoja suorittamaan.

Luvassa on roomalaisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Hämmentäviä urheilusuorituksia.

Todella hämmentäviä urheilusuorituksia.

Naiskauneutta ei unohdeta. Nautintojen saaren seireenit pistävä Asterixin ja Obelixin päät huolella pyörälle.

Kuvataidetta ymmärtäville ja arvostaville riittää bongattavaa.

Antiikin ajan merkkihenkilöitä ei myöskään unohdeta.

Summa summarum, tämä hykerryttävästi yleissivistävä kuvakirja sopii kaikille vauvasta vaariin!

Asterixin XII urotyötä lehtipisteissä ja kirjakaupoissa 31.5.2017!

Kultainen sirppi – kymmenenneltä sijalta kakkoseksi

Kummallisehkon otsikon takana piilottelee nyt sellainen jännittävä ja sarjakuvakeräilijöitä liian aikaisin harmaannuttava tosiasia, että Asterixin seikkailujen sarjassa suomalaisessa julkaisujatkumossa Kultainen sirppi kantoi alunperin järjestyslukua 10. Nykyisin albumi on palautettu oikealle sijalleen, eli albumiksi numero 2. Tämä on kuitenkin kaikkien kannalta paras ratkaisu, sillä väärällä järjestysnumerolla albumi ei tuntisi oloaan kotoisaksi.

Ensimmäisen kerran tarina näki päivänvalon Piloten sivuilla vuonna 1960 ja albumiksi koottuna se ilmestyi 1962. Suomennoksen aika koitti 1971. Lieneekö aikalaislukijoita hämmentänyt hahmojen ulkonäön yllättävä taantuminen, tiettyjen kyläläisten kohdalla jopa täydellinen muuttuminen, ja tarinankin tarpominen Asterix-mittarilla hieman yksinkertaisemmalla ladulla? Luultavasti kyllä. Allekirjoittanut ei tiedä, koska kummitädin Asterix-kokoelmaan perehtyminen alkoi vasta 80-luvun alussa ja nuori sarjakuvaintoilija ei kiinnittänyt moisiin yksityiskohtiin isommin huomiota. Muistan kuitenkin asiaa kummastelleeni. Albumi nauratti kuten muutkin Asterixit ja muutamakin ruutu siitä on etsattu pysyvään muistiin. Eli niitä sitten selitetään vanhainkodissakin ruohonkorsien tarkkuudella jo ammattinsakin puolesta toivottavasti loputtoman kärsivälliselle hoivarobotille.

Täysipainoista viihdettä Kultainen sirppi tarjoilee joka tapauksessa, eli siitä ei ole syytä huolestua. Hahmokaartin sijaan tekijöiden työn alla on tässä vaiheessa Asterixin maailman rakentaminen, eli huumorin keskipisteessä on Goscinnyn ja Uderzon visio roomalaisajan Ranskasta, jonka avulla he lempeän humoristisesti kommentoivat menneitä ja tuleviakin kotkotuksia. Matkailuteemaankin tekijät ovat jatkossakin palanneet säännöllisesti ja menestyksekkäästi.

Asterix ja Obelix kantavat siis vetovastuun tässä seikkailussa ja muu hahmokaarti pysyy kiltisti statistin roolissa. Tulevissa seikkailuissa tähän tulee muutos, mutta vielä ei ole legendaaristen sivuhahmojen aika. Vastaantulijat ovat ennemminkin huvittavia yhden ominaisuuden veijareita. Mieleenpainuvin tapaus lienee Vercingetorixia ylistävä humalikko.

Hahmojen ja maailman hiomattomuus tekee tästä albumista myös erittäin mielenkiintoisen. Tulevan suuruuden kyntö- ja kylvöprosessi on tässä albumissa täydessä käynnissä. Nykylukija lukeekin tätä albumia myhäillen ja tietävä virne kasvoilla väreillen. Eivätpä tekijät tai varsinkaan silloisen lukijat osanneet aavistaakaan, mitä tästä kaikesta seuraisi. Nyt ollaan parhauden lähteillä!

 

Kultainen sirppi kuuluu siis jokaisen sivistyskodin sarjakuvakokoelmaan. Ja kyllä, jokaisesta sivistyskodista löytyy kattava sarjakuvakokoelma. Tämä klassikko palaa kirjakauppoihin ja lehtipisteisiin 12.4.2017, eli jos tylsyys uhkaa pääsiäisenä ja albumi ei ole vielä tuttu, niin tiedätte mitä tehdä!

Asterix veronkiertäjän jäljillä

Tänään on 13. päivä ja perjantai. Pistetäänpä sen kunniaksi kasaan pienoinen esittely järjestysnumeroltaan kolmannestatoista Asterix-albumista. Onko epäonnenluku jättänyt jälkensä albumin sisältöön? Ei ole. Asterix ja rahapata on alusta loppuun vankkaa René Goscinnyn ja Albert Uderzon yhteispeliä. Ja luonnollisesti myös Asterixin ja Obelixin yhteispeliä.

Goscinnyn nerous käsikirjoittajana näkyy erityisesti siinä, että hänen kirjoittamansa Asterix-albumit ovat sangen immuuneja ajan hampaalle. Tässä auttavat ikuisesti ajankohtaiset aihevalinnat. Tällä kertaa käsittelyssä ovat verot, niiden maksaminen, raha ja yrittäminen. Caesar korottaa veroja ja naapurikylän viekas päällikkö keksii piilottaa rahansa verottajalta Asterixin kylään, jossa ei roomalaisille juuri veroja maksella. Koskapa päällikkö on todella viekas, keksii hän vielä varastaa omat rahansa ja syyttää niiden katoamisesta Asterixia, jonka kontolle jää kadonneiden rahojen hankkiminen takaisin. Tämähän on tuttu kuvio kaikille tänäänkin uutisia seuraavalle.

Asterix lähtee siis jäljittämään kadonnutta rahapataa uskollisen ystävänsä Obelixin kanssa. Koska rahoja ei löydy, niin ne yritetään myös ansaita villisikoja kauppaamalla, kilpaa ajamalla, näyttelemällä ja gladiaattoritoiminnalla. Kaikessa tässä lystikkäästi epäonnistuen. Kauniiksi lopuksi raha haiskahtaa hieman, pääkonna saa opetuksensa ja kyläläiset juhlansa.

Albumiin mahtuu paljon pientä kivaa bongattavaa. Esimerkiksi merirosvot selviävät tästä albumista historiallisen vähillä vaurioilla. Ajan ja paikan etäisyys vaikeuttavat jo hieman julkimoiden bongausta (esimerkiksi Valéry Giscard d’Estaing alkaa olla suomalaiselle nykylukijalle vaikea tapaus), mutta albumin tekijät löytyvät helposti.

Jos etsit tapahtumarikasta Asterix-albumia, niin tässä sinulla on sellainen. Suosittelemme jokaiseen kotiin ilman ikärajoituksia.

Asterix ja rahapata kirjakaupoissa ja lehtipisteissä 8. helmikuuta 2017!

Asterix ja Obelix alokkaina

Jos sie haluat hulinapainotteisen Asterix-albumin ilman vakavia teemoja, niin täs siul ois sellanen. Asterix legioonalaisena ei siis sisällä syvälle ulottuvia viiltoja ihmisenä olemiseen, vaan keskittyy viihdyttämään ja kiihdyttämään kevyemmällä otteella. Tai miten sen nyt ottaa, albumissa käsitellään kuitenkin muun muassa rakkautta, ritarillisuutta ja auktoriteettien vastaisuutta. Pääpaino on kuitenkin fyysisellä komedialla ja verbaalisella leikittelyllä… Ja koska René Goscinny ja Albert Uderzo ovat asialla, niin verbaalisuudella leikittelykin on astetta nerokkaampaa ja sarjakuvallisempaa kuin kilpailijoilla.

Asterix10_2

Juonikuviohan on tässä lähellä pyhää yksinkertaisuutta: iki-ihanan Mimosan kihlattu on pakotettu liittymään Rooman armeijaan, joten Asterix ja Obelix lähtevät hakemaan herraa pois vihollisen riveistä. Se tapahtuu liittymällä vihollisen riveihin, joten Asterixin ja Obelixin kyvyttömyys Rooman armeijakoneiston tiukkaan kuriin sopeutumisessa toimii tämän albumin huumorin moottorina. Kapina auktoriteettia vastaan on tuttua puuhaa tai ainakin tuttu haave likipitäen jokaiselle ihmiskunnan edustajalle, joten Asterixin ja Obelixin anarkistinen ilkamointi löytää kaikupohjaa äärimmäisen laajalla otannalla.

Asterix10_1

 

Uho tämän albumin temaattisesta keveydestä alkaa juuri nyt tuntua kirjoittajasta virheliikkeeltä. Kymmenes Asterix-albumi ansaitsee paikkansa Asterixien kärkikymmenikössä muullakin kuin slapstick-komedialla. Monet Asterix-fanit asettavat tämän jopa kolmen kärkeensä. Uskallamme siis suositella ihan kaikille sarjakuvan ja komediallisen viihteen ystäville! Yleissivistävästi humoristinen sarjakuva ei tästä parane.

AsterixL_1

Asterix legioonalaisena lehtipisteissä, kirjakaupoissa ja sarjisputiikeissa 6.4.2016!