Kavalia ansoja ja viekkaita virityksiä – Mustanaamio 1974

Kun Mustanaamio retroilee, nykylukijakin on aseeton. Tämän vanhan viidakon sananlaskun keksi toimittaja juuri nyt ihan itse. Mutta tottahan tuo tosin on – Mustanaamion näköispainoksen toimitustehtävien aikaa vievin osa on villeimpien käänteiden ja yksittäisten ruutujen aiheuttamista hysteerisistä hehkutuskohtauksista toipuminen.

Toukokuun lopussa ilmestyvässä vuoden 1974 kokoelmassa joudumme luopumaan aivan kaikkien kyseisen vuosikerran Mustanaamio-tarinoiden uusimisesta, eli mukaan on valikoitu parhaat ja mielenkiintoisimmat jutut. Osa alkuperäisen materiaalin painojäljestä on sen verran rujoa, että tämä päätös oli pakko tehdä. Kaksi tuhtia kirjaa puolittain lukukelvotonta sarjakuvaa olisi ollut kenties kovimpien kompletistien mieleen, mutta tarkoituksemme on kuitenkin tarjota viihdettä koko rahalla. Ja sitä todellakin on luvassa!

Aloittakaamme romantiikasta. Tämän kokoelman hahmokaartiin osuu kaksikin kuninkaallista kaunotarta, jotka ovat hyvin persoja Mustanaamion karskille habitukselle. Toinen prinsessoista saa tunteilleen jopa vastakaikua.

Toinen prinsessoista on epätoivoisempaa ja epäonnisempaa mallia. Ja tämä Mustanaamio on jo sitä paitsi Dianan rengastama (tähän aiheeseen palaamme vielä syksyllä).

Naiskauneutta ei muutenkaan säästellä, vaan Mustanaamio joutuu sekä pelastamaan että pakenemaan kaunottaria mukavan säännöllisesti. Voisimme palata näihin kaunottariin vielä kesällä, mutta nyt siirrymme konnagalleriaa kummastelemaan. Kaunottarien ohessa sinne mahtuu monenlaista vipeltäjää, ja tässä on muutama erityisen mieleenpainuva.

Haukkavaltias on kuullut viidakon sananlaskun, jonka mukaan hyvä tarina ei noudata fysiikan lakeja. Mustanaamiolla onkin paljon kummasteltavaa tämän kostajan edesottamuksia seuraillessaan. Onko Haukkavaltias edes konna?

Laakson jätti on oikeastaan konnakaksikko, eikä yksittäinen konna, mutta johdattaapa hänkin lukijansa ja sankarimme moraalisten dilemmojen äärelle. Onneksi Mustanaamio osaa myös rehabilitoida konnia, eli tarjolla on muitakin ratkaisuja kuin pelkkää kallon kuvaa leukaperiin.

Vuosikerran erikoisin vipeltäjä on Gollum. Ruotsalainen käsikirjoittaja kunnioittaa Tolkienia huilua soittavalla karvaisella riiviöllä, joka johdattaa Mustiksen psykedeeliselle matkalle tulivuoren uumeniin. Täysin älytöntä menoa, eli just hyvä.

Romantiikan ja viholaisten jälkeen siirrymme vaarallisiin tilanteisiin, sillä Mustanaamion työnkuvaan tuntuu kuuluvan jatkuva ansoihin lankeaminen.

Ansoja viritelleet konnat eivät tosin yleensä ole varautuneet Mustanaamion rutiinisuorituksiin kuolonloukoista selviytymisen suhteen. Ihan sääliksi käy.

Mustanaamiolle ansoihin joutuminen todellakin ON rutiinia.

Lukijan riemuksi parhaimmat ansojen virittelijät osaavat käyttää luovuuttaankin.

Mustanaamion seikkailut ovat siis villiä ja kahlitsematontakin luovuutta pullollaan, mutta sarjan perusta on valettu sen verran vankasta graniitista, että tahallisen ja tahattomankin ilottelun sekaan mahtuu jyhkeän ikonista toimintasarjakuvataidetta vähintäänkin lääkärin määräämä annostus.

Toukokuun lopussa kannattaa siis olla tarkkana kirjakaupan sarjakuvahyllyllä. Muikeimman mahdollisen mökkilukemiston voi toki myös tilata sarjakuvakauppiailta ennakkoonkin, niin sateen sattuessa on suunnitelma B valmiina odottamassa.

MUSTANAAMIO 1974 kirjakaupoissa ja sarjiskauppiailla 31.5.2017!

Kirjamessuvinkit 2016

Helsingin Kirjamessut kuuluvat kirjoja ja sarjakuvia harrastavien tahojen vuoden päätapahtumiin. Käytännössä kyseessä on vuoden päätapahtuma. Egmont Kustannus löytyy vuoden 2016 messuilla osastolta 6f131. Tarjolla on luonnollisesti tuhti kattaus syksyn uutuuksia mukavaan messuhintaan ja pientä yhdessä Paninin kanssa toteutettua lisäylläriä. Tässä vinkkiä hankintoihin!

mjall

Mies joka ampui Lucky Luken – Palkitun sarjakuvatekijän palkittu kunnianosoitus Morrisin luomalle 70-vuotiaalle sarjakuvasankarille. Sarjakuvasyksyn kirkkaimpia tähtiä, vaikka kansi onkin kovin synkkä ja sateinen. Suosikkihahmon loistava ja ainutkertainen päivitys. Suositellaan eritoten aikuisemmille Villin lännen ystäville.

mn80

Mustanaamio – Mies, joka ei koskaan kuole – Tunnelmaltaan edellistä huomattavasti kevyempi juhla-albumi. 80-vuotias sarjakuvasankari jatkaa konnien kurittamista omalle tyylilleen uskollisena. Kokoelma sisältää seikkailuja Mustanaamion ensiaskelista tähän päivään. Ratkiriemukasta huumoria ja tiukkaa toimintaa!

texcj

Captain Jack – Tämän syksyn sadosta näiden vinkkien kirjoittajan suurin suosikki. Texin suuralbumeissa kansainvälisen sarjakuvamaailman kovimmat ammattilaiset pääsevät esittelemään lihaksiaan Texin tarjoamissa puitteissa, ja Tito Faraci ja Enrique Breccia käyttävät tilaisuuden upeasti hyväkseen. Klassista lännenviihdettä upeasti toteutettuna tarinasta taiteeseen. Breccian toimintakohtauksia ihailessa leukasi saattaa loksahtaa läpi lattian. Suositellaan jopa Tex Willeriä vihaaville sarjakuvan ystäville.buster1

Buster 1972–1973 – Buster-lehti ei esittelyjä kaipaa, jos sattuu olemaan 60- tai 70-luvulla syntynyt poikalapsi. Kaivattu klassikkouusinta hivelee etenkin jalkapallon ystävien nostagiahermoa. Pauli Kallion esipuhe alustaa lukunautinnon.

texkirja

Flagstaffin suuri vehkeily – Meidän osastollamme kirjamessujen suosituimpiin tuotteisiin kuuluvat nämä Tex-järkäleet. Joululahjaksi nääs. Vuoden 2016 kirja paaluttaa mittariin lähes 800 sivua lännenviihdettä. Varma valinta Texiä ajoittain lukevalle äijänköriläälle. Tai sorjalle nuorelle naiselle. Texin lukijoista löytyy molempia.

korkkirja2016

Taistelu Britanniasta – Korkejännityskirja kuuluu sekin jouluun ajoissa varautuvien tahojen varmoihin hankintoihin. Kuuden ilmasotaseikkailun tuhti kattaus tarjoillee mannaa pommikoneiden ja hävittäjien ystäville. Ja heitä muuten riittää!

asterixsk

Syvä kuilu – Ensimmäinen Albert Uderzon yksin kirjoittama Asterix-kuuluu ilman muuta sivistyskodin kirjahyllyyn. Menetimme Goscinnyn, mutta mestarin poistuttua tunnetuin eurooppalainen sarjakuvasankari jatkaa yhä seikkailujaan. Perintö elää.

texkir36mn

Musta nuoli – Texin seikkailut ilmestymisjärjestyksessä kokoavan sarjan tuorein nide kantaa järjestyslukua 36. Ei välttämättä yllätä Texin ystävää lahjapaketista löytyessään, mutta miellyttää takuulla.

trioutoxenogenesisrx1985

Ei messuvinkkejä ilman Marvelia. Mutanttisupersankareiden rakkauselämää ja kosmisia taisteluja on tarjolla kahdessakin X-opuksessa. Ryhmä-X 1985 osa 2 tarjoilee klassikko-osastoa ja Xenogenesis hoitaa tuoreemman tylityksen.  Doctor Strange – Alku tarjoilee hieman maanläheisempiä tunnelmia taikuutta kuitenkaan säästelemättä.

Tex-faneille on messuilla tarjoilla pieni ylimääräisen rusina pullassa, sillä perjantaina ja lauantaina Tex-piirtäjä Pasquale del Vecchio signeeraa osastollamme Paninin keräilykorttipakkauksen mukana tulevaa albumia. Täältä ja täältä hieman lisätietoa kyseisestä tuotteesta.

Näillä eväin toivotamme oikein hyvää kirjallisuuden ja sarjakuvan juhlaa! Ja jos meiltä kysytään, niin toki jokaisen päivän tulisi olla sarjakuvan juhlaa!

Mies, joka ei kuole koskaan – 80 vuotta Mustanaamiota!

Mustanaamio alkaa olla arvokkaassa iässä. Lee Falkin luomista sarjakuvasankareista tunnetuin kilauttaa nyt mittariin komeat 80 vuotta. Tätä juhlistamme täräyttämällä sarjakuvakauppojen hyllyille komean juhlajulkaisun Mustanaamio – Mies, joka ei kuole koskaan.

mn80

Mustanaamio aloitti seikkailunsa sanomalehtisarjakuvana, joten tämä teos keskittyy arki- ja viikonloppustrippeihin. Mukana on myös aikaisemmin Suomessa julkaisematonta materiaalia. Tarinat loikkivat tiukasta toiminnasta humoristisen kisailun kautta Vaeltavan aaveen perhe-elämän ihmeellisyyksiin. Vanhan ajan seikkailusarjakuvaa ilman turhia nykyajan hömpötyksiä.

mn80_4

Onko Mustanaamio ikääntynyt arvokkaasti? Oikeita vastauksia tähän kysymykseen on monta. Parhaimmillaan Mustanaamio on mennyt vanhaksi juuri oikein, eli hahmolle tapahtuu asioita, jotka loksauttavat nykylukijoiden leuat lattiaan ja suupielet korviin. Realistista ja raadollista toimintaa ja jännitystä kaipaaville suosittelemme vaikkapa Xenogenesistä.

raymoore

Juhla-abumin ensimmäisessä seikkailussa Mustanaamio kurittaa merirosvoja Ray Mooren kuvittamassa seikkailussa, jossa sankarimme yllättää lukijansa muun muassa vaipumalla uneen kesken seikkailun. Harvinaista realismia toimintasarjakuvassa! Noloja tilanteita piisaa muutenkin. Tarina saakin Tri Tuomiolta täydet pisteet viihdyttävyydestä!

mn80_2

Seuraavassa tarinassa pääsemme jälleen ihmettelemään merirosvojen toilailuja, kivalla pienellä tvistillä tosin. Aloitusta huomattavasti pienimuotoisemman välipalan on kuvittanut Wilson McCoy ja otamme pari askelta kohti sitä Mustanaamiota, jonka me kaikki tunnemme. Vanhan koulukunnan seikkailusarjakuvaa yhä tämäkin.

wilsonmccoy

Mustanaamio kuvittajista legendaarisin lienee Sy Barry. Herra onkin kuvittanut peräti kaksi tämän juhlakirjan seikkailuista. Aluksi Barryn osaava kynä tarjoaa meille noir-tunnelmointia huomattavan kovaksi keitetyssä seikkailussa Hydra. Gangstereita piisaa kolhittavaksi ja tappavia ansoja ratkottavaksi.

sybarry

Urbaanista toiminnasta siirrymme sulavasti viidakkoon kisailemaan. Viidakko-olympialaisissa kaikki viidakon heimot osallistuvat suuriin kisoihin, joissa myös naisten sallitaan nyt kilpailla. Luvassa on vauhdin ja vaarallisten tilanteiden lisäksi jopa kantaa ottavaa kommentointia sukupuolien välisen tasa-arvon suhteen. Mustanaamion hälläväliä-asenne itse keksimiensä olympialaisten lajien vaarallisuuden suhteen on komediaa parhaimmillaan. Sy Barryn jälkeä tämäkin.

sybarry2

Urheiluilottelun jälkeen on aika vakavoitua hetkeksi. Tony DePaulin kirjoittaman tarinan kuvittajana loistaa Graham Nolan. Terroristeja Morristownissa on aikaisemmin suomentamatonta herkkua vuodelta 2003 ja varsinaista silmäkarkkia dynaamisen toimintasarjakuvan ystäville. Mustanaamion monet kasvot tulevat kyllä tutuiksi tämän albumikokonaisuuden myötä.

grahamnolan

Albumin viimeinen tarina onkin sitten aivan tuoretta materiaalia. Edellisestä tarinasta tutun DePaulin käsikirjoitus sekoittaa perhedraamaa ja tuimaa toimintaa, kun Kit ja Heloise ottavat askelia kohti aikuisuutta ja Vaeltava aave laittaa rikollisia kuriin taustalla. Paul Ryanin kuvitus luovii notkeasti keveämmän tunnelmoinnin ja yöllisten toimintakohtaisten välillä. Mukana menossa Tri Tuomion mielestä paras yksittäinen Mustanaamio-ruutu. Aina kannattaa olla pekonia mukana.

paulryan

Vuodesta 2001 Mustanaamiota kääntänyt Sirpa Alkunen kirjoitti esipuheen tähän juhla-albumiin. Andreas Erikssonin ansiokas artikkeli 80 vuotta viidakkokulissien takana taustoittaa näitä seikkailuja ja Mustanaamion pitkän iän salaisuutta. Mustanaamio ei kuole koskaan, mutta tekijät kyllä. Tämän teoksen päättävä seikkailu jäi kuvittajansa viimeiseksi kokonaiseksi päivälehtitarinaksi, mutta soihtua kantaa jo uusi piirtäjä. Jos maailma ei lopu, niin Mies, joka ei kuole koskaan saa vieruskaverin kirjahyllyyn 2026.

Mustanaamio – Mies, joka ei kuole koskaan kirjakaupoissa ja sarjakuvakauppiailla 26.10.2016!

Mustanaamion vuosikerta 1973 hauskuuttaa tosissaan

MN1973_3

Pahoittelen kömpelöä otsikkoa, mutta en voinut vastustaa kiusausta. Mustanaamio-lehden vuoden 1973 Mustanaamio-tarinoita paketoidaan juuri näyttävän näköispainoksen kansien väliin. Tätä operaatiota ovat haitanneet jatkuvat vakavat naurukohtaukset, sillä Mustanaamio on täynnä tahallista ja tahatona komiikkaa. Vaikka epäuskonvaimentimen asettaisi maksimitehoille, niin silti äkkiväärät tapahtumat vievät mattoa lukijan jalkojen alta nauruhermoa kutittelevalla tavalla. Toiminnan kuvaamisen vanhanaikaisuus on myöskin oma huumorinsa lähde. (Tähän väliin spoilerivaroitus! Pieniä juonikuvioiden paljastumisia saattaa jatkossa tapahtua.)

MN1973_1

Naiset jopa Diana mukaan lukien ovat Mustanaamion maailmassa hyvinkin höpsöjä. Tämän vuosikerran höpsöin daami taitaa olla tämä prinsessa, jonka muistissa vakavienkin asioiden suhteen on paljonkin toivomisen varaa.

MN1973_4

Pari höpsöyspistettä on toki pakoo jakaa toiselle kosijoistakin. Tähän väijytykseen ajaminen osoittaa vakavaa keskittymisen herpaantumista kesken morsiamen ryöstelyn.

MN1973_10

Herpaantuu se keskittyminen tosin joskus itse Mustanaamiollakin. Tässä sankarimme yllättää keski-ikäinen täti-ihminen.

MN1973_11

Merkillepantavaa tässä tapauksessa on Mustanaamion hiippailun tapahtuminen virka-asussa. Trenssitakki, aurinkolasit ja lierihattu olisivat saattaneet olla rouvashenkilöstä vähemmän pelottava look. Aurinkolasit keskellä yötä toisin ovat aina epäilttäviä. Ja kuten niin monesti on todistettu, Walkerin releet OVAT oiva tapa naamioitua!

MN1973_9

Kyllä! Konnien mielestä lierihattu, trenssitakki ja vuoristosusi ovat aivan mahdollista larkuvarjohyppyä harrastavan tahon hyppyvarustusta! Mustanaamion epäonneksi kaikki konnat eivät ole yhtä helposti puijattavissa.

MN1973_2

Onneksi suurin osa konnista kuitenkin on ajoittain helpostikin puijattavissa. Viehättävästä apurista voi olla arvaamatonta apua. Tällä kertaa konnat höpsöilevät pahasti, sillä he takavarikoivat toiselta vangeistaan vain kameran, eivät pistoolia. Mustanaamio saakin siitä ainekset näppärään pommiin.

MN1973_5

Ei välttämättä aivan ilmeisin ratkaisu tämä pommin virittäminen. Aivan kaikki eivät Mustanaamion luovia ratkaisuja ja ajoittain sangen kummallista käyttäytymistä jaksa ymmärtää. Kenraali saattaa tiivistää lukijankin ajoittaisia aatoksia.

MN1973_8

Eivät nämäkään tarinat toki pelkkää jatkuvaa tahattoman ja tahallisen komiikan ilotulitusta ole, vaan tilaa on myös klassiselle jännitysviihteelle. Mustanaamion vuosikerta 1973 tarjoilee siis roiman kattauksen (reilut 400 sivua!) vanhan ajan seikkailuviihdettä, jossa konnat ovat konnia ja Mustanaamio on Mustanaamio.

MN1973_6

Mustanaamio 1973 kirjakaupoissa ja sarjakuvakauppiailla 16.3.2016!

MN1973

Mustanaamion seikkailut ikääntyvät kuin hyvä viini! (Kevään satoa osa 1)

Tuhdilla paketilla on tuhti nimi: Mustanaamio 1972 – Mustanaamio-lehden vuoden 1972 Mustanaamio-seikkailut on neljän sadan sivun paketti nostalgiaa puhkuvaa seikkailuviihdettä, jota ajan hammas ei ole jäystänyt, vaan pikemminkin jalostanut.

MN3

Mustanaamion vuoden 1972 seikkailut ovat ainakin kokoelman kasaan työstäneiden tahojen mielestä tähän mennessä mielenkiintoisin kattaus viidakkotoimintaa. Toki välillä unohdutaan aurinkorannalle puljaamaan ja hehkuttamaan perheidylliä, mutta sitten onkin aika hoidella jättiläismuurahaisten aiheuttama uhka muutaman sivun tiiviissä rytäkässä.

MN1

Kuvittajista fanien suosikki Sy Barry on tikeimmässä iskussa, mutta pohjoismaisten tekijöiden esiinmarssi tekee tästä kokoelmasta erityisen mielenkiintoisen. Ensimmäisenä marssijärjestyksessä on ruotsalaisen Bertil Wilhelmssonin ihastuttavan amatöörimäinen Kauhujen meri. Saman herran Kultakaappaus on jo monta piirua ammattimaisempaa jälkeä. Petollinen komentaja tarjoaa Wilhelmssonilta jo täysin kypsää seikkailusarjakuvaa, joten kokoelma tarjoaa hauskan ikkunan erään sarjakuvataiteilijan kypsymiseen täyteen mittaansa. Barryn ja Wilhelmssonin lisäksi näitä tarinoita ovat kuvittaneet muun muassa Fratelli Spadan tiimi Italiasta, tanskalaistunut espanjalainen Jaime Vallvé ja ruotsalaistunut turkkilainen Özcan Eralp. Sangen kansainvälistä meininkiä siis.

MN2

Nykyisestä virtaviivaisesta supersankarisarjakuvasta nämä seikkailut ovat kaukana. Ihastuttavan pöhköjä kuvakulmia riittää ja välillä merkittävä toimintakohtaus pilkotaan yhteen ruutuun usean sivun sijaan. Myös Mustanaamion arvomaailmassa on kaikuja menneen maailman viattomuudesta. Nykymaailmassa mittaamattomien kulta-aarteiden päällä pönöttävä valkoinen mies primitiivistä viidakon väkeä pomottamassa ei välttämättä saisi sankarin sädekehää hupun peittämiä kutrejaan koristamaan.

MN4

Mustanaamio 1972 todistaa siis piirtäjiensä kehittymisen lisäksi koko maailman nopeaa muutosta ja arvomaailman jalostumista. Näiden tarinoiden tärkein sanoma ei kuitenkaan koskaan vanhene: kauniin luonnon keskellä iisisti ottaminen on parasta elämässä ja pahinta kaikesta ovat viekkaudella ja vääryydellä valtaa ja varallisuutta tavoittelevat tyypit. Ja kun viinivertauksella aloitettiin, niin käytetään sitä myös kauniiksi lopuksi, sillä nämä seikkailut saavat jatkuvasti lisää nyansseja. Tahattomalle komiikalle voi olla mukava naureskella, mutta antoisaa on myös pohdiskella niitä hetkiä ajassa, jolloin nämä tarinat ovat syntyneet ja sitä maailmankuvaa, josta ne ponnistavat.

Mustanaamio1972

Mustanaamio 1972 hyvin varustelluissa kirjakaupoissa 18. 3. 2015!

Vaeltavan aaveen vanhat kujeet (Syksyn satoa osa 5)

Lee Falk, Sy Barry ja Fratelli Spada: Mustanaamio 1971

Vuoden 1971 Mustanaamioiden näköispainos kantaa paljon puhuvaa alaotsikkoa ”Mustanaamion seikkailut vuoden 1971 Mustanaamio-lehdessä”, joten kakkossarjojen ystävät jäävät tällä kertaa rannalle suremaan. Nyt keskitytään Lee Falkin luomaan sarjakuvaheerokseen ilman kilpailevia sivumakuja. Reilut 300 sivua puhtaan mustavalkoista seikkailusarjakuvaa, jossa sankarit ovat sankareita ja konnat tunnistaa jo kierosta habituksesta.
Mustanaamio1971
Sy Barry, Mustanaamion piirtäjistä kenties legendaarisin, on kuvittanut kahdeksan tämän opuksen tarinoista. Nämä tarinat ovat kaikki Lee Falkin kirjoittamia. Loput kuusi ovat italialaisen Fratelli Spada -kustantamon käsialaa. Kyseinen kustantamo ei kirjannut tekijöitä sarjoihinsa, joten käsikirjoittajat ja kuvittajat ovat sivistyneiden arvailujen varassa.

Kokoelman tarinoista mieleenjäävin lienee ”Gladiaattori”, jossa sekä muinaisesta kirouksesta kärsivä taistelija että Mustanaamio kohtaavat elämänsä vahvimman ja vaarallisimman vastustajan, eli toisensa. Mustanaamiolla on vaikeuksia uskoa gladiaattorin asussa miekkaa heiluttavan järkäleen todellakin vaeltaneen maan päällä 1800 vuotta, eikä sankarimme tahdo uskoa siihen edes vastustajan muututtua eläväksi kiveksi. Yliluonnoliset vastustajat eivät lopu tähän, sillä luvassa on myös noitarummulla wambesi-sotureita hallitseva häijy poppamies.

Maanläheisempää menoa kaipaavien ei kannata säikähtää, sillä pääosin Mustanaamio keskittyy pistämään kapuloita ihan tavallisten konnien rattaisiin, eli pääkallomerkkiä leukaperiin on tarjolla mm. merirosvoille ja Viidakkoliigan jäsenille. Mustis vuosimallia 1971 tarjoilee suoraviivaista toimintaa, eli toimii vinhana vastalääkkeenä nykyisten supersankareiden kimuranttien saippuaoopperasäätöjen aiheuttamiin aivosolmuihin.

Monelle kovallekin Mustis-diggarille rakkaimpia ovat juurikin nämä mustavalkoisen seikkailusarjakuvan ydinmehusta puristetut seikkailut. Riekaleiksi luetut alkuperäiset lehdet voi nyt arkistoida haluamallaan tavalla, kun suosikit löytyvät kovien kansien välistä näyttävämmässä muodossa. Tämän opuksen voi kaivaa pyhäpäivän ratoksi kirjahyllystä, kun nostalgian nälkä yllättää. Suosittelen kuitenkin varovaista maistelua, ettei ähky pääse yllättämään. Arvokas laitos tekee kunniaa arvokkaasti ikääntyneelle sankarille. Uskaltaako jo sanoa, että tämä on aika varma valinta pukinkonttiin, jos on tarkoitus lahjoa 60-luvulla syntynyt ja sarjakuvaa aikoinaan ahminut herrasmies…

Kirjakaupoissa juuri nyt!