Tex Willer ja kolmen värinumeron timanttiakin kovempi kimara!

Elämme taas sitä aikaa vuodesta, kun auringonvalon määrä lisääntyy, linnut ryhtyvät konsertoimaan kevättä rinnat pullollaan ja Tex Willerin sivut muuttuvat hetkeksi värillisiksi. Texin numerot 2–4 ovat siis neliväriset, mikä monelle on kevään piristysruiske ja muutamalle kauhistus ja kiirastuli. Kummassakin tapauksessa tämä kolmen numeron putki on nopeasti ohitse, hieman kuten Suomen kesäkin taas piakkoin…

Kannattaako Texin kyytiin hypätä vaikkapa ihan vain tämän värillisen pätkän ajaksi? Meidän mielestämme vastaus on tietysti järkkymätön kyllä (ja Tex Willer pitää heti ja ihan salamana tilata TÄÄLTÄ), mutta perustellaanpa tätä mielipidettä nyt hieman.

Alkupalana toimii Jacopo Rauchin juonima ja Alessandro Boccin kuvittama tiivistunnelmainen toimintapala Kasvoton meskalero, joka ovelasti aloitetaan keskeltä toimintaa. Kit Carson on bandiittien vankina ja pian köysi kaulassaan. Konnien ajatuksena on saada Tex ansaan, mutta eiköhän jälleen kerran käy niin, että konnat ovat vain näppärästi kerääntyneet yhteen ja samaan paikkaan Texin kurmotettaviksi…

Alkupalana tämä tarina ei ole kevyt tai hienosteleva. Lempeän keiton sijaan tarjolla on riistan kuivalihaa. Pääpaino on räjähtävällä toiminnalla. Lisämausteena veitsitappelu komealla koreografialla. Enempi lyönti palleaan kuin päänsilittelyä. Toiminnan ystävä arvostaa.

Pääruokana tarjoiltava Rio Quemado päästää ääneen Mauro Bosellin. Kuvallisella puolella loistaa Maurizio Dotti. Keskelle toimintaa heitetään lukija tälläkin kertaa, sillä Winchester haukahtaa päin näköä jo ensimmäisellä sivulla. Pian Texin ja Kit Carsonin rosvojahti johdattaa sankarimme erään meksikolaisen suurtilallisen tiluksille.

Suurtilallisemme on kova koville, mutta kuka onkaan tarinan todellinen konna? Luvassa on suuria tunteita ja romantiikaltakaan ei vältytä. Alkupalaan verrattuna sivumäärä on lähes tuplattu, joten mukaan mahtuu myös nyansseja ja kiemuroita. Kyllä se Boselli vaan on Tex-velho parhaasta päästä. Ja sitten jälkiruuan kimppuun!

Luca Barbieri (teksti) ja Walter Venturi (kuvat) tarjoilevat lyhyen ja ytimekkään kostotarinan Huopahevonen, jonka alussa Tex hautaa murhatun uudisasukasperheen ja lähtee jäljittämään heidän tappajiaan.

Ennen tarinan vääjäämätöntä päätöstä herkuttelemme upeasti väritetyillä lännenmaisemilla, joita emme nyt vilauttele tämän hehkutuksen kuvituskuvissa, vaan säästelemme ne Texin tilaajille ja ostajille. Ja Facebook-sivujemme seuraajille.

Juuri sopiva jälkiruoka. Jättää tosin haikean sivumaun. Kosto on suloinen, mutta suru jää silti puseroon. Eli todella tehokas lyhäri tämäkin. Tämän Texin kanssa kannattaa olla nopea, sillä se poistuu Lehtipisteiden hyllyiltä jo 27. helmikuuta!

Numero 3/2018 käynnistellään Francesco Testin ja Mauro Laurentin takomin tunnelmin. Ystävät kuolemaan saakka vie lukijansa hieman vähemmän yllättäen keskelle toimintaa, eli nuori Tex Willer pakenee täyttä laukkaa etsintäpartiolta Dynamiitin siivittämänä, mutta hänelläpä on jäljillään myös tavallista taitavampi palkkionmetsästäjä.

Tämä Vincent Johnson onkin hieman erityisempi tapaus, kuten tarinan nimikin kenties jo lupailee. Texin sivuhenkilögalleria saa siis jälleen yhden mieleenpainuvan hahmon lisää. Pienenä ylimääräisenä bonuksena eräs tarinan konnista on lainannut habituksensa Klaus Kinskiltä. Elokuvan ystävä arvostaa.

30-sivuinen alkupala perinteisintä mahdollista Texiä siis. Juuri sopiva makupala ennen tämän värillisen Tex-kattauksen kruunua, eli pitkää tarinaa Karjatilallisen rakkaus, joka valtaa loppuosan numerosta 3 (ilmestyy 28. helmikuuta ) ja koko numeron 4/2018 (ilmestyy 21. maaliskuuta).

Pasquale Rujun käsikirjoittama ja Giacomo Danubion taiteilema Karjatilallisen rakkaus ei käynnisty keskeltä toimintaa, ellei toimintana pidä karjanajoa. Ja nyt tarina alkaa vieläpä cowboy-arjen kuvauksella, eli stampedea tai muuta jännää ei alkusivuilla tapahdu. Jos olet länkkärillisesti sivistynyt kuten allekirjoittanut, eli Larry McMurtryn Lonesome Doven (Vaarojen maa) fani ja ystävä, niin uskallan luvata tämän tarinan kolisevan koko matkaltaan.

Karjanajajien matkan varrelle sattuu pari tuttua herraa, eli Tex ja Kit, joista toisen vanha tuttu on karjalauman omistaja. Karjanajajien matkalle osuu myös vihamieliseltä vaikuttavia intiaaneja ja erittäin vihamielisiä karjavarkaita, joten pian herrojen Willer ja Carson Winchesterit saavat töitä.

McMurtryn antaman mallin mukaan Ruju tuo cowboyt lähelle lukijaa, jolloin he lakkaavat olemasta statisteja ja pian heidän mukanaan huomaa elävänsä ja jännittävänsä. Tarinassakin piisaa koukkuja, joten numeron kolme jälkeen nelonen ei tule yhtään liian nopeasti. Vinkataanpa hieman vitostakin. Silloinkin tarinaa iskee Ruju, mutta taiteiluvastuu on siirtynyt Alfonso Fontin leveille harteille. Mustavalkoisen Texin ystäville on siis todellinen makupala luvassa 11. huhtikuuta!

Tee itsellesi palvelus ja TILAA TEX WILLER!

Mestari kylvää kuolemaa – järkälemäistä lännenviihdettä

Syys saapuu ja sen mukana perinteinen Tex-järkäle. Kuluva vuosi on ollut Tex-julkaisuissa jossain määrin konnakeskeinen. Nyt on klassisista konnista Mestarin vuoro astua näyttämölle. Mefisto, Yama ja Proteus keräilevät voimia kulisseissa. Mestari kylvää kuolemaa tarjoilee tuhdin kattauksen katalaa myrkynlykkäystä ja räjähtävää terroria. Mestarin konnankoukkujen jälkeen tarjoamme vielä jälkiruuaksi upean tulkinnan intiaanisotien legendaarisimmasta taistelusta.

Tiiliskivi korkataan Gianluigi Bonellin juonimalla ja Guglielmo Letterin kuvittamalla tarinalla Mestari iskee – San Franciscon myrkkymurhat. Luvassa on dekkarimman ääripään Texiä, eli ulvovien luotien sijaan luvassa on paljon puhuvia päitä. Hieman jopa uiviakin päitä. Paljon puhuu sekin seikka, että ensimmäistä laukausta odottelemme sivulle 94 saakka. Synkän intron jälkeen seikkailua käynnistellään lystikkäissä saunatunnelmissa.

Alkukevennyksestä siirrymme tosin pian Mestarin terroritekoihin. Herran modus operandina on uhata kokonaista kaupunkia ja vaatia mehukkaat lunnaat. Myrkytysten ohella tämä San Franciscoon sijoittuva seikkailu sisältää tuhdin määrän turpasaunoja, joten toimintaakin on tarjolla, vaikka aseet pysyvät koteloissa.

Bonelli osoittaa rohkeuttaan tarinankertojana myös pihtaamalla pääkonnan näyttämistä. Ensimmäistä kunnon vilausta Mestarista odottelemme sivun 160 pakeille.

Tiivistunnelmainen jännitysnäytelmä päättyy Texin ja San Franciscon kannalta onnekkaasti. Hyvää konnaa ei kuitenkaan kannata poistaa kuvioista, joten Mestari palaakolttosten pariin heti seuraavassa tarinassa Mestarin paluu – New Orleansin tuhopommit. Piirtäjän puikoissa jatkaa Letteri. Kirjoitushommissa vetovastuu siirtyy Mauro Bosellille. Boselli ei lähde peesailemaan Mestari-tarinan hiiviskeleviä tunnelmia ja tekstipainotteisuutta, vaan myrkky vaihtuu ruutiin ja räjähdyksiin. Eli vähemmän dekkaria ja enemmän toimintaa.

Mukana on myös aitoja Villin lännen hahmoja vierailevina tähtinä. Kit Carsonin sukat laittaa pyörimään eräskin Annie Oakley.

Buffalo Billin sirkus ajoittaa vierailunsa New Orleansiin todella epäonnekkaasti, mutta lukijan riemuksi se tietää vanhojen tuttuja turisemaan Texin ja Kitin kera.

Ensimmäisen seikkailun maanläheisempien tunnelmien jälkeen on virkistävääkin, että Mestarin paluu viettää Bond-konna -sfääreihin, eli pääkonnan megalomaniassa ja eksoottisia kykyjä omaavissa kätyreissä ei säästellä. Megalomaniasta saammekin passelin aasinsillan tämän tiiliskiven päättävään tarinakokonaisuuteen…

Kahden dekkarihenkisen kaupunkitarinan jälkeen pääsemme haukkaamaan happea avoimelle preerialle, kun käsikirjoittaja Claudio Nizzi ja kuvittaja Giovanni Ticci ottavat käsittelyynsä kenraali Custerin kohtalon intiaanisotien kenties merkittävimmässä taistelussa.

Nizzin rohkeutta tämän tarinan suhteen ei käy kiistäminen. Little Bighornin taistelu on Villin lännen harrastajille suurten tunteiden ja intohimojen temmellyskenttää, joten faktojen on oltava kuosissa. Custerin lopullista tragediaa pohjustetaan tarinalla, jossa Tex ja Kit tekevät tyhjäksi Custerin pään menoksi punotun salaliiton. Samalla Custer tuodaan lähelle lukijaa, jolloin Little Bighornin taisteluun johtaneet virheliikkeet saavat perustelunsa.

Kolmiosainen tarinakokonaisuus lienee kunnianhimoisimpia Texin historiassa. Lukijalle avataan poliittinen ja taloudellinen tilanne, joka johti valkoiset maahantunkeutujat intiaaneille luvatuille maille ja vei hiljalleen kyteneen konfliktin avoimeen sotaan.

Nizzi tekee Texistä taistelun kulkua seuraavan tarkkailijan todella osaavin liikkein. Ticcin onkin helppo rakentaa vankan käsikirjoituksen päälle huimaa elegiaa preeriaintiaanien elämäntavalle. Little Bighorn oli viimeinen todella tuntuva isku valkoisten etenemistä vastaan.

Tex-jätti päätetään siis todella painavalla tarinalla. Järkäle tarjoaakin jokaiselle jotakin, sillä tarjolla on älyllisempää dekkarointia, hulluja rikollisia, historiallisia hahmoja ja historiallisia tapahtumia. Vähän tavallista vakavampaa Texiä siis. Texin ja Kit Carsonin välisen sanailun ystäviä ei silti ole unohdettu, eli parivaljakko piruilee toisilleen totuttuun tapaansa,

Nämä seikkailut on julkaistu aikaisemmin suomeksi 1989, 1997 ja 2002. Jos eivät löydy jo hyllystä, niin pakollinen hankinta Tex-faneille. Suositellaan myös kaikille hyvän lännenviihteen ystäville. 784 sivua parasta mahdollista Tex Willeriä!

Tex Willer – Mestari kylvää kuolemaa sarjakuvakauppiailla 25.10.207! Tilaa Suomalaisesta Kirjakaupasta!

Captain Jack – vuoden vimmaisin lännensarjakuva?

Tex Willeriä toimittavaa tahoa usein hieman harmittaa, kun sarjakuvaa harrastava toinen taho ilmoittaa Tex Willerien lukemisen jääneen kauas nuoruuteen tai muuten vain täydelliseen paitsioon, koska ”länkkärit eivät nyt vain kiinnosta”. Tex Willeriin kannattaa aina suhtautua terveellisellä uteliaisuudella. Muuten saattaa jäädä esimerkiksi tämä tuorein suuralbumi väliin, eikä Captain Jackin vertaista sarjakuvajärkälettä kannata kevein perustein skipata.

texcj

Captain Jack nimittäin on sen luokan länkkäri ja sarjakuva noin ylipäätään, että tätä blogihehkutusta vääntävä taho täysin vilpittömästi uskoo sen toimivan suurimmalla osalla sarjakuvaharrastajista Tex Willeriin tai Villin lännen viihteeseen liittyvistä antipatioista huolimatta. Jaa miksikö? No antakaahan kun kerron…

texcj003

Captain Jack on sarjakuvan ammattilaisten taidonnäyte. Sekä käsikirjoittaja että kuvittaja ovat pitkän linjan tekijöitä, joiden kokemus ja työmoraali näkyvät tämän albumin jokaisessa ruudussa. Tarinanikkari Tito Faracin uran varrelle on mahtunut komea katras sarjakuvasankareita, joiden joukkoon mahtuvat muun muassa Dylan Dog, Diabolik, Mikki Hiiri ja Kapteeni Amerikka. Tex Willer on tällä italialaisella maestrolla jo entuudestaan todella hyvin hallussa – Kit Carsonin ja Texin henkilökemia toimii, mutta sivuhenkilöiden galleria on Captain Jackin tarinapuolen todellinen sydän. Sekä konnat, antisankarit että sankareille taustatukea tarjoava ja usein kohtalon päähän potkima henkilökatras menevät juuri oikealla tavalla ihon alle.

texcj2

Tarinaa on selvästi sovitettu argentiinalaissyntyisen Enrique Breccian jälkeen. Majesteettisen komeissa maisemissa seikkailevat groteskit ja ylirealistisenkin rumat ihmishahmot aiheuttavat välittömän assosiaation Sergio Leonen lännenelokuvien rumaa ja kaunista yhdistelevään kuvastoon. Spagettiwesternien peruspalikoista mukana ovat myös sangen kyyninen ihmiskuva ja oivaltava kuvakulmien käyttö

texcj3

Breccian hahmoista tulee ajoittain mieleen niinkin yllättävä taho kuin Kerrassaan merkillisten herramiesten liigan kuvittaja Kevin O’Neil. Kulmikkaita neniä ja tuimia katseita siis piisaa. Breccian osaamista ovat arvostaneet myös Marvelin ja DC Comicsin kaltaiset tahot, joten herran ansioluettelosta löytyy Rämeen Olennon, Batmanin ja X-Voiman kaltaisia supersankariviihteen ystävillee tuttuja hahmoja. Tämän albumin toteuttaneet sarjakuvan palkkasoturit ovat siis tehneet töitä sekä Bonellille, Disneylle, DC:lle että Marvelille, joten he eivät todellakaan ole yhden tempun poneja.

texcj4

Breccian taidetta kun ihailee, niin temppuvarastossa todellakin piisaa arsenaalia. Jännityksen kasvattaminen, maisemien kuvaaminen, tunnelmointi, hahmojen ilmeikkyys, pikkutarkkuus, rohkea mustien ja valkoisten pintojen käyttö. Valon ja varjon mestarillinen käyttö tuo Captain Jackin toimintakohtauksiin esimerkillistä syvyyttä! Suositellaan siis sarjakuvaa opiskeleville tahoille oppimateriaaliksi.

texcj5

Albumilla on myös yleissivistävä vaikutus mitä esimerkiksi Amerikan intiaanien historiaan tulee. Ainakin allekirjoittaneelle modok-intiaanien päällikkö Kintpuash oli ennen tätä albumia täysin vieras hahmo. Ei ole enää. Monet tämän albumin hahmoista perustuvat todellisiin esikuviin. Eli suositellaanpa albumia vielä myös Yhdysvaltain historian ystäville.

texcj001

Captain Jack juuri nyt lehtipisteissä ja kirjakaupoissa!

Tex-kisailua Facebookissa!

Tex Willerin erikoisnumerot ovat nyt tarjolla kotiin asti kannettuina, eli vuoden 2016 Kronikat, Maxit ja Suuralbumit voi nyt tilata rajoitetun ajan. Egmont maksaa postimaksutkin! Sen kunniaksi pistimme Facebookissa kisan pystyyn. Palkintona yksi tällainen kahdeksan erikoisjulkaisun setti!

Koska palkinto on tuhti, niin laitamme kisaan hieman haastettakin. Tex Willerin suosio on kestävää laatua, mutta hän ei ole oman sarjakuvansa ainoa sankari. Muun muassa Kit Carson ja Tiger Jack ovat kulkeneet Texin vierellä pitkän matkan. Kysymmekin siis suosikkihahmoasi Texin sivuilta. Saa toki olla konnakin, sillä ainakin Mefistolla on paljon ystäviä. Koska pelkkä hahmon nimen kertominen on hieman liian helppoa, niin haluamme lyhyet perustelutkin. Eli kuka onkaan suosikkihahmosi Tex Willerin sivuilla ja miksi? (Muu kuin Tex siis.) Annamme liekaa sen verran, että vastauksesta voi löytyä kaksikin hahmoa. Yksi sankari ja yksi konna, vaikkapa. Vastaaminen tapahtuu tätä kuvaa kommentoimalla.

Vastanneiden kesken arvomme yhden erikoisnumerotilauksen. Hahmosuosikin miettiminen voi olla visainen pähkinä purtavaksi, joten aikaa on 29.12. klo 12:00 saakka.

Erikoisjulkaisujen tilaaminen ei onnistu 31.1.2016 jälkeen, joten kannattaa olla nopea kuin Tex.

MTexCheyenneTexKro43 TexKir32texwillerkuponkiTexErikoinen2

Kuuminta kesälukemista: Tex Willer -suuralbumi 31 – Kadonnut laiva

Texin suuralbumiin on tällä kertaa ahdettu tavallista enemmän toimintaa, sillä sisäkannetkin ovat sarjakuvakäytössä tavanomaisten tekijäesittelyiden sijaan. Tekijät ovat onneksi sen verran tuttuja Texin faneille, että ratkaisu tuskin aiheuttaa närästystä. Nyt on sarjakuva pääosassa.

TexSA1

Tuhti tarina on julkaistu suomeksi aikaisemminkin, vuonna 1990 Texin numeroissa 3 – 5. Kadonnut laiva todellakin ansaitsee uusintansa, sillä suuressa koossa Claudio Villan taide pääsee paremmin oikeuksiinsa. Texin kansitaiteilijana loistanut tekijämies antaa graafisen osaamisensa näkyä myös sisäsivuilla. Yksityiskohtaisia maisemia riittää, mutta aivan erityisesti Villa loistaa hahmojen uurteisissa kasvoissa. Nämä villin lännen asukkaat eivät ole kasvaneet pumpulissa pullamössöä syöden, eli elämä rankalla rajaseudulla on jättänyt jälkensä. Tämän albumin sivuhahmojenkin kasvonpiirteet muistaa siis kauan. Erityismaininnan arvoinen veijari on Texiä ja Kit Carsonia hartaasti väijyvä Yakali. Villa suorastaan herkuttelee tämän synkän hiipparin habituksella.

TexSA4

Albumi on kahden Claudion kauppa, sillä tällä(kin) kertaa käsikirjoitusvastuussa on Claudio Nizzi. Laatua takaava nimi hänelläkin. Tällä kerta Texin ja Kitin seikkailun käynnistäjänä toimii Morisco, joka pyytää kaksikkoa selvittämään autiomaahan kadonnutta laivaa ja sen ruumasta löytyvää aarretta jäljittämään lähteneen arkeologi-ystävänsä kohtalon. Ja kun Moriscosta on kyse, niin lievää voimakkaampaa kauhutunnelmointia on luvassa, mutta enpä paljastakaan enempää. Saattaapi olla mörmöjä pahiksina, vaan saattaapi olla olemattakin.

TexSa2

Kadonnut laiva on siis uusintansa ansainnut, eritoten liekeissä olevan Claudio Villan ansiosta. Hänen kuvittamansa hahmot tulevat niin mukavasti iholle. Elokuvafriikeillekin on bongattavaa, sillä erään konnan kasvonpiirteet vaikuttavat kovasti tutuilta. Jos mökkilukemisiksi hankkii vain yhden lännenlukemiston tänä kesänä, niin Kadonnut laiva tai tuorein Ken Parker kannattaa pitää kärkikahinoissa mukana. Mieluiten tietenkin molemmat, sillä kaksin aina kaunihimpi.

Tex Willer -suuralbumi 31 – Kadonnut laiva juuri nyt lehtipisteissä, kirjakaupoissa ja sarjakuvakauppiailla kautta maan!

Kit Carson – kuollut?

Tex Willerin juhlavuosi jatkuu suorastaan riipaisevissa merkeissä, kun Tex Willer saa murheellisen viestin: Kit Carson on kuollut! Sähkeen mukaan harmaapartainen ranger on saanut surmansa Spokane Fallsin kaupungissa, jonne Tex ystävineen lähtee osoittamaan kunnioitusta kaatuneelle toverilleen. Mutta Carsonin kuolema tuntuu liittyvän vanhaan tapaukseen, jonka Kit ja Tex nuorella iällään ratkaisivat…

TEX_0313

Muhkea 160-sivuinen Tex 3/13 on myynnissä nyt! Jännittävän erikoispitkän tarinan ja hienosti maalatun kannen lisäksi numero sisältää jo kolmannen suomalaisen sarjakuvapiirtäjän kunnianosoituksen Texille. Kuka mahtaa olla vuorossa?

Juhla