Lukijat kysyvät, Asterix-kääntäjä vastaa!

Spontaani jutustelu Asterix-albumista Kilpa-ajo halki Italian kääntäjä Mirka Ulannon kanssa Turun Necrocomiconissa johti Facebook-kyselyyn ja lopulta haastatteluun Tampere Kupliissa. Koska mielenkiintoinen aihe ansaitsee kaiken mahdollisen huomion, niin Mirka askarteli lukijoiden kysymyksistä jutun oman blogiinsa, joka julkaistaan nyt täällä Egmontin omassa blogissakin. Eli nyt Tri Tuomio vaikenee hetkeksi ja päästää Mirkan ja lukijat ääneen. Luvassa on vähän kuvia ja paljon asiaa!

Egmont Kustannus keräsi somekanavillaan lukijoiden kysymyksiä uusimman Asterix-albumin kääntämisestä Tampere Kupliissa pidettyä haastattelua varten. Lupasin vastata kysymyksiin myös blogissani, jotta muutkin kuin paikan päälle päässeet saisivat kysymyksiinsä vastauksen. Kiitos paljon kysymyksistä ja niiden yhteydessä annetusta palautteesta! Olen ryhmitellyt kysymyksiä hieman uudelleen sekä lyhennellyt niitä.

Onko kääntäjä lukenut Asterixinsa lapsena eli on tavallaan fanina oman lisänsä tuoja nauruhermoja herkistellen luonnos-/suunnitteluvaiheessa vai oliko työ pelkkää työtä?

Olen ehdottomasti ollut lapsesta saakka Asterix-fani, ja Asterixin saaminen käännettäväksi tuntui sellaiselta vuorenhuipulta, jota kohti tässä ammatissa kivutaan. Kun Asterix-suomennoksilla on ollut itselle niin suuri merkitys, työn tekeminen tuntui tärkeältä jollakin syvällä, sanattomalla tasolla.

Kyllä minulta pääsi parit röhönaurut, kun sain albumin ensi kertaa luettavakseni. Valitettavasti omat vitsit alkoivat jossain vaiheessa tuntua niin moneen kertaan nähdyiltä, että ne eivät tahdo enää naurattaa. Olin iloisesti yllättynyt uuden albumin laadusta, vaikka tekijät ovat vaihtuneet.

Millaista yhteistyötä alkuperäisen tekstin ja juonenlaatijan kanssa tai hänen edustamiensa tahojen kanssa on käyty pääpiirteittäin, onko valvonta tiukkaa ja sitä laadunvalvontaa suomennoksissa?

Onko sinulla niin sanotusti vapaat kädet kääntämisen suhteen vai annetaanko sinulle ohjeita, että minkä tyylinen käännöksen pitää suunnilleen olla?

Saiko kääntäjä avukseen vinkkilistaa albumin lukuisista, monesti nykyaikaan viittaavista karikatyyreistä ja vitseistä?

Albumin piirtäjään ja käsikirjoittajaan minulla ei ole mitään kontaktia. Sen sijaan ranskalainen oikeuksienomistaja oli hyvin aktiivinen, kun normaalisti olen yhteydessä vain albumin toimittajaan ja suomalaisen kustantamon edustajaan.

Käännettävän tekstin mukana tuli tosiaan vinkkilista, jossa selitettiin sanaleikit ja karikatyyrit. Tällaista ei ole minkään muun sarjan kohdalla annettu, enkä tiedä toimiiko mikään muu sarjakuva tällä tavalla. Se toi paljon mielenrauhaa, kun etenkin hahmojen nimet olivat melkoisia väännöksiä, jos olisi pitänyt lähteä itse niitä purkamaan osiin.

Ranskalainen kustantaja hallinnoi vahvalla kädellä albumin kansainvälistä lanseerausta eli kaikkien kieliversioiden ilmestymistä yhtä aikaa. Sen vuoksi minulle saatettiin lähettää ratkaisuja vaikeisiin kohtiin jo ennen kuin olin itse ehtinyt niitä kysellä, koska jokin toinen maa oli ilmoittanut ongelmasta. Valvonta oli tiukkaa etenkin salassapidon suhteen: kaikki materiaali pidettiin salasanojen takana eikä keskustelua saanut käydä tavallisten talliaisten sähköpostitse, vaan kaikki piti hoitaa salatuin yhteyksin.

Normaalisti toimittaja lukee käännöksen ja sillä selvä. Asterixin tapauksessa suomennokseni lähetettiin riippumattomalle ulkopuoliselle suomen oikolukijalle (eli jonnekin Egmontin ulkopuolelle). Oikolukija laati käännöksestä ranskaksi raportin, johon ranskalainen oikeuksienhaltija pedanttisesti perehtyi. Minun tuli sitten kirjelmöidä vuorostani sille englanninkielinen vastine (jotta myös Suomen edustajat pystyisivät seuraamaan keskustelua) jokaisesta kohdasta, jota en halunnut muuttaa oikolukijan ehdotusten mukaisesti.

Oikolukijaa oli selvästi ohjeistettu lukemaan suomennos nimenomaan siltä kantilta, vastaako suomennos alkutekstin sisältöä, joten minun piti vääntää sitten vastaan jokaisesta sanaleikistä, joka ei vastannut alkutekstiä. Esimerkiksi Amaryllixin kommentilla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen merkityssisällön kanssa, koska tilalle piti sulloa mitä tahansa kaloihin liittyvää. Oikolukija teki huolellista työtä, ja teinkin tekstiin osan hänen ehdottamistaan muutoksista. En silti ole vakuuttunut, että tämä prosessi olisi tehokkain tapa kontrolloida käännösten laatua. Olen kuitenkin asiatekstejä kääntäessäni saanut usein kommentoitavakseni moniaita joutavia raportteja, joissa valitetaan, että käännöksessä on eri määrä sanoja kuin alkuperäisessä tai että käännöksen välimerkit eivät vastaa alkuperäisiä, joten niihin verrattuna tämä soutaminen oli sentään järjellisellä pohjalla.

Tekemääni vastaselvitykseen tuli sitten Ranskasta useita lisäkommentteja, joissa pyydettiin selvennystä, esimerkiksi ”eihän Morjès-nimen perustana oleva tervehdys ole liian tuttavallinen”. En vieläkään ymmärrä, miten tervehdys on liian tuttavallinen, etenkään kun sitä ei käytetä tervehdyksenä vaan hahmon nimenä…

Mitkä ovat suurimmat haasteet sarjakuvien käännöstyössä?

Miten paljon suomen pitkät sanat aiheuttavat ongelmia, eli joutuuko alkuperäisestä tekstistä jättämään välillä jotain kokonaan pois, että suomennos mahtuu puhekuplaan ?

Yleensä sarjakuvien kääntämisessä suurimmat haasteet liittyvät vaikeasti ymmärrettäviin tai vaikeasti ratkaistaviin sanaleikkeihin ja viittauksiin sekä nimenomaan käännöksen tiivistämiseen puhekupliin. Asterix oli tässäkin erilainen, kun vaikeasti ymmärrettäviin kohtiin annettiin valmiiksi selitykset ja sanaleikit olivat suurimmaksi osin ratkaistavissa kohtuullisella pähkäilyllä.

Käännös tuntui jostain syystä mahtuvan kupliin poikkeuksellisen kivuttomasti. Alkutekstissä käytettiin usein valtavan paksua huutofonttia, jonka ansiosta kuplissa oli paljon tilaa, jota hyödyntää. (Ehkä taittaja on eri mieltä, minä vedän vain silmämääräisesti…) Lisäksi kuplien muoto oli normaali, ei ollut ranskalaisen ilmauksen ympärille muotoiltuja spesiaalikuplia eikä moneen pikkukuplaan pilkottuja jatkoreploja. Asterixin kuplissa oli varmasti ajateltu kääntämistä jo piirtovaiheessa, niin paljon käännösversioihin panostettiin.

Käänsitkö albumin kokonaan yksin vai saitko apua, esim. hankaliin kohtiin?

Varsinaisen käännöstyön tein yksin. Tein kuitenkin muokkauksia oikolukijalta saamani palautteen perusteella ja lisäksi sain esittää kysymyksiä alkutekstistä Ranskan kustantamolle sekä pyytää mielipiteitä albumin toimittajalta ja Suomen kustantamolta.

Tiukka salassapitovelvollisuus teki vaikeaksi pallotella ongelmakohtia muiden kanssa. Erityisesti minulla oli kaksi murheenkryyniä, joista toiseen tarvittiin lauluviittaus ja toiseen poliittinen sitaatti. Lauluviittaukseen kyselin apua ystäviltäni somessa mahdollisimman epämääräisesti ja erittelemättä, mihin se tulisi. Lopulta siskoni keksi puhelimessa ratkaisun ”Kun päättyy tää, Capri vain jää”. Onneksi musiikin harrastajat innostuvat helposti kaivelemaan aivonystyröitään. Poliittisen viittauksen ”Tämä tuli pyytämättä ja yllättäen” hoksasi eräs ystäväni, kun toin sen harrastusryhmälleni aivoriiheen. Näistä suuri kiitos heille, joille se kuuluu.

Miten helppo on löytää alkuperäiskielisille sanaleikeille suomalaiset vastineet?

Osa sanaleikeistä syntyy helposti, kun taas osa on aivan mahdottomia.

Kielellä ja tyylillä leikittelyt, kuten eri hahmojen tai kansojen puhetyylit, löytyvät usein intuitiivisesti: hahmo vain kuulostaa tältä, kun katsoo sen ilmettä kuvasta. Varsinaiset sanaleikit saa yleensä päkistettyä pienen pohdinnan jälkeen (esimerkiksi torikauppias Gothmann). Toiset ovat väkinäisempiä, toiset luontevampia, mutta kun näkee alkuperäiset sanaleikit auki selitettyinä, on helpotus huomata, että melko ontuvia puujalkoja sitä alkutekstissäkin välillä viljellään. Jos juttu on käännöksessä köykäinen, niin ei se automaattisesti ole ollut alkutekstissäkään mitään ikiajoiksi marmoriin nakutettavan nerokasta. Esimerkiksi puheet ”kimbrien hinnasta” perustuvat siihen, että kimbri kuulostaa samalta kuin timbre, postimerkki. Ei siis mitään elämää suurempaa sanailua vaan ihan peruspuujalkaa.

Kaikkia sanaleikkejä ei voi kääntää. Ranskaksi kuoppa tiessä on nid-de-poule eli kananpesä. Kuvituksessa ajellaan kukkovaunuilla, jotka kapsahtavat tällaiseen kuoppaan, eli visuaalisesti kanalintu kököttää kuvassa pesässään. En voinut heitellä näiden viittausten tilalle mitään satunnaisia kana-/munavitsejä, kun juonen puolesta oli puhuttava nimenomaan niistä kuopista teissä. Mahdottomissa kohdissa yritin viritellä tilalle jotakin aivan omaa sanailuani, jos suomen ilmaukset siihen kannustivat, esimerkiksi ”olla ensimmäistä kertaa druidia kyydissä”. Joskus myös lisäsin tekstiin omia sanailujani, vaikka alkutekstissä ei olisi ollut siinä kohdassa mitään, korvatakseni puuttumaan jääviä juttuja. Näin tein ainakin kohdassa, jossa britannialainen sanoo ”tosi kuin vesi” keskustellessaan keitetyn veden mausta.

Miten käännetään uusien henkilöiden ja paikan nimet?

Varmaan henkilönnimet on haastavia?

Paikannimissä ei Asterixissa taida olla mitään kummallista, historialliset nimet jätetään latinaksi ja niiden selitykset eli vastaavat nykyiset kaupunginnimet suomennetaan normaalisti vakiintuneiden nimien mukaan. Yhdessä kohdassa piti pyytää, saisiko kuvituksesta poistettua selityslaatikon, kun tekstissä luki historiallisena nimenä ”Parma”, joka oli selitetty ruudun alareunassa ranskaksi ”Parme”. Selityslaatikon poistaminen ruudusta hyväksyttiin, mutta samalla tehtiin selväksi, että tällaisen muutoksen salliminen on sitten poikkeuksellista kajoamista pyhään kuvamateriaaliin.

Uusien henkilöiden nimien kääntämisessä riitti tässä albumissa puuhaa. Roomalaisten ja gallien lisäksi paikalla vilisi lusitanialaisia, kreikkalaisia, sarmaatteja, kimbrejä, kusheja ja vaikka ketä – joitakin kansoja ensimmäistä kertaa! Hahmoista huomautettiin vinkkilistassa erikseen, mitä kansaa he edustavat eli mitä päätettä nimissä tulee käyttää, mutta muuten sain pohtia itse tykönäni, miten nimet ratkaisen. Monet nimet jätin sinälleen, ne toimivat yhtä hyvin ranskaksi kuin suomeksikin. Tällaisia olivat esimerkiksi Coronavirus, Bacillus ja Mozzarella.

Huomattava osa nimistä vaati kuitenkin käsittelyä. Minulle ei ole luontaista luoda nimiä siten, että otetaan jokin satunnainen lainasana ja isketään siihen pääte perään (vrt. Amaryllix) vaan yritin etsiä nimiä joko hahmon funktioon jollain tavalla liittyen (hampaankiskoja Xylitolix) tai suomen kielen sanastoa suoraan hyödyntäen eli hakemalla sanoja, joissa olisi suoraan haluttu pääte, kuten Paatos tai Kariès. Roomalaiset olivat tältä kantilta helppoja, tutkailin vain käänteissanakirjastani merkitykseltään sopivia -us-päätteisiä sanoja. Sen sijaan esimerkiksi kushinmaan prinsessat (kuten Venehafer) tuottivat päänvaivaa, sillä ne vaativat eksoottisia -fer-äänteitä, joita suomen kielessä ei luontaisesti esiinny, mikä tekee sanaleikkien punomisesta tukalaa.

Täytyykö käännöstyössä huomioida paljonkin historiallisia faktoja ja paikkoja?

Lukion historianopettaja sanoi, että jos tulee ristiriitaa historian ja Asterixin välillä, Asterix on oikeassa. Huomasitko tätä faktaa kääntäessäsi?

Noudattelin historiallisten kohtien käännöksissä alkutekstiä enkä huomannut albumissa niiltä osin vikaa. Löysin kaikki haluamani termivastineet, garumit, cervisiat ja ombrit, enkä tarkistanut onko albumin sisältö historiallisesti oikein. Toivon, että se työ on tehty jo albumia laadittaessa, ja jos jotakin historiallista ristiriitaa on, niin se on tarkoituksellista ja tulee siirtää käännökseen.

Ainoa ongelmakohtani historian suhteen oli termi housujen esiasteelle, mutta koska kaikki aiemmat Asterix-suomennokset käyttävät sanaa ”pöksyt” niin minäkin menin sitten pöksylinjalla virallisempien tekstiilitermien sijaan. Saattaa olla, että jossakin toisessa albumissa historiaseikat olisivat olleet suurempi ongelma.

Oliko albumin nimen suomennos haastavaa? Oliko sinulla paljon muita vaihtoehtoisia nimiä?

Albumin nimi tulee ratkaista heti ensimmäisenä. Ensimmäisen kerran, kun sitä pyydettiin, itse albumia ei ollut vielä saatavilla vaan pelkkä kansikuva. Ehdotimme sen perusteella mahdollisimman yleisluontoista vaihtoehtoa Asterix Italiassa. Ranskan pää ei pitänyt sen geneerisyydestä, joten saimme albumin tutkittavaksemme. Tekstin näkeminen selvensi, mitä transitalique-sanalla haettiin, joten vääntelin sen pohjalta muutamia vaihtoehtoja. Valituksi tullut Kilpa-ajo halki Italian oli ehdotuksista minun ja albumin toimittaneen Janne Suomisen suosikki, mutta muina vaihtoehtoina heiteltiin sellaisia kuin Asterix ja matka halki Italian sekä Asterix ja Italian suurajot. Pidän albumien nimien keksimistä yleisesti ottaen hankalana, joten onneksi sitä ei tarvitse päättää yksin vaan siihen saa toimittajan ja kustantamon mielipiteen.

Onko ranskan kieli vaikeaa kääntää suomeksi? Käännätkö muita kieliä?

Ranskan kääntämisessä on helpot ja vaikeat puolensa. Ranskan sanaleikit eivät käänny suomeen helposti, koska ranskassa voi pelata paljon sillä, että sanat äännetään eri tavalla kuin kirjoitetaan. Sen sijaan normaali ranskankielinen teksti ei yleensä tuota mitään kummempia ongelmia, joten en pidä sitä sinänsä vaikeana. Kielellä on kuitenkin omat ominaispiirteensä, joiden kanssa saa aina olla tarkkana. Esimerkiksi teitittelyä käytetään paljon laajemmin ranskassa kuin suomessa, joten sitä ei kannata automaattisesti suomentaa samaan muotoon vaan harkita sinuttelua tai passiivirakenteita.

Käännän arjessani pääasiassa asiatekstejä englannista suomeen. Lisäksi olen opiskellut ruotsia ja venäjää, joista teen joskus käännöksiä suomeen. Asiatekstien kääntäminen englannista saattaa välillä tukea yllättävillä tavoilla sarjakuvien suomentamista ranskasta. Samat asiat voivat tulla vastaan niin opetusmateriaaleissa kuin agenttijännäreissäkin.

Kuinka pitkä sarjakuva-albumin käännösprosessi on, ja onko prosessissa joitakin tiettyjä työvaiheita? Jos on, niin onko jokin tietty työvaihe kääntäjälle mieluisin tai vastaavasti haastavin?

Normaalisti työskentelen sarjakuvien kanssa niin, että tulostan ensimmäiseksi alkutekstin ja käyn sen läpi kynän kanssa. Olen suttailija, kirjoitan marginaaleihin ylös mieleen saman tien pulpahtavia hyviä ilmauksia ja merkitsen ylös selvitettävät asiat, esimerkiksi viittaukset toisiin albumeihin. Tämä on ehkä mukavin vaihe, vaikka en itse osaa oikein laskea sitä kääntämisen työvaiheeksi, kun se ei ole työlästä.

Seuraavaksi käyn kirjastossa ja lueskelen saman sarjan albumeja etsien vastauksia bongaamiini ongelmakohtiin: miten joku otus on aiemmin äännellyt tai tunnetaanko tämänniminen hahmo ennestään? Siirrän työpisteeni työhuoneesta olohuoneeseen, jossa luovuus kulkee paremmin, ja aloitan ensimmäisen käännösversion.

Kirjoitan tekstitiedostoon raakakäännöksen, johon merkitsen kauttaviivoin eri vaihtoehtoja, jos en osaa tehdä päätöstä saman tien, sekä korostan punaisella hautumaan jätettäviä ongelmakohtia, jotka eivät ratkea peruskonstein. Seuraan silmä kovana alkutekstiä, ettei mitään jäisi kääntämättä.

Seuraavassa vaiheessa lähden käymään käännöstä läpi uudestaan alusta. Teen tekstistä mahdollisimman sujuvaa eli yritän irrottautua ranskan vaikutuksesta ja katsoa tuotosta itsenäisenä teoksena. Selvitän vaikeimmat ongelmakohdat, yleensä nuijimalla neliskanttisia palikoita väkisin pyöreisiin reikiin. Typistän ilmaukset sopivan mittaisiksi ja tarvittaessa karsin sisältöä. Tämä on raskas ja pikkutarkka vaihe, koska kaikki hauskat ja helpot hommat on jo tehty ja vain työläät ovat jäljellä, mutta koska valmis lopputulos siintää jo silmissä, on helppo löytää motivaatio hioa ja viilata. Lopuksi ajan käännökseen koneellisen oikoluvun ja silmäilen tekstin läpi, ettei siihen ole jäänyt mitään keskeneräisyyksiä.

Pystyn rutistamaan 48 sivun albumin kuuteen työpäivään, mutta se ei ole hyväksi kenellekään. Kymmenen työpäivää on jo hyvä: neljä päivää ensimmäiselle versiolle à 12 sivua päivä, neljä päivää toiselle versiolle ja kaksi päivää aikaa ratkoa ongelmia, sairastaa, plärätä sarjakuvia, tilata kirjaston varastokappaleita ja niin edelleen.

Asterixin kanssa en voinut työskennellä normaalisti. Suureellisen salassapidon vuoksi alkuteksti lähetettiin minulle erillisellä tietokoneella. En siis voinut ottaa albumista printtiä tai siirtää työpistettäni luovempaan huoneeseen, vaan survoin lähetetyn läppärin työpöydän laidalle niin, että pystyin tihrustamaan siitä albumin tekstiä ja sitten tekemään nettihakuja omalla tietokoneellani sen rinnalla. Olisi ollut huomattavasti nopeampaa, jos olisin voinut esimerkiksi kopioida selvittämiäni termejä netistä suoraan käännökseen sen sijaan, että pitää vaihtaa näppäimistöä ja kirjoittaa sana toiselle koneelle.

Asterixin osalta haastavinta olivat siis käännöksen ulkoiset (tietotekniset) puitteet. Suomentamiseen annettiin runsaasti aikaa, joten edes lukuisat palautekierrokset eivät tuottaneet aikatauluongelmia.

Asterixin suomentamisessa parasta oli silloin tällöin pilkahtava tunne, että onnistun kunnioittamaan itselleni tärkeitä hahmoja ja pitämään ne sellaisina kuin lukijat ovat ne jo vuosikymmeniä tunteneet, mutta silti lisäämään tekstiin jotain omaani, omaan suuhun sopivan sanan tai itseä huvittavan vitsin – jättämään palan minua voittamattomien kylän historiaan.

Ja sitten Tri Tuomio kaappaa jälleen viestikapulan. Jos Mirkan mietteet sarjakuvien kääntämisestä kiinnostavat laajemminkin, niin suosittelemme tutustumaan blogiinsa tarkemminkin. Ahkera sanaseppä on valaissut Asterixin lisäksi muun muassa Yoko Tsunon, Lucky Luken ja Piko ja Fantasion kääntämisen kiemuroita!

Puuttuuko Kilpa-ajo halki Italian yhä sarjakuvahyllystäsi? Voit hankkia sen vaikkapa täältä!

Ja vielä kerran kiitokset kysymyksistä Facebook-seuraajille!

Lehtipisteeltä eväät joulunviettoon

Joulun pyhinä voi olla todella tylsää. Ja ennen niitä pyhiä voi tapahtua ns. lahjapaniikkia, jolloin nerokkaat lahjat ovat kiven alla tai muuten hyvässä piilossa. Lehtipisteestä saattaa löytyä lääkettä molempiin ongelmiin, eli jännittävää luettavaa tai lystikkäitä lahjaideoita. Nyt framille siis muutama poiminta joulukuussa 2017 Lehtipisteiden hyllyjä koristavista sarjakuvalukemistoista.

Aloittakaamme kirjaimellisestikin jännityksellä, tarkemmin sanoen Piirtäjämestarien Korkeajännityksellä. Tämä erikoisnumero on takuuvarma hankinta Korkkarien ystävälle, joko lahjaksi tai pitkästymisen torjuntaan. Piirtäjistä mukana ovat Gordon Livingstone, Victor de la Fuente, ja Josè Maria Jorge. 19.6.2017 kuolleelta Livingstonelta on ansaitusti mukana kaksi tarinaa ja tästä numerosta löydät myös hänen muistokirjoituksensa.

Piirtäjämestarien Korkeajännitys – Vakoojien koulu nyt Lehtipisteissä!

Korkeajännitys on sotaviihteen peruskallio ja työmyyrä. Uusi numero paukahtaa Lehtipisteisiin juuri sopivasti joulun alla, joten todella tuoretta toimintaa tarjolla siis. Perinteinen neljän tarinan kattaus – Kommandon kosto, Verilöyly Malaijilla, Varastettu pommikone ja Kasakoiden kosto. Kostolla sekä liikkeelle että maaliin siis. Kersantti Kiven palstalla opimme asioita tutkan sotahistoriasta! Tilaa Korkeajännitys!

Korkeajännitys 8/2017 Lehtipisteissä 20.12.2017!

Hämähäkkimies puolestaan on supersankariviihteen peruskallio ja työmyyrä. Vuoden viimeinen numero pistää pakettiin Hämähäkkiversumin, eli kosmisen kokoluokan loppukahina siis luvassa. Kuka suosikki-Hämiksistäsi on tämän rytinän jälkeen hengissä ja kuka manan majoilla? Sen saamme tietää ensi viikolla! Tilaa Spider-Man!

Spider-Man 12/2017 Lehtipisteissä 20.12.2017!

Tex Willer on lännenviihteen perus… no, rajansa toistoon perustuvalla huumorillakin. Vuoden viimeinen Willer kuuluu toimittajansa suosikeihin tältä vuodelta. Bosellin teksti ja Piccinellin kuvitus pelaavat kuin unelma ja tarina tarjoilee Texin mittapuulla varsin runsaskätisesti sekä naiskauneutta että romantiikkaa. Pitkän tarinan ensimmäinen puolikas, eli juuri sopiva kohta hypätä Texin kyytiin. Tilaa Tex Willer!

Tex Willer 16/2017 Lehtipisteissä 20.12.2017!

Nostalgisempaakin Texiä on tarjolla, siitä pitää vuoden viimeinen Kronikka huolen. Ensin kuritetaan bandiitteja Meksikon rajalla ja sitten siirrytään viidakkotunnelmiin Mefiston ja Yaman metkujen saattelemina. Mureaa ja mahtavasti maustettua lännenviihdettä valikoivaan ja nostalgian päälle ymmärtävään makuun. Tilaa Tex Willerin erikoisnumerot!

Tex Willer Kronikka 51 Lehtipisteissä 20.12.2017!

Toistaiseksi tämä vinkkilista on tarjonnut lähes pelkkää toimintaa. Toisaalta sekä Hämähäkkimiehen että Tex Willerin pitkään lestäneen suosion salaisuus on runsaalla kädellä annosteltu huumori. Pitkään on tosin kestänyt Neminkin suosio, sillä Lise Myhre on kutonut rokkimimsynsä seikkailuja strippimuotoon jo vuodesta 1997. 20 vuotta on jättänyt jälkensä sarjan huumoriinkin, eli aikuisempiakaan teemoja ei vältellä. Tarkemman esittelyn uudesta albumista löydät täältä! Tilaa Suuria salaisuuksia!

Nemi – Suuria salaisuuksia Lehtipisteissä nyt!

Vuoden myydyin käännössarjakuva on luonnollisesti pakko mahduttaa mukaan. Asterix – Kilpa-ajo halki Italian jyrää meillä ja maailmalla. Myynti lasketaan jo useissa miljoonissa. Lehtipisteistä löydät pehmeäkantisen laitoksen vielä tammikuun puoleen väliin saakka. Tarkempi esittely albumista täällä. Kovakantisen laitoksen voit tilata vaikkapa täältä!

Asterix – Kilpa-ajo halki Italian Lehtipisteissä nyt!

Eikä tässä todellakaan kaikki! Kannattaa muistaa Lehtipisteellä myös Bamse, Hevoshullu, Ninjago, Nexo Knights, Muumi, Barbie…

Yhtä sankaria et tosin lehtipisteistä löydä. Karvinen tulee hyllyysi vain tilaamalla!

Asterix – miljoonien suosikki!

Eurooppalaisten sarjakuvasankarien raskaassa sarjassa on yksi sankari ylitse muiden, ja se on jälleen todistettu uuden albumin myyntiluvuilla. Miljoonan myydyn albumin raja meni rikki noin viikossa.Tuore Asterix Kilpa-ajo halki Italian liikkuu siis vauhdilla!

Kriitikot ovat ottaneet albumin suopeasti vastaan. Jean-Yves Ferrin ja Didier Conradin muodostamalle tekijätiimille tämä on jo kolmas albumi Asterixin puikoissa, joten hahmot ja maailma ovat herroilla jo hyvin hallussa. Asterix ja Obelix puskevat tuttuja latuja tasaisen varmasti suorittaen. Kokeellista nykysarjakuvaa odottavat joutuvat siis jälleen kerran pettymään.

Kilpa-ajo halki Italian ei säästele suosikki-Asterixeista tuttuja aineksia: tarinan moottorina toimii kisailu Roomalaisia vastaan ja vierailijoina käväisee väkeä kautta antiikin maailman. Uusille ja vanhoille stereotypioille ja muoti-ilmiöille naureskellaan lempeän ymmärtävästi ja knoppitiedon ystäville on paljon herkkuja tarjolla.

Kääntäjä Mirka Ulanto on tehnyt hyvää jälkeä. Eritoten nimet on kääntynyt hykerryttävästi, kuten Asterixeissa kuuluukin. Ensimmäinen allekirjoittaneesta tyrskähdyksen irrottanut oli tämä hammaslekuri.

Koskapa kilpa-ajoihin osallistuu väkeä ympäri Eurooppaa ja Afrikkaa, niin nimillä todellakin herkutellaan.

Juonellisesti vai pitäisikö sanoa juonittelullisesti Kilpa-ajo halki Italian on hyvällä tavalla ennalta arvattava. Caesar haluaa varmistaa Rooman voiton Italian suurajoissa, joten luvassa on viekkauksia ja vääryyksiä, joita vastustetaan taikajuoman suomin voimin. Kilpavaunujen sabotointi avaa ovia muun muassa fyysiseen huumorin suhteen.

Asterixin ilmestyessä ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua ja urheilujuhlan henkeä välittävät myös herrat Ferri ja Conrad. Huumoria revitään muun muassa fanien hurmoksellisesta käyttäytymisestä ja sponsorien persoudesta näkyvyyden suhteen.

Vanhoja tuttuja vilahtelee kuvioissa mukavaan tahtiin. Allekirjoittaneen suosikeista esimerkiksi merirosvot käväisevät uppoamassa hieman. Uusien hahmojenkin joukosta löytyy väkeä, joiden toivoo tulevan tulevaisuudessakin vastaan. Otetaan tästä esimerkiksi vaikkapa Idefixiinkin vaikutuksen tekevät Kushin prinsessat, Kivakafer ja Venhafer.

Varmasti viihdyttävää Asterixia siis tarjolla. Juurikin passeli albumi isänpäiväpakettiin tai joululahjaksi! Kovissa kansissa kirjakaupoista! Pehmeissä kansissa kirjakaupoista ja Lehtipisteistä!

Tilaa kovakantisena!

Tilaa pehmeäkantisena!

Uusi Asterix torstaina 26.10. Lehtipisteissä ja kirjakaupoissa!

Sarjakuvahahmojen suosiota mitattaessa Asterix on ehdottomasta raskasta sarjaa. Siitä riittää todisteeksi uuden albumin painosmäärä: 5 miljoonaa. Asterix ei ole iso nimi ainoastaan Ranskassa, vaan pieni gallialainen on valloittanut koko Euroopan, emmekä nyt tarkoita vain maita, vaan myös kielialueita.

Kilpa-ajo halki Italian on nykyisen tekijätiimin kolmas Asterix-albumi. Jean-Yves Ferri kantaa kirjoitusvastuun ja Didier Conrad hoitaa kuvituksen. Herroilla on suuret saappaat täytettävänään ja rima korkein mahdollinen. Kahden albumin mittainen kokemus René Goscinnyn ja Albert Uderzon luoman maailman ja sen hahmojen parissa näkyykin tekijöiden otteissa, eli Kilpa-ajo halki Italian viihdyttää ja kiihdyttää kuin vanhat Asterix-klassikot ikään.

Kilpa-ajo halki Italian on suomalaisten kaltaiselle rallikansalle kuin mittatilaustyönä tehty. Italian niemimaan tieverkon kunto aiheuttaa roomalaisen itsetunnon kuohahduksen, jonka seurauksena kyseisen tieverkon kunto on pakko todistaa maailman parhaaksi.

Helpoin ja paras tapa todistaa Rooman teiden ylivertaisuus on järjestää kilpa-ajo Italian halki, johon kaikki tunnetun maailman kansat saavat osallistua. Caesar käyttää tilaisuuden hyväkseen esitelläkseen Rooman mahtia, mutta luonnollisesti eräs kaksikko Galliasta saapuu asettelemaan kapuloita keisarin rattaisiin.

Koossa on siis kaikki tarvittavat ainekset klassiseen Asterix-seikkailuun: matkailuteemasta antiikin maailmaan kansoihin ja kisailusta juonitteluihin. Kaikkien vitsien bongaaminen vaatii jälleen kerran hyvää yleissivistystä, mutta tarinan parissa viihtyvät kyllä kaikki lähes kaikenikäiset sarjakuvan ystävät.

Suosittelemme siis kyytiin hyppäämistä! Asterix – Kilpa-ajo halki Italian kirjakaupoissa ja sarjakuvaosastoilla kautta maan 26.10.2017!

Albumi julkistetaan Helsingin Kirjamessuilla Egmont Kustannuksen osastolla 6f20 torstaina 26.10.2017 klo 10:00! Jokaisen messupäivän kymmenelle ensimmäiselle albumin ostajalle uniikki yllätyslahja!

Tilaa kovakantinen laitos!

Tilaa pehmeäkantinen laitos!

 

Helsingin Kirjamessujen helmet 2017

Kirjamessut toimivat syksyn piristysruiskeena ja aiheuttavat pienen piikin sarjakuvajulkaisuissakin. Isänpäivällä on tosin silläkin oma osuutensa tämän pienehkön suman muodostumiseen. Seuraavaksi esittelemme Helsingin Kirjamessujen sarjakuvakattauksemme houkuttelevimmat helmet. Kaikki nämä klassikot ovat tosin tarjolla myös sarjakuvakauppiailla kautta maan keskiviikkona 25. lokakuuta, paitsi uunituore Asterix, joka pamahtaa sarjakuvakauppoihin ja Lehtipisteisiin torstaina 26. lokakuuta. Kirjamessuilla Asterix kannattaa kotiuttaa meidän osastolta 6f20. Jokaisen messupäivän 10 ensimmäistä Asterix-asiakasta kantavat ostoksensa kotiin ainutlaatuisella Asterix-kassilla.

Mutta nyt itse asiaan, eli kirjamessukattaukseen, jota voidaan kutsua myös nimellä viikon 43 klassikkosuma. Aloitamme syksyn ykkösjyrästä, joka on…

Asterix – Kilpa-ajo halki Italian!!! Ranskassa uusi Asterix näki päivänvalon 19. lokakuuta. Suomi saa kunnian olla osa toista maailmanlaajuista julkkariaaltoa, sillä Kilpa-ajo halki Italian valtaa täkäläisten sarjakuvakauppojen hyllyt 26. lokakuuta, eli juuri sopivasti Kirjamessujen kunniaksi. Uuden Asterix-tiimin kolmannen albumin painosmäärä liikkuu Suomen asukasmäärän tienoilla, eli myy maailmalla miljoonia. Kerromme albumin sisällöstä pian lisää! Ennakkotilaa kovakantisena! Ennakkotilaa pehmeäkantisena!

Sivumäärältään jyhkein syksyn julkaisuistamme on Tex Willer -kirja Mestari kylvää kuolemaa. Kolmen pitkän tarinan kattaus sisältää 784 sivua parasta mahdollista lännenviihdettä. Varma isänpäivälahja. Blogihehkutuksemme tämän Tex-tiiliskiven sisällöstä löydät täältä. Tilaa!

Jos Mestari kylvää kuolemaa on liian painava kotiin kannettava tai sisältää liian tuoreita uusintoja, niin ei hätää! Apu on lähellä! Tex Willer -kirjasto Proteus! tarjoaa toisen legendaarisen konnan ensiesiintymisen! Bonellin länkkäritehtaan laatutakuu! Tilaa!

Tiukemmalla budjetilla kirjamessuavan tahon Tex-valinta on mallia suuralbumi, eli Loistava lainsuojaton. Tuore ja verinen seikkailu tarjoilee totuttua nuoremman ja villimmän Texin, joka selvittelee välejään toisten henkipattojen kanssa. Loistavaa tarinaa ja upeaa taidetta hehkuttelemme täällä blogissa lähitulevaisuudessa.

Villin lännen maisemista siirrymme viidakon hämyyn. Vuoden romanttisin sarjakuvajulkaisu lienee Mustanaamion & Diana – Rubiinihäät. Häät vietettiin viidakossa 40 vuotta sitten. Häitä edelsi vuosikymmenien kiertely ja kaartelu, jonka aikana suuria tunteita ei säästellä. Toimintaviihdettä suurella sydämellä ja paljolla huumorilla. Suosittelemme erittäin lämpimästi. Ennakkohehkutuksemme löydät täältä. Tilaa!

Sokerina pohjalla toimikoon tällä kertaa syksyn toivotuin klassikko, eli näköispainos Korkeajännityssarjan ensimmäisestä vuosikerrasta. Korkeajännitys todellakin aloitti pitkän matkansa vuonna 1953. Pieni varoituksen sana lienee paikallaan: Korkeajännityssarja 1953 ei sisällä sotasarjakuvaa. Paino on herrasmiesseikkailijoilla, joiden edesottamuksia juonivat brittiläisen jännitysviihteen legendaarisimmat nimet. Ennakkohehkuttelemme tätä klassikkoa täällä. Tilaa!