Kesän kovin kolmikko: Lilyth, Dynamiitti ja Tex Willer!

Heinäkuu etenee kuin höyryjuna. Ainakin juuri nyt on sen verran harmaata, että väitteelle löytyy katetta. Allekirjoittaneen kaveripiirissä on muuten useitakin tahoja, joille ensimmäinen kosketus Tex Willeriin ovat mökillä luetut iskän Texit. Tri Tuomio nappaa nyt tästä tosiasiasta insipiraation tälle perjantaihehkuttelulle, joten luomme nyt pikakatsauksen heinä- ja elokuun tunnelmiin Texin perusjulkaisun sivuilla.Viime vuonna Texille tuli synnyinmaassaan 70 vuotta mittariin, ja näistä juhlatunnelmista pääsemme nyt mekin nauttimaan. Texin numero 9 ilmestyi 10. heinäkuuta ja se tarjoaa kaksikin nostalgista tunnelmapalaa.Lilythin salaisuus aloittaa menneiden muistelun. Mauro Boselli kässäröi ja Fabio Civitelli hoitaa visuaalisen osaamisen, joten fanisuosikit ovat tämän tarinan ruorissa. Pääsemme ihmettelemään todella harvinaista herkkua, sillä tarjolla on Lilythin ja Texin yhteinen seikkailu. Nunnaluostarilta käynnistyvä seikkailu vie rakastavaiset hieman vähemmän rehellisen menneisyyden omaavan munkin kätkemän ryöstösaaliin jäljille. Ryöstösaaliin perässä on muitakin tahoja, joten sekä Tex että Lilyth pääsevät esittelemään taitojaan konnien kurmoottajina. Tiivis toimintapaketti Texin historiasta kiinnostuneeseen makuun.Toinen tarina Dynamiitti nostaa yhdeksi päähenkilöistä Texin legendaarisen ratsun, Dynamiitin. Ori viettää eläkepäiviä oman laumansa päättäväisenä vartijana. Ensin ori joutuu kahakoimaan kilpailevan oriin kanssa, mutta heti perään Dynamiitti saa vastaansa villien mustangien pyytäjät. Kun hevoslaumaa jahdataan navajojen mailla, niin osalla jahtimiehistä saataa olla hevosten hankkimista ikävämpiä motiiveja provokaatiolleen. Luvassa on siis myös ihmisten välistä toimintaa ja luotikuuroja. Suositellaan uljaiden hevosten ja koskettavien tarinoiden ystäville. Boselli vastaa tarinasta tälläkin kertaa ja Maurizio Dotti hoitaa taidepuolen.Boselli sai kunnian hoitaa kirjoitushommat myös Texin 70-vuotisjuhlanumerossa. Juhlatarina on väreillä silattu, joten nyt pääsemme ihailemaan, ihmettelemään ja analysoimaan värien vaikutusta Civitellin taiteeseen. Intiaanien kulta on tarinan nimi ja sen pääroleissa ovat pawnee-intiaanien kulta-aarre ja intiaaniprinsessa Tesah, joka muuten on vanhimmille Texin faneille tuttu jo vuodelta 1953.Tarina etenee kahdella aikatasolla, joten luvassa on sekä nuorta että ”nykyhetken” Texiä. Nykyhetken Tesah pitää huolen naiskauneudesta, joka on aina tervetullutta herkkua Texeissä. Muutenhan tämän seikkailun askelmerkit ovat yhtä suurta kunnianosoitusta vanhan koulukunnan Tex-seikkailuille. Kulta-aarre, intiaaniprinsessa, siouxeja, bandidoja, postivaunut… eli oikea kunnon herkkupala kaikille Texin ja klassisen lännenviihteen faneille! Tämä herkkupala tarjoillaan tilaajille ja Lehtipisteisiin 31. heinäkuuta.Avaralta preerialta siirrymme viidakkokauhun pariin elokuun 21. päivä, kun numero 11/2019 lehahtaa Lehtipisteisiin ja fanaattisille tilaajille. Erikoiset sanavalinnat ovat tässä kohtaa täysin harkittuja, sillä Vampyyrien kuningatar suorastaan vilisee lepakkoja ja kiihkomielisiä lahkolaisia. Hurja noita Eztli ei nimittäin katso hyvällä Meksikon viidakkojen temppeleistä muinaista kulttiesineistöä varastavia haudanryöstäjiä tai arkeologeja, joten sekä lentävät että kaksijalaiset verenhimoa uhkuvat kätyrit usutetaan epäonnekkaiden kimppuun.Mukana seikkailussa on luonnollisesti myös Morisco. Tarinasta vastaa Gianluigi Manfredi ja vaikuttavista kauhuvisioista Alessandro Bocci. Allekirjoittanut on melkoisen lääpällään tähän kahden numeron mittaiseen tarinakokonaisuuteen ja eritoten Eztliin, joka tuo tervetullutta vaihtelua kuvankauniisiin intiaaniprinsessoihin. Mefiston ja Yaman ystävätkin tykästyvät varmasti Eztlin osaamiseen leijailevana päänä esiintymisen jalolla saralla!Varmista laadukkaan lännenviihteen riittävyys jatkossakin ja tilaa Tex Willer!

Maalatulta aavikolta Montanan vuorille – Tex Willerin villin värikäs länsi

Nyt kun Tex Willerin perusjulkaisu on palannut vanhaan tuttuun mustavalkoiseen ilmiasuun, on aika räväyttää värillistä western-viihdettä lehtipisteitä ja kirjakauppojakin sulostuttamaan peruspokkaria huomattavasti kookkaammassa suuralbumiformaatissa. Luvassa on siis reiluin mitoin silmäkarkkia. Teitä on täten varoitettu!

Suuralbumien sarjassakin nämä värilliset seikkailut muodostavat oman kategoriansa. Viime kevään tuplakattauksen aloittanut Sankari ja legenda oli uuden uljaan sarjan lähtölaukaus ja Fronteran vanki ensimmäinen varsinainen tulitaistelu. Nyt vuorossa on seuraava tuplashotti tuli-, valo- ja alkuvoimaista Tex-seikkailuviihdettä, eli Tex Romanzi a Fumetti -sarjan osat 3 ja 4 yksissä kansissa. Viime vuoden satoa molemmat, joten suomalaiset fanit saavat nämä seikkailut eteensä ilahduttavan tuoreina.

Tämän tuplasatsin ensimmäinen tarina Painted Desert sijoittuu nimensä mukaisesti Pohjois-Arizonan maalauksellisen kauniisiin aavikkomaisemiin, jotka todellakin siis ovat kuvitusmateriaalia sanakirjan kohtaan kuvauksellisen maisema. Tarinasta vastaava Mauro Boselli on Tex-käsikirjoittajana ultraraskasta sarjaa, mutta uuden formaatin mukanaan tuoma innostus näkyy konkarinkin otteissa. Konkariosastoa tosin on kuvittajakin. Bonellin sarjakuvatalon tuotteista Dylan Dog on Angelo Stanolle tutuinta sarkaa, mutta vankan herkällä otteella tuntuu sujuvan myös Tex Willerin seikkailujen esillepano.

Stanon pitkä ura kansitaiteilijana näkyy Painted Desertin tunnelmissa. Väreillä kertominen ja niillä herkutteleminen tuntuu sujuvan herralta luonnostaan. Dylan Dogin myötä kauhutunnelmatkin ovat hanskassa ja lopun yliluonnollisillakin elementeillä tunnelmoiva välienselvittely luolastoissa saa esimerkiksi Dario Argenton kaltaisen väreillä pelottelijan fanit kehräämään. Ainakin yksi hahmoista vaikuttaisi kumartavan kunnioittavasti Larry McMurtryn suuntaan, joka saa kaltaiseni Lonesome Dove -saagan fanin kehräämään, joten myös Boselli ansaitsee fanipoikapisteitä.

Väreistä otetaan tehoja irti myös tarinan väkivaltaisten kohtien alleviivaajana, eli punaisena räiskähtelevä veri iskee silmille mustavalkoista ilmaisua tehokkaammin. Sam Peckinpahin fanit kiittävät! Punaisena hehkuva hurme herättää huomiota myös albumin jälkimmäisessä seikkailussa Uhka Montanassa, joka sijoittuu siis Montanan lumisiin maisemiin. Hanget eivät tosin enää albumin lopussa hehku yhtenäisen valkoisina, mikä ei Tex Willerin maailman tunteville tule yllätyksenä. Ruuti ja veri jättävät leimansa Montanan maisemiin.

Käsikirjoittaja on tässäkin tarinassa erittäin kokenutta osastoa. Gianfranco Manfredi on Texin ja Ukkostuulen lukijoille entuudestaan hyvinkin tuttu herra. Piirroksista vastaava Giulio De Vita syntyi samoihin aikoihin kun Angelo Stano jo aloitteli uraansa, eli 70-luvun alussa. Tämä suomalaisille lukijoille hieman oudompi nimi on esitellyt taitojaan muun muassa Thorgalin sivuilla. Väreistä vastaa Matteo Vattani, ja onpahan pakko todeta, että hyvin vastaakin. Alun masentuneen harmaista kansanmurhatunnelmista siirrymme syksyisen metsän vaarojen kautta lumimyrskyn suojissa hiipivään jännitykseen, komeita maisemia unohtamatta.

Erityismaininnan De Vitan ja Manfredin tiimi ansaitsee toimintakohtauksissa mukana olevista ratsuista. Mustangin räjähtävä lähtönopeus on hienosti kuvattu. Lännenratsastuksen faneille kenties siis erityissuositus. Ja kaikille klassisen lännenviihteen ystäville tämä tuhti albumikokonaisuus on luonnollisesti pakkorasti, vaikka perus-Texiä olisikin jo mitta täynnä, sillä näissä tarinoissa on villiä vaaran tuntua, eli aitoa Villin lännen henkeä.

Tex Willer -suuralbumi 35 lehtipisteissä ja kirjakaupoissa 24.5.2017!