Kauneinta mahdollista kauhua!

Tällä kertaa hehkutuksemme on lyhyt ja ytimekäs, sillä hehkuttelijamme on siinä määrin täpinöissään, että ylisanoja ja ylenpalttista vaahtoamista säästelläkseen hän antaa kuvitusnäytteiden puhua puolestaan.

Pientä esimakua tästä nyt käsillä olevasta herkkuparhaudesta saatiin jo Helsinkin Sarjakuvafestivaaleilla 2013, kun mustavalkoisen sarjakuvan suurvisiiri ja valon ja varjon päällikkö Fabio Civitelli kertoili työn alla olevasta yliluonnolliseen kauhutunnelmointiin keskittyvästä Tex-tarinasta, jossa Texin vanhat vainoajat Yama ja kenties jopa Mefistokin pääsisivät pitkästä aikaa kiusaamaan suosikkilännensankareitamme. Rima oli kuulemamme mukaan todella korkealla, ja tämä mustien pintojen ja synkkien tunnelmien mestari hykertelikin ennakoidessaan mahdollisuuksia esittellä parasta osaamistaan.

Tarinapuolella suosikkkonnien myötä korkealle nousevat paineet asettuvat Mauro Bosellin leveille hartioille, ja herrahan pistää parasta mahdollista pitkää Texiä peliin. Kolmen numeron mittainen tarinakaari antaa mestarille pelivaraa, ja tälläkin kertaa lukija lasketaan hellästi kauhutarinan tummaan virtaan.

Jo tarinan alussa tehdään selväksi, että eräillä tahoilla ei kaikki ole päänsisäisessä maailmassa ihan niin kuin pitäisi. Blacky Deckart kytee hiljaisella liekillä preerian pikkukaupungissa, jota lähestyy tummana uhkaava myrsky.

Pyörremyrsky ei vaikuta olevan luonnollista alkuperää, joten matka hulluuden ja okkultismin syövereihin voi alkaa. Luvassa on näyttävää kauhukuvastoa ja upeita viittauksia eräänkin heavy-yhtyeen klassisimpiin levynkansiin.

Yliluonnollisia elementtejä vierastavia lännenviihteen ystäviä ei ole unohdettu, sillä luvassa on myös elokuvallista toimintaa aavalla preerialla. Hevoset ovat pahamaineisen vaikeita piirrettäviä, joten osaavan kynäilyn ystäville on silläkin rintamalla silmäkarkkia luvassa.

Ja juuri kun Yaman, Kitin ja Tigerin metkujen jäljiltä alkaa tulla Texiä ja vanhaa huuhkainta ikävä, niin pamautetaan tarjolle pienet yölliset toimintakohtaukset saluunaympäristössä. Tämä on siitä hieno numero, että tekisi mieli jakaa noin puolet sen ruuduista esimerkkeinä parhaasta mahdollisesta kauhusarjakuvasta. Ja tätä herkkua on luvassa vielä kaksi seuraavakin numeroa! Jahii!

Tex Willer 6/2017 lehtipisteissä 10.5.2017!

Mefisto – pirullisuuden multihuipennus

 

Tex Willerin konnagallerian rakastetuin ja vihatuin tapaus lienee Mefisto. Tämä hampaankolonsa Texiin ja kumppaneihin kohdistuvalla kaunalla täyttänyt arkkikonna on juonikas ja hankalasti tapettava vastustaja. Lukijoiden riemuksi pujoparralla on tapana palata kuvioihin, vaikka edellisellä tapaamisella herra olisikin ollut tarjolla korppikotkien päivän lounaaksi.

Tex Willer Kirjasto 38 tarjoaakin tämän diabolisen partaveikon ystäville oikein mojovan kattauksen Mefisto-herkkua. Alkupaloina Tex ja Kit kurmoottavat kieroa lakimiestä ja juonikasta pohattaa kätyreineen, mutta tämän opuksen kohdalla pääruoka on legendaaristen herrojen Giovanni Luigi Bonelli ja Aurelio Galeppini käsialaa. Tex Willerin luojat ovat siis asialla, ja näillä herroilla todellakin on se maaginen kosketus, jolla Tex-seikkailu saadaan toimimaan. Tarina rullaa vaikka puhuvat päät juonittelisivat sivutolkulla. Puhuvaa päätä on luvassa ihan kirjaimellisestikin, sillä Mefiston tapoihin kuuluu leijailevan pään muodossa uhoaminen. Osan ajasta herra tosin tyytyy ihan vain valopallona mekastamiseen.

 

Mefiston huomaa tekijöidensä suosikiksi häneen uhratuista sivumääristäkin. Harvassa Tex-seikkailussa pääkonna käy pitkiä moraalikeskusteluja kostosta ja sen turhuudesta tiibetiläisen laman kanssa, mutta tässä seikkailussa Mefisto ja Padma vänkäävät asiasta huolella ja hartaasti. Kerrassaan näppärä tapa päästää lukija jyvälle pääpahiksen päänsisäisestä maailmasta. Kuuluu muutenkin Bonellin vahvuuksiin käsikirjoittajan juuri tämä kyky antaa tilaa konnille ja heidän kätyreilleen. Paljon jännittävämpää seurattavaa on luvassa, kun vastapuolen motiivit ja juonittelukuviot ovat lukijankin tiedossa.

 

Ja melkoisen monimutkaisiin juonittelukuvioihin pyyleväksi Fiesmot-nimiseksi peluriksi naamioitunut Mefisto kykeneekin. Jos joku lukijoista pyörittelee päätään salanimen Fiesmot kanssa, niin muistutellaanpa sankariosaston neronleimauksista tällä saralla: Ted Miller ja Kit Parson.

 

Mefisto/Fiesmot on nimisekoiluistaan huolimatta äärimmäisen pätevä juonittelija. Harvassa ovat ne Tex Willerin konnagallerian kaverit, jotka saavat korttinsa näin hyvin pelattua:

Tarjolla on siis reilu 200 sivua klassisinta mahdollista Texin ja Mefiston välistä mittelöä. Ruudissa ja tulikivessä ei säästellä. Erittäin lämpimät suosittelut siis satunnaisesti Tex-kirjastoja ostaville tahoille. Mefiston ja yliluonnollisen suuntaan taipuvien Tex-seikkailujen ystäville loppukaneettina vielä tiedoksi, että eräs tuttu palavasilmäinen ja suippopartainen hahmo palaa kuvioihin Tex Willerin numerossa 6/2017. Käsikirjoituksesta vastaa Mauro Boselli ja taiteesta varjojen mestari Fabio Civitelli!

Tex Willer Kirjasto 38 nyt kirjakaupoissa ja sarjakuvakauppiailla!

Värilliset Tex Willerit vuonna 2017 – kauhutunnelmointia ja tuimaa toimintaa

Pian koittaa vanhoillisimpien Tex-fanien kolmen numeron mittainen kiirastuli, sillä Tex Willerit 3–5/2017 ovat sisäsivuiltaan riemunkirjavia, eli värikkäitä. Mustavalkoisuuden nimiin vannoville tämä on ikävä aika vuodesta, mutta onneksi vaihtelun virkistämiä löytyy myös melkoinen joukko.

Värillinen Tex Willer tuo aina allekirjoittaneen mieleen Fingerpori-stripin, jossa Heimo Vesan vieno toive suosikkisarjan värimaailman suhteen saa hyvinkin afrotukkaisen tulkinnan. Klassikkopätkä. Tipahdin. Mutta palatkaamme itse asiaan. Järkytyksen pehmentämiseksi ja makuaistin herkistämiseksi tarjoamme nyt pienen silmäyksen värillisten Texien antiin vuonna 2017. Luvassa on muun muassa aaveita, demoneita, intiaaneja ja lainsuojattomia. Maustepussista löytyy myös naiskauneutta ja hyppysellinen romantiikkaa.

Aloitamme värillisen kattauksen kolmella lyhärillä, eli numero kolme sisältää kolme kokonaista seikkailua. Numerus est omen?

Aloitamme Bosellin juonimalla ja Franzellan taiteilemalla tarinalla Vaara piilee varjoissa. Mukana menossa häärää El Morisco, joten yliluonnollisia tapahtumia siis luvassa.

Seuraavaksi herkistelemme hieman, eli Rujun kässäröimä ja Tissellin akvarellein toteuttama Haaste vanhalla lähetysasemalla yhdistelee rajua toimintaa ja karua romantiikkaa. Suosittelemme eritoten Larry McMurtryn Lonesome Doven ystäville.

Sokerina pohjalla tai suolana pinnalla pohjalla toimii Simeonin kirjoittama ja kuvittama Hoganin kopla, joka tarjoaa konnajahtia Gran Canyonin uljaissa maisemissa.

Vuoden neljäs Tex korkataan Mignaccon (tarina) ja Vanninin (taide) kummitusjutulla Chindi. Huomattavasti maanläheisempi ote tässä haamuilussa kuin edellisen numeron avauksessa, mikä realismin ystäville tiedoksi.

Kummittelun jälkeen on luvassa pitkä tarina, sillä Faracin juonima ja Milanon taiteilema Siouxien mailla valtaa myös seuraavan numeron. Salapoliisijännäriä, karjanajoa ja intiaanien kanssa kahakointia. Muy bien!

Ja kun nämä värilliset seikkailut on tavattu, niin luvassa on Civitellin taiteilemaa kauhupainotteista Texiä. Voipojatvoipojatvoipojat…

Tex Willer 3/2017 lehtipisteissä ja tilaajilla 1. maaliskuuta. 4/2017 29. maaliskuuta ja 5/2017 20. huhtikuuta.

 

Cheyenne Club – kiveäkin kovempi Tex-klassikko!

MTexCheyenne

Uutinen piirtäjämestari Ferdinando Fuscon poismenosta 10. elokuuta teki syksyn Maxi Texistä ikävällä tavalla ajankohtaisen. Guido Nolittan käsikirjoittama ja Fuscon kuvittama länneneepos Cheyenne Club julkaistiin alun perin Tex Willerin numeroissa 13–15 vuonna 1987, mutta tarinan loppu ikävällä tavalla typistettynä. Nyt pääsemme nauttimaan tarinasta kokonaisuudessaan ja ahmimaan sen kerralla ilman viikkokausien taukoja. Ja millainen tarina se onkaan!

MT1

Villin lännen fiktiona Cheyenne Club on raskasta sarjaa jo pituutensakin puolesta. 300 sivua takaa sen, että kirjoittajalla on mahdollisuus rakentaa jännitteitä ja lisätä hahmokatrasta kaikessa rauhassa. Myös Fuscolle annetaan tilaa fiilistellä villin lännen kuvastolla. Komeiden erämaamaisemien lisäksi herra herkuttelee muun muassa ökykartanoilla ja kovin viihtyisän oloisilla saluunoilla. Fuscon lännessä lukijan silmä todellakin lepää.

MT2

Guido Nolitta tietää tämän ja ottaa piirtäjästään kaikki tehot irti. Eritoten kaksintaisteluissa muutamaan sekuntiin käytetään monta sivua, joka tietää jännityksen kihelmöivää tiivistymistä. Tämä on erityisen merkittävä suoritus siinäkin mielessä, että itsevarma Tex vastaan hikoileva konna on lopputulemaa myöten mallia aika monta kertaa nähty juttu. Mutta niin vain nousee lukijan pulssi ja epäilyksen siemen kaihertaa kallopohjassa. Saako Tex nyt siipeensä? Koska lännenviihde toimii parhaiten annoksella realismia, niin eipä Texkään näistä kinkereistä selviä ilman kuhmua tai kahta.

MT3

Cheyenne Clubin konnia ovat karjaparonit, jotka pyrkivät savustamaan pienviljelijät pois mailtaan pyssymiesten ja lahjottujen lainvalvojien avulla. Konnat eivät kaihda edes tykin käyttämistä karjavarkaiksi lavastamiaan farmareita vastaan. Lukijan onneksi tämä tarkoittaa sitä, että Texilläkään ei juuri ole syytä pidätellä iskujaan. Tarinan suvantokohtia ja taiteen maisemilla ja miljöillä herkuttelua tasapainotetaan siis todella tuhdilla toiminnalla.

MT4

Sanomattakin siis selvää, että Cheyenne Clubia uskaltaa hehkuttaa kaikille lännenviihteen ystäville. Jos kerran kymmenessä vuodessa sijoittaa rahansa Texiin, niin tässä on hyvä vaihtoehto. Sopii myös vaikkapa USA:n historiaa harrastavan tahon joululahjontaan. Tämä jämerä lännenseikkailu ei mene vanhaksi taiteeltaan tai tarinaltaan, joten toimii myös sijoituksena tulevaisuuteen. Kestää useamman lukukerran ja saattaa jopa hyötyä niistä. Sääli että laatuviinivertaus on jo käytetty Mustanaamion kohdalla, mutta myös Cheyenne Club pysyy ja paranee.

Paketin silaa Rennen Nikupaavolan käännös. Oheislukemistoksi suosittelemme Janne Viitalan artikkelia R.I.P. Ferdinando Fusco giganttisesta Tex-kirjasta Kapinan liekkejä Kanadassa.

Lopuksi tiedotusluontoista asiaa:
Vuoden 2013 Helsingin sarjakuvafestivaaleilla hetkeksi hukkaan päätynyt Fabio Civitellin originaalipiirros on löytynyt ja koristaa nyt erään suomalaisen Tex-keräilijän kokoelmaa. Tällä katoamismysteerillä on siis onnellinen loppu!

Civitelli ja kadonnut piirros!

KadonnutTexkuva

Pidetty Tex Willer -piirtäjä Fabio Civitelli vieraili Helsingin Sarjakuvafestivaaleilla 7.-8.9. Piirtäjäkonkari osoittautui varsin virkeäksi ja miellyttäväksi herrasmieheksi, joka nautti suunnattomasti ensimmäisestä visiitistään Pohjoismaihin. Sarjakuvien ohessa hänen harrastuksiinsa kuului urbaanien maisemien valokuvaus, ja Civitelli tallensi monet Helsingin rakennuksista kameraansa – totesipa hän myös, että ainakin pari kuvaa tulee päätymään hänen seuraavaan näyttelyynsä!

Lavahaastis1

Suurin ilon aihe herra Civitellille oli kuitenkin Tex Willerin suuri suosio Suomessa ja lukuisat fanit, jotka olivat saapuneet häntä kuuntelemaan ja tapaamaan. Tex-konkari Asko Alasen haastattelussa Civitelli kertoi muun muassa uransa alkuvaiheista, esikuvistaan, työskentelytavoistaan ja suosikkitarinoistaan. Toisin kuin monet nykypiirtäjät, Civitelli tekee edelleen sivunsa puhtaasti kynällä ja siveltimellä, ilman tietokonetta. Niinpä hän piirtääkin kohtuullisen hitaasti, ja seuraavan Tex-tarinan valmistumista saadaan odotella taas tovi – mutta lopputulos on taatusti odotuksen arvoinen, valittiinhan Fabio Civitelli vuonna 2012 Luccan festivaaleilla Italian parhaaksi sarjakuvapiirtäjäksi!

Civ_sign

Suosio näkyi myös Egmontin myyntipöydän ympärille, jonne Tex-fanit kerääntyivät haastattelujen jälkeen tervehtimään mestaria ja hakemaan nimmareita. Civitelli oli tuonut mukanaan myös reilun nipun originaaleja ja harvinaisia printtejä, jotka kävivät kaupaksi sangen hyvin, ja moni fani käveli paikalta mukanaan harvinaislaatuinen aarre. Mutta ah, ei niin hyvää ettei pahaakin – kun monen tunnin nimmarisessio sunnuntaina päättyi, havaittiin erään originaalipiirroksen kadonneen pöydästä. Kyseessä oli artikkelin ylälaidassa näkyvä mustavalkoinen kuva Texistä ja intiaaniprinsessa Kay-Tanista. Kyseinen pienikokoinen originaali on saattanut kaikessa kiireessä sujahtaa jonkun printtikansion väliin, ilmeisestikin lauantain aikana. Piirros on laadittu niin siististi, että sitä saattaa helposti luulla painotuotteeksi – mutta sen erottaa siitä, että taakse on kirjoitettu lyijykynällä teksti KAY-TAN-DEL-LAGO. Kuva oli Fabiolle varsin tärkeä, eikä se ollut myynnissä vaan ainoastaan näytillä – joten nyt kuulutammekin kaikkia Texin ystäviä apuun: Jos kuva on päätynyt teille tai jollekin tutullenne, ottakaa yhteyttä osoitteeseen palaute@egmont.fi. Luvassa löytöpalkkio ja suuren Tex-piirtäjän kiitollisuus!

Lavahaastis2

Egmont Kustannus puolestaan kiittää kaikkia paikalle saapuneita Tex-faneja, loistavaa tulkkiamme Liisa Laakso-Tammistoa, suvereeniä Tex-tietäjää Janne Viitalaa sekä hulvatonta haastattelijaa Asko Alasta! Ennen kaikkea kiitämme Fabio Civitelliä hienosta vierailusta kaukaiseen maahamme! Nyt kun löydämme kadonneen piirroksen, voimme varmistaa että hänellekin jää visiitistä hyvä mieli…

PS: Jos joku innokas Civitellin fani ei päässyt viikonloppuna paikalle ja on kiinnostunut miehen printeistä, kannattaa suunnata hänen agenttinsa, galleria Little Nemon sivuille: www.littlenemo.it

 

Tex-piirtäjä Fabio Civitelli sarjakuvafestareilla!

Viikon päästä käynnistyvät Helsingin Sarjakuvafestivaalit, ja Tex Willerin 60-vuotisjuhlien kunniaksi paikalla on eräs taitavimmista Tex-piirtäjistä, Fabio Civitelli. Civitelliä haastatellaan Kirjasto 10:ssä lauantaina 7.9. kello 14 sekä sunnuntaina pääteltassa kello 12, ja haastattelujen jälkeen hän signeeraa piirtämiään Tex-kirjoja Egmont Kustannuksen myyntipöydässä. Lauantai 7.9. on Kirjasto 10:n ”Lännenlauantai”, jolloin tarjolla on kaikkea muutakin lännensarjakuviin liittyvää ohjelmaa! Katso tarkemmat tiedot festareiden kotisivuilta www.sarjakuvafestivaalit.fi.

Tervetuloa tapaamaan mestaria & hakemaan nimmaria!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

FABIO CIVITELLI

Vuonna 1955 Italian Lugicnanossa syntynyt Fabio Civitelli  on piirtänyt sarjakuvaa jo vuodesta 1974 lähtien, ja Texinkin parissa aikaa on vierähtänyt jo kohta 30 vuotta.

Fabio Civitellin ensimmäinen sarjakuva oli Lady Lust joka syntyi 1974 Graziano Origan studion siipien suojissa Milanossa. Vuosikymmenen lopussa Civitelli pääsi kokeilemaan siipiään Marvelin supersankarisarjakuvien parissa, jolloin syntyi Italian markkinoille Hämähäkkimies ja Fantastic Four -tarinoita.Sergio Bonelli kiinnitti Civitellin 1979 tehtailemaan Mister No –sarjakuvaa. Vuonna 1985 Civitelli sai vakanssin Tex Willerin parista, minkä jälkeen Civitelli on pysytellyt vakaasti Texin joukoissa. Ainoat poikkeukset ovat olleet pari lyhyttä vierailua Mister No-sarjassa 1990- ja 2000 -luvuilla.

tex

Civitellin ensimmäinen Tex oli 1985 julkaistu Kaksi Tappajaa, jonka käsikirjoituksesta vastasi Claudio Nizzi. Seuraava tarina, Murha Corpus Christissä, oli yksi 1980-luvun Tex-historian merkkipaaluja, minkä jälkeen Civitelli ampaisi Tex-kuvittajien aateliin. Tämän jälkeen Civitelli teki yhteistyötä pelkästään Nizzin kanssa yli 20 vuoden ajan kahta poikkeusta lukuun ottamatta, jolloin tekstimaakarina toimi itse vanha herra Giovanni Bonelli.

Viime vuosina Civitelli on tehnyt yhteistyötä myös muiden kirjoittajien kanssa. Vuonna 2012 Civitelli toteutti suuren unelmansa kuvittaen Mauro Bosellin tekstiin pohjautuvan suuralbumin Kuoleman ratsumies. Ensi vuonna julkaistaan Italian Color Tex  -sarjassa heiltä seuraava yhteinen tarina, ja sen jälkeen vuorossa on perussarjassa näillä näkymin vuonna 2016 julkaistava seikkailu, jossa esiintyy Mefiston poika Yama. Tarinan on kerrottu olevan eräänlainen prologi myöhemmin julkaistavalle täysveriselle Mefisto-seikkailulle.

Esittelyn laati: Janne Viitala

TexSuur0212