Kesän 2018 parhaat lomalukemistot lännenviihteen ystäville!

Synnyinmaassaan Italiassa eräs Suomenkin suosituimmista sarjakuvasankareista viettää juuri nyt juhlavuottaan. Tex Willerillä tuli siis 70 vuotta mittariin. Suomessa mittari sanoo 65, joten isompia kemuja odottelemme vielä hetken. Silti Italian juhlavuoden laineet liplattelevat jo meidänkin laitureitamme, joten pistetäänpä hehkuttaen kevään Tex-satoa pienellä erikoisblogauksella.Tämän vuoden Tex-tähtihetkiin kuuluu ilman muuta Maxi-Tex Nueces Valley, jossa herrat ja hidalgot Mauro Boselli ja Pasquale Del Vecchio pistävät todellakin parastaan. Koskaan aikaisemmin Texin tekijät eivät ole päässeet käsittelemään Texin lapsuusvuosia tai aikaa ennen Texin syntymää, mutta nyt tämä kunnia on tälle tekijäkaksikolle tarjottu, ja voi pojat mitä herkkua se tarkoittakaan lukijan silmille ja mielelle.Pääsemme siis tutustumaan Texin äitiinkin aikaisempaa syvällisemmin. Meinaapa Tex joutua intiaanien pariin jo ennen syntymäänsä, kun äitinsä on vaarassa joutua kaapatuksi. Onneksi Jim Bridger astuu jo tässä kohtaa Texin kasvuvuosien tärkeäksi suunnannäyttäjäksi. Tämä tosielämänkin Villin lännen legenda punotaan mestarillisilla otteilla osaksi Texin fiktiivisempää Villin lännen kudelmaa.Nuori Tex kokee tässä teoksessa kaksikin suuren luokan seikkailua, joille kauniin päätöksen tuo Texin ”nykyhetkeen” sijoittuva epilogi. Jos ostat vain yhden Tex-julkaisun per vuosi, niin olkoon tämä se julkaisu. Lehtipisteistä Nueces Valley löytyy 17. heinäkuuta 2018 saakka. Voit ostaa sen myös kirjakaupoista tai täältä.

Huippuluokan Tex-julkaisu Tex-bibliografisesti kiinnostavalla twistillä on myös tämän kevään värillinen Tex-suuralbumi. Se paketoi kuluttajaystävällisesti samoihin kansiin Gianluigi Bonellin ja Aurelio Galleppinin tarinan Tuhoajat ja Mauro Bosellin ja Stefano Andreuccin tarinan Kostaja.Texin luojien Tuhoajat oli alunperinkin tarkoitettu värilliseksi albumikokoiseksi julkaisuksi, mutta päätyi lopulta perusjulkaisun sivuille mustavalkoisena. Nyt tämä herkku saadaan siis lukijoiden eteen alkuperäisen idean mukaisella esillepanolla. Ja onhan tämä nyt aivan mainio herkkupala, varsinkin kun sen asettaa kontekstiinsa. Lyhyt ja ytimekäs seikkailu ilman röyhelöitä. Tai oikeastaan ne röyhelöt on säästetty kuvituspuolelle, sillä Galleppini irrottelee tavanomaista enemmän, eli kuvitus tarjoaa Galepin perusjälkeä huomattavasti enemmän kikkailua ja dynamiikkaa.Herrojen Boselli ja Andreucci muodostama tekijätiimi löi kunnarin edellisellä suuralbumillaan Loistava lainsuojaton, ja nyt on samaa herkkua luvassa. Uutena mausteena keitoksessa toimii Matteo Vattanin väritys, jonka luulisi iskevän luita kurkkuun kaikille Texin toimivuutta värillisenä epäileville.Tässäkin tarinassa pääosassa on nuori villi Tex Willer, joka lainsuojattomana yrittää puhdistaa mainettaan. Vastassa on erittäin kovaotteinen konnalauma, mutta Tex tunnetusti ei jää kakkoseksi kun kovista otteista on kyse.Kostaja on siis tunnelmallinen, mutta erittäin väkivaltainen pala Tex Willerin saagaa. Jos Loistava lainsuojaton kolisi (ja tuoreen suuralbumisuosikkikyselyn perusteella se kolisi todella monella) niin tämä julkaisu on mallia pakkorasti. Lehtipisteistä albumi löytyy 14. elokuuta 2018 saakka. Kirjakaupoista tämä länkkäritupla löytyy niin kauan kuin painosta riittää. Voit ostaa sen myös täältä!Todellisille Tex-faneille pakkorasti on myös Tex-kirjaston 44. opus. Tällä kertaa Tex pistää halki, poikki ja pakettiin turkismetsästäjiä ryöstömurhaavan konnalauman. Rikkoopa rangerimme itsekin muutamia lakeja niin tehdessään, mutta ainakin jälki on tehokasta. Paikallinen sheriffi tosin joutuu katselemaan vankasti toisaalle.Sokerina pohjalla on Floridan rämeille sijoittuva seikkailu. Luvassa on kultisteja, siipiratasaluksia, korallikäärmeitä, haiparvia, voodoo-papittaria ja vanha tuttu Mefisto! Eksotiikkaa ja mustaa magiaa siis piisaa.Mefisto on syystäkin monen lukijan suosikkikonna, ja inha okkultistimme saakin jälleen runsaasti paikkoja projisoida ääntään ja esiintyä leijuvana päänä. Tämä tarina jatkuu seuraavaan kirjastoon. Veikkaamme, että Mefiston kohtalo on tälläkin kertaa karu, mutta ei lopullinen. Tex Willer -kirjasto 44 kirjakaupoissa ja sarjiskauppiailla 6. kesäkuuta 2018! Voit ostaa sen vaikkapa täältä.

Tässä siis tämän kevään kirjakapoista löytyvä Tex-kattaus. Kuukauden westernit kesäkuusta elokuulle, jos niin haluaa ajatella. Perusjulkaisun ja Kronikat löydät Lehtipisteistä kautta maan. Tex on aina parasta mahdollista viihdettä mökille aurinkoisen tai sateisen päivän varalle. Huussissakin olen kuullut Texejä luettavan. Mutta parasta mahdollista lännenviihdettä siis tarjolla. Tex taipuu myös moneen makuun, eli jos Mefiston kohkaus ei miellytä, niin Kostajan armottomampi ja hartaampi lähestymistapa toimii varmasti.

Tilaa Tex Willer!

 

 

Tupla-Tex on kesän länkkärikuningas!

Kesän Tex-suuralbumi on totuttuun tapaan värikäs kaveri, mutta nyt ylimääräisen ässänä hihassa toimii Gianluigi Bonellin ja Aurelio Galleppinin Tuhoajat, ainutlaatuinen värillinen Tex-seikkailu vuodelta 1971. Uusinta uutta ei myöskään unohdeta, sillä Mauro Bosellin ja Stefano Andreuccin Kostaja on tuoreinta mahdollista Tex-viihdettä.Tuhoajat todellakin on ainutlaatuinen tapaus. Tarina tehtiin aikoinaan ranskalaisen albumimallin mukaiseksi itsenäiseksi seikkailuksi, eli suurempi koko, parempi paperi ja kirkkaat värit olivat päivän epistola. Luotto italialaisen sarjakuvayleisön arvostaa tuoretta formaattia loppui kuitenkin kesken, ja tarina pakattiin lopulta perus-Texin jatkumoon joulukuussa 1971. Ja nyt tämä herkku siis lopultakin tarjoillaan alkuperäisen vision mukaan toteutettuna.Perinteiseen tapaan värit tulevat nikotuttamaan myös Suomessa ja vuonna 2018, mutta ainakin toimittajan mielestä Oscar Celestini on saanut väripaletistaan sangen maagisia tehoja irti. Liekit, veri ja auringonlaskut hohtavat todella komeasti. Kannattaa myös kiinnittää huomiota Galleppinin sivusommitelmiin ja kerronnallisiin ratkaisuihin. Paljon perusmeiningistä poikkeavia jippoja käytössä. Silmä lepää ja aivo saa liikuntaa niitä ihmetellessä.Tarina on mallia lyhyt ja ytimekäs. Kiero intiaaniagentti usuttaa metsästäjäryhmän ute-intiaanien maille biisoneja teurastamaan. Intiaaniagentin ja tämän kätyrien pahaksi onneksi ute-reservaatti sijaitsee navajojen vastaavan naapurissa, joten pian Yön Kotka tovereineen iskee rikkansa rokkaan ja konnalauma kokee kovia. Klassikkoseikkailu kautta linjan siis.Edellinen suuralbumi Loistava lainsuojaton pönöttää vankasti allekirjoittaneen ja monen muunkin viime vuoden kolmen kärjessä, mitä Texin seikkailuihin tulee. Nyt sama tiimi jatkaa samalla teemalla, mutta maustekulhosta on kaivettu mukaan Matteo Vattanin värit. Ja niissähän piisaa syvyyttä ja nyansseja!

Spagettilänkkäritunnelmissa à la Sergio Leone aloitellaan. Ukkonen ärjyy ja pian aseetkin laulavat. Tunnelmasta toiseen liu’utaan sulavasti kuin öljytty lumikko. Kapakkakahakassa herää henkiin saluunan lämpimän kutsuva tunnelma, eli kyllähän siellä mieluusti istuskelisi ellei ilma olisi sakeana lyijystä.Preerialla tarjotaan paahtavan auringon lisäksi myös hämyisempiä tunnelmia.Jos Loistava lainsuojaton iski, niin tämä on pakkorasti. Jos Texin historia kiinnostaa hahmon tarinakaaressa tai ylipäätään sarjakuvana, niin tämä on pakkorasti. Graziano Fredianin laaja artikkeli Galleppinista pitää siitä huolen siitä, että peruslukijan Tex-tietämys lisääntyy takuulla. Mielenkiintoista tarinointia myös kokeneemmille Tex-jäärille. Suosittelemme tätä suuralbumia siis ihan kaikille Texin menneisyydestä ja nykyisyydestä kiinnostuneille. Parasta mahdollista lännensarjakuvaa taas tarjolla!

Tuhoajat/Kostaja Lehtipisteissä ja sarjakuvakauppiailla 23.5.2018! Albumin voi tilata esimerkiksi täältä!

Tex Willer 65 vuotta!

Tex Willer täyttää synnyinmaassaan Italiassa 70 vuotta tämän vuoden syyskuussa ja Suomessakin tulee jo eläkeikä täyteen. Tex on siis viihdyttänyt suomalaisiakin lukijoita jo vuodesta 1953 lähtien. Suomen ja Italian lisäksi Tex on suosittu hahmo muun muassa Brasiliassa, Norjassa, Kreikassa, Kroatiassa, Turkissa ja Israelissa. Käsikirjoittaja Giovanni Luigi Bonellin ja kuvittaja Aurelio Galleppinin luoma lännensankari on siis hyvinkin immuuni ajan hampaille, eikä tunne kulttuurisia rajoja.

Suomessa Tex aloitti sarjakuvataipaleensa liuskalehtinä, jotka ovat nykyisin haluttuja keräilyharvinaisuuksia. Liuskoista siirryttiin pienen julkaisutauon jälleen pokkarikokoon vuonna 1971, ja tässä formaatissa Tex löi lopullisesti läpi myös Suomessa. Nykyisin pokkarimallin Tex Willer ilahduttaa lukijoita 16 kertaa vuodessa. Peruspokkarin rinnalla ilmestyvät säännöllisinä julkaisuina Texin seikkailut julkaisujärjestyksessä, entisöityinä ja väreissä kokoava Kirjasto, klassikkopokkareita näköispainoksina paketoiva Kronikka, sarjakuvamaailman supertähtien Tex-tulkintoja esittelevä suuralbumien sarja ja pitkiä tarinoita peruspokkaria jykevämmissä raameissa tarjoileva Maxi-Tex.

Virkeä eläkeläinen jaksaa siis ahkeroida. Ikuisesti Villin lännen kultakaudella seikkaileva Tex on siinä määrin täydellinen sekoitus oikeuden miestä ja ikuista kapinallista, että lukijasukupolvi toisensa jälkeen ymmärtää hahmon hienouden. Sama tapahtuu myös tekijäpuolella. Tex tovereineen tarjoaa tarinankerronnallisen peruskallion, jonka päälle on hyvä rakentaa ikuisesti tenhoavia tarinoita rohkeudesta, moraalista ja väkivallan oikeutuksesta. Yhdysvallat 1800-luvun puolivälin jälkeen on näillä tarinoille täydellinen tapahtumaympäristö ja osaavien tarinankertojien aarreaitta… Texille piisaa rasisteja, keinottelijoita ja lainsuojattomia kolhittavaksi ja uudisasukkaita suojeltavaksi.

Texin luojan nimeä kantava kustantamo Sergio Bonelli Editore varmistaa, että tekijät pitävät riman korkealla, joten Tex Willer -tuotteeseen tarttuva voi olla varma, että tarina ja taide ovat tikissä. Tex-fanien kesken makuasioista kiistellään toki intohimoisesti, mutta vertailun muihin pitkän linjan sarjakuvasankareihin Tex kestää säännönmukaisesti voittajana selviten. Jos ei muuten, niin viimeistään Kit Carsonin, Tiger Jackin ja poikansa Kitin taustatuella.

Tex Willerin voit tilata täältä.

Tuoreimman Tex-kirjaston voit tilata täältä.

Yama ja Mefisto – nuo mainiot manifestoitujat

Mefisto ja Yama ovat saanee paljon huomiota tämän vuoden Tex-kattauksessa, ja nyt herrat pääsevät loistamaan konnantöissä myös Maxi-Texin sivuilla. Mefiston varjo tarjoilee 400 sivua näiden infernaalisten maagien metkuja. Tarinakokonaisuus on vanhimmille ja uskollisimmille lukijoille tuttu Tex Willerin numeroista 11–15/1983. Osuupa kattaukseen myös yksi allekirjoittaneen ensimmäisistä Tex Willereistä. Ja voi millä jännityksellä sitä aikoinaan luettiinkaan!

Näin aikuisempana lukijana Galleppinin taide ei enää säikyttele hiuksia pystyyn yhtä tehokkaasti, eikä Bonellin teksti uhkaa viedä yöunia, mutta kylmiä väreitä on silti rutosti luvassa. Sataprosenttista viihtyvyyttä unohtamatta. Mefiston mahtipontinen uhoaminen ja Yaman kroonisesti tuhoon tuomitut yritykset pistää Texille ja kumppaneille kapuloita rattaisiin tarjoavat osaaville tekijöille mahdollisuuden yhdistellä hurttia huumoria ja hiipiviä kauhutunnelmia, joten Mefiston varjo tenhoaa ja toimii kuin okkultismin kanssa flirttaileva heavympi rock vaikkapa Ghostin tai King Diamondin malliin.

Jos herrat Mefisto ja Yama jotain osaavat, niin leijuvina päinä operoimisen ja muuten vain erikoiset manifestoitumiset, joiden tarkoituksena on säikytellä sankareitamme ja yllyttää kätyreitä konnantöihin. Pahiksemme uhraavat siinä määrin aikaa ja vaivaa tällä rintamalla, että suomme heille nyt näihin päähommiin keskittyvän oman blogihehkutuksen. Tarjoilemme siis Mefiston varjon parhaimmat leijuvat päät ja muut manifestoitumiset. Nauttikaa! Kavalkadin aloittaa Mefisto, joka malttaa odottaa peräti sivulle 4 ennen ensimmäistä päänleijutustaan.

Poikkeamme heti ruodusta, ja tarjoilemme epärehellisin keinoin leijuvan Yaman, joka ei edes manifestoidu. Lepakoiden pelastuspartio ansaitsee silti erikoismainintansa.

Seuraavaksi siirrymme merellisiin tunnelmiin. Nyt kun toisella puolella maailmaa raivoavat hurrikaanit, niin tämä Yaman aaltonaamailu surffaa suorastaan trendin harjalla.

Myrskymanifestoituminen kaipaa pistettä iikin päälle, joten Yama aavelaivan kipparina hoitaa homman.

Jotta touhu ei menisi liian mahtipontiseksi, niin kynttilän liekkinä on myös hyvä uhota.

Kynttilää peesataan purkautuvalla minitulivuorella. Kyllä. Purkautuvalla minitulivuorella.

Tulisista touhuista siirrymme kosteampiin tunnelmiin. Lienee Moriscolla vahvaa viiniä, kun huurut houkuttelevat Yaman illanviettoa pilaamaan…

Vielä kosteampia tunnelmia on luvassa, kun manifestoituminen suoritetaan Kit Carsonin hatun alle muodostettuna vesipatsaana. Sankareiden hölmistyneille ilmeille on tällä kertaa todella hyvä syy.

Vihollisilleen Yama ilmaantuu lystikkäänä vesipatsaana, mutta kätyreille on tarjolla vähemmän lystikäs (?) kaktus.

Onneksi isäpappa ajoittain näyttää esimerkkiä oikein tehdystä pelottavasta ja kunnioitusta herättävästä manifestoitumisesta.

Mefiston varjolle siis helkkarin lämpimät suosittelut Tri Tuomion taholta. Päätämme kavalkadin näihin kuviin, näihin tunnelmiin, ja annamme Yaman sanoa viimeiset sanat. Edes kerran.

Maxi-Tex Mefiston varjo nyt lehtipisteissä ja sarjakuvakauppiailla!

Ruutia palaa ja konnat kärsivät! (Kevään satoa osa 5)

Tuhtia lännenviihdettä on jälleen tarjolla, sillä Tex Willer Kirjasto 28 – Kaksintaistelu iltapäivällä pamahti kirjakauppojen hyllyihin kaksi viikkoa sitten. Värit herättävät klassikkotarinat uuteen eloon, mutta värikästä on itse toimintakin, sillä Tex Willer ja kumppanit kohtaavat tällä kertaa jopa ulkoavaruudesta tulleen vastustajan. Tehoaako Colt vihreään mieheen? Silver Bellin kaupunkiin sijoittuvassa seikkailussa Tex joutuu jälleen toimimaan salanimen turvin saadakseen rötöstelevän sheriffin rikoskumppaneineen kuriin. Kolmannesta tarinasta ei puutu ruutia ja räjähdyksiä, kun erään rautatieyhtiön kulisseissa pelataan murhaavan likaista peliä.

Tex28

Tex Kirjasto 28 karauttaa komeasti Tri Tuomion suosikkien joukkoon. Railakkaat irtautumiset peruskuvioista ovat toki aina riskaabeleja ja kaikkia ne eivät miellytä, mutta tällä kertaa soppaa sotkeva ulkoavaruuden mörmö tuo mukanaan sangen riemastuttavan lukukokemuksen. Tex ja kumppanit ovat pulassa, kun tarinan konna ei pahemmin luodeista perusta, mutta eiväthän he toki neuvottomiksi jää, vaikka sädease murskaa kallioita ympäriltä. Tarinan lopetus on sekin myös sangen maukas.

Tex1

Kakkostarina palauttaa lukijan ja Texin jalat maankamaralle, kun vastaan astuu korruptoitunut sheriffi kohortteineen. Tälle tarinalle saa extrapisteitä kipakasta sanailusta, sillä Tex todellakin pistää parastaan ärsyttääkseen tarinan konnia. Dynamiitillekin tulee käyttöä. Tex ja Kit pääsevät myös pelastamaan neidon pulasta, joten saamme naiskauneutta tasapainottamaan edellisen tarinan konnan suomukasta habitusta. Vanha jäärä Kit Carson on harvinaisen epäonnekas tällä kertaa. Kuhmuja satelee. Ihan sääliksi käy, mutta ainaiselle jupinalle on kerrankin roppakaupalla syytä.

Tex2

Kuten kaikki Hell on Wheelsiä katsoneet tietävät, rautatien rakentaminen villissä lännessä vaati sangen kovia otteita. Ja kovia otteitahan Tex harvemmin säästelee, joten toiminnantäyteisiä hetkiä tarjoilee tämän opuksen viimeinen tarinakokonaisuuskin. Deadwoodin faneillekin saattaa tulla kotoisa olo, sillä rautatien mukana kulkeva telttakaupunki konnakatraineen ja juonitteluineen ennakoi mukavasti kyseistä klassikkosarjaa. Melkeinpä uskaltaisi väittää molempien sarjojen käsikirjoittajien lukaisseen nämä Texit. Seikkailussa on mukana vanha tuttu irlantilainen lihaskimppu Pat MacRyan, joka hänkin saa runsaasti tilaisuuksia konnien kurmoottamiseen. Kit Carson lepäilee tämän seikkailun ajan. Ja ihan syystäkin.

Tex3

Järkälemäinen julkaisu järkälemäistä lännenviihdettä. Tällä julkaisulla on maanisia faneja syystäkin. Näissä tarinoissa ruutia ei keksitä uudelleen, mutta sitä palaa sitäkin enemmän. Artikkeliosuudessa esitellään liuska-Texien tekoprosessia. Korvaamattoman Aurelio Galeppinin sairastuttua Bonellilla jouduttiin turvautumaan sangen luovaan hätäapuratkaisuun, jonka jälkeen tapahtui siirtymä muun muassa manga-tuotannosta tuttuun apumiesjärjestelmään. Mielenkiintoista muisteloa siis tarjolla.

Tex Willer Kirjasto 28 – Kaksintaistelu iltapävällä juuri nyt kirjakaupoissa ja sarjakuvan erikoisliikkeissä kautta maan!

Parasta lomaluettavaa osa 8

Gianluigi Bonelli & Aurelio Galleppini: Tex Willer Kirjasto 25 – 13. muumio

Päätetäänpä kesälukemistosarja oikein kunnon nostalgiafiksillä. Uusi Tex Willer on parhaimmillaan maailman parasta toiminta- ja lännenviihdettä, mutta onpa Texin vanhoissakin seikkailuissa omat puolensa. Varsinkin fantasia- ja kauhuelementit tuovat texin ja Kit Carsonin seikkailuihin oman pikantin sivumakunsa, ja tällä kertaa yliluonnollisia ilmiöitä annostellaan isolla kauhalla. Nam!

13muumio

Värillisenä Texin alkupään seikkailuja paketoiva Tex Willer Kirjasto on nyt edennyt osaan 25 asti. Gianluigi Bonellin juonima ja Aurelio Galleppinin kuvittama roistopäällikkö El Moron tarina päättyy melkoisella rytinällä ja paukkeella ja tämän loppuhuipennuksen jälkeen on tämän osan nimitarinan vuoro. Kolmastoista muumio vie Texin ja Kitin Meksikoon, jossa vastaanotto ei ole ystävällinen. Turpasaunoja, luotikuuroja ja haamuilevia muumioita siis piisaa.

Meksikolaisten kuritusta seuratessa on ilo huomata Texinkin muuttuneen vuosien varrella: nykyinen Tex on paljon kohteliaampi ja väkivaltaisuudessaan harkitsevampi herra. Näitä vanhempia seikkailuja seuratessa uhkaa välillä jopa hirvittää holtiton sanallisen säilän heiluttelu ja ylenpalttinen väkivaltaisuus, mutta nämä tarinat tulevat erilaisesta ajasta ja kulttuurista, joten paheksumisen sijaan voimme keskittyä nauttimaan nostalgisesta räävittömyydestä.

Kirjan introna toimii Graziano Fredianin artikkeli Bonellin verikostosta inspiraationsa hakevista tarinoista. Suosittelen lukaisemaan. Seikkailut toki ovat pääroolissa ja tasapainohan on tällä kertaan mukavasti kohdillaan, kun El Moron rökitys hoitaa perinteisemmän western-toiminnan ja Kolmastoista muumio kauhutunnelmoinnin. Naiskauneutta on erittäin niukasti tarjolla, mutta yksi neito sentään on pulassa. Tosin hän pääsee esiintymään vain muutamalla sivulla, joten miehekkyysprosentti pysyy korkeana kautta linjan.

Kesälukemistojen sarja päättyy siis Pohjois-Amerikan eteläosan armottomille aavikoille. Kuivaan ympäristöön sijoittuva kauhu sopii sadepäivän ratoksi kuin Texin nyrkki roiston naamatauluun. Ei tosin suositella kukkahattutädeille tai muille piirrettyä väkivaltaa ja roisia puheenpartta kauhisteleville.