Tex Willer ja kolmen värinumeron timanttiakin kovempi kimara!

Elämme taas sitä aikaa vuodesta, kun auringonvalon määrä lisääntyy, linnut ryhtyvät konsertoimaan kevättä rinnat pullollaan ja Tex Willerin sivut muuttuvat hetkeksi värillisiksi. Texin numerot 2–4 ovat siis neliväriset, mikä monelle on kevään piristysruiske ja muutamalle kauhistus ja kiirastuli. Kummassakin tapauksessa tämä kolmen numeron putki on nopeasti ohitse, hieman kuten Suomen kesäkin taas piakkoin…

Kannattaako Texin kyytiin hypätä vaikkapa ihan vain tämän värillisen pätkän ajaksi? Meidän mielestämme vastaus on tietysti järkkymätön kyllä (ja Tex Willer pitää heti ja ihan salamana tilata TÄÄLTÄ), mutta perustellaanpa tätä mielipidettä nyt hieman.

Alkupalana toimii Jacopo Rauchin juonima ja Alessandro Boccin kuvittama tiivistunnelmainen toimintapala Kasvoton meskalero, joka ovelasti aloitetaan keskeltä toimintaa. Kit Carson on bandiittien vankina ja pian köysi kaulassaan. Konnien ajatuksena on saada Tex ansaan, mutta eiköhän jälleen kerran käy niin, että konnat ovat vain näppärästi kerääntyneet yhteen ja samaan paikkaan Texin kurmotettaviksi…

Alkupalana tämä tarina ei ole kevyt tai hienosteleva. Lempeän keiton sijaan tarjolla on riistan kuivalihaa. Pääpaino on räjähtävällä toiminnalla. Lisämausteena veitsitappelu komealla koreografialla. Enempi lyönti palleaan kuin päänsilittelyä. Toiminnan ystävä arvostaa.

Pääruokana tarjoiltava Rio Quemado päästää ääneen Mauro Bosellin. Kuvallisella puolella loistaa Maurizio Dotti. Keskelle toimintaa heitetään lukija tälläkin kertaa, sillä Winchester haukahtaa päin näköä jo ensimmäisellä sivulla. Pian Texin ja Kit Carsonin rosvojahti johdattaa sankarimme erään meksikolaisen suurtilallisen tiluksille.

Suurtilallisemme on kova koville, mutta kuka onkaan tarinan todellinen konna? Luvassa on suuria tunteita ja romantiikaltakaan ei vältytä. Alkupalaan verrattuna sivumäärä on lähes tuplattu, joten mukaan mahtuu myös nyansseja ja kiemuroita. Kyllä se Boselli vaan on Tex-velho parhaasta päästä. Ja sitten jälkiruuan kimppuun!

Luca Barbieri (teksti) ja Walter Venturi (kuvat) tarjoilevat lyhyen ja ytimekkään kostotarinan Huopahevonen, jonka alussa Tex hautaa murhatun uudisasukasperheen ja lähtee jäljittämään heidän tappajiaan.

Ennen tarinan vääjäämätöntä päätöstä herkuttelemme upeasti väritetyillä lännenmaisemilla, joita emme nyt vilauttele tämän hehkutuksen kuvituskuvissa, vaan säästelemme ne Texin tilaajille ja ostajille. Ja Facebook-sivujemme seuraajille.

Juuri sopiva jälkiruoka. Jättää tosin haikean sivumaun. Kosto on suloinen, mutta suru jää silti puseroon. Eli todella tehokas lyhäri tämäkin. Tämän Texin kanssa kannattaa olla nopea, sillä se poistuu Lehtipisteiden hyllyiltä jo 27. helmikuuta!

Numero 3/2018 käynnistellään Francesco Testin ja Mauro Laurentin takomin tunnelmin. Ystävät kuolemaan saakka vie lukijansa hieman vähemmän yllättäen keskelle toimintaa, eli nuori Tex Willer pakenee täyttä laukkaa etsintäpartiolta Dynamiitin siivittämänä, mutta hänelläpä on jäljillään myös tavallista taitavampi palkkionmetsästäjä.

Tämä Vincent Johnson onkin hieman erityisempi tapaus, kuten tarinan nimikin kenties jo lupailee. Texin sivuhenkilögalleria saa siis jälleen yhden mieleenpainuvan hahmon lisää. Pienenä ylimääräisenä bonuksena eräs tarinan konnista on lainannut habituksensa Klaus Kinskiltä. Elokuvan ystävä arvostaa.

30-sivuinen alkupala perinteisintä mahdollista Texiä siis. Juuri sopiva makupala ennen tämän värillisen Tex-kattauksen kruunua, eli pitkää tarinaa Karjatilallisen rakkaus, joka valtaa loppuosan numerosta 3 (ilmestyy 28. helmikuuta ) ja koko numeron 4/2018 (ilmestyy 21. maaliskuuta).

Pasquale Rujun käsikirjoittama ja Giacomo Danubion taiteilema Karjatilallisen rakkaus ei käynnisty keskeltä toimintaa, ellei toimintana pidä karjanajoa. Ja nyt tarina alkaa vieläpä cowboy-arjen kuvauksella, eli stampedea tai muuta jännää ei alkusivuilla tapahdu. Jos olet länkkärillisesti sivistynyt kuten allekirjoittanut, eli Larry McMurtryn Lonesome Doven (Vaarojen maa) fani ja ystävä, niin uskallan luvata tämän tarinan kolisevan koko matkaltaan.

Karjanajajien matkan varrelle sattuu pari tuttua herraa, eli Tex ja Kit, joista toisen vanha tuttu on karjalauman omistaja. Karjanajajien matkalle osuu myös vihamieliseltä vaikuttavia intiaaneja ja erittäin vihamielisiä karjavarkaita, joten pian herrojen Willer ja Carson Winchesterit saavat töitä.

McMurtryn antaman mallin mukaan Ruju tuo cowboyt lähelle lukijaa, jolloin he lakkaavat olemasta statisteja ja pian heidän mukanaan huomaa elävänsä ja jännittävänsä. Tarinassakin piisaa koukkuja, joten numeron kolme jälkeen nelonen ei tule yhtään liian nopeasti. Vinkataanpa hieman vitostakin. Silloinkin tarinaa iskee Ruju, mutta taiteiluvastuu on siirtynyt Alfonso Fontin leveille harteille. Mustavalkoisen Texin ystäville on siis todellinen makupala luvassa 11. huhtikuuta!

Tee itsellesi palvelus ja TILAA TEX WILLER!

Osaavasti opettavainen Bamse

Pyöreitä juhlivat sarjakuvasankarit ovat olleen alkuvuoden teemana näillä sivuilla. Maailman Vahvimmalla Nallella 50 vuotta kilahti mittariin jo 2016, joten nyt hehkuttelemme tätä lastensarjakuvan klassikkoa ihan hehkuttamisen riemusta.

Bamse tuli noin 40 vuotta sitten tilattuna myös allekirjoittaneen kotiin. Postilaatikosta tulviva hieman kenties tavanomaista runsaampi sarjakuvatarjonta saattoi tosin johtua tulevan sarjakuvatoimittajan äiskän toimesta perhepäivähoitajana, mutta pieni Tri Tuomio ei tästä juuri valitellut, vaan istui kiltisti kuuntelemassa kun samoja sarjakuvia luettiin yhä uudelleen ääneen. Ja heti lukemaan opittuaan ahmi niitä itse aina kun ääneenlukupalvelua ei ollut tarjolla. (Kuukauden kasvatusvinkki: jos haluatte lapsistanne kirjallisesti lahjakkaita, niin lukekaa heille ääneen vaikka he osaisivatkin jo lukea.)

Nämä muistelot sijoittuvat 80-luvun alkuun, joten on erityisen ilahduttavaa, että maailman vahvin Nalle viihdyttää muksuja edelleen. Nimi tosin on kannessa kansainvälisemmällä mallilla, mutta sepä ei Nallea pahenna.

Bamsen kestosuosioon on monta syytä. Peruslaadukas pohjoismaisia arvoja korostava lastensarjakuva on tervetullutta luettavaa moneen kotiin. Nalle kun ei ole ainoastaan maailman vahvin nalle, vaan myös maailman kiltein nalle. Ja lapsilleen hyvä isä, eli kaiken kaikkiaan paljon parempi roolimalli kuin esimerkiksi Asterixin ja Obelixin kaltaiset huithapelit.

Bamse onkin aina ollut hyvän käytöksen ja suvaitsevaisuuden airut. Bamsen varmistaa, että kaikki pääsevät pelaamaan. Vaikeitakaan asioita ei väistellä, vaan muun muassa aspergerin oireyhtymä on osa Bamsenkin arkea lapsen sairauden myötä.

Opettavaisuutta ei kuitenkaan vedetä överiksi, eli Bamsen luojan Rune Andréassonnin velmu huumorintaju elää ja hengittää sarjan sivuilla edelleen. Opetukset ovat myös hyvin kiinni ajassa. Vuosi sitten ilmestyneessä numerossa käsiteltiin lähdekritiikkiä ja valeuutisia. Juuri nyt lehtipisteistä löytyvässä numerossa 2/2018 päätarinan aiheena on yrittäminen ja eritoten yrittäjän vastuu tekemisistään, eli tuoteturvallisuus. Ja mutkan kautta myös lehdistön ja tiedonvälittämisen tärkeys.

Kroisos Myyrä ei ole tyytyväinen voittoa tulitikkutehtaansa voittomarginaaliin, vaan on valmis turvautumaan epärehellisiin keinoihin saadakseen lisää pätäkkää. Seurauksena on valmistuskuluiltaan edullisempia itsestään syttyviä tulitikkuja ja muutamia onnettomuuksia. Lehdistö paljastaa ketkun metkut, mutta Kroisos luistelee veräjästä ja syyttää muita. Kuulostaako tutulta? Jep. Aina ikävän ajankohtainen aihe. Vastuu ja rehellisyys ovat hyveitä, vaikka joku menestyvä taho muuta väittäisi.

Numerossa 3 siirrymme urheilun maailmaan. Olympialaisissa pääsemme juuri nyt jännittämään urheilijoiden onnistumisten lisäksi myös doping-testaajien onnistumisia. Nalle toki kisailee keskiyön hiihtokisoissa ilman jymyhunajan suomaa etua, joten voittaja onkin yllätys kaikille. Susiserkukset yrittävät voittaa kisan viekkauksilla ja vääryyksillä, mutta koskapa kyseessä on sarjakuva, niin palkintopalleilla he eivät pönötä.

Aikuislukijalle kenties tuskastuttavinta onkin Bamsen maailman pahisten ajoittain umpimielinenkin pyrkimys häijyyteen, mutta toisaalta sekin itse asiassa lienee realismia. Bamsen sivulla opetetaan suhtautumaan ymmärtäväisesti siihenkin ja näyttämään itse hyvää esimerkkiä. Tärkeintä on hauskanpitäminen ja yhdessä tekeminen, ei voitto tai voittojen takominen.

Arvomaailmaan liittyvien opetusten lisäksi Bamse-lehti tarjoaa tekemistä hoksottimillekin, sillä mukana on myös puuhatehtäviä pikkuväen pähkäiltäväksi.

Numeron 2/2018 löydät Lehtipisteistä juuri nyt. Numero 3/2018 ilmestyy 28. helmikuuta.

Tee niin kuin allekirjoittaneen äiti teki, ja TILAA Bamse!

Hämmentävämpääkin hämmentävämpi Hämähäkkimies!

Hämähäkkimies on Marvel-klassikkostatuksensa ansainnut jo moneen kertaan. Yksi hahmon suosion salaisuuksia on arkisemman toiminnan ja supersankaroinnin alkemistinen sekoitus, joka toimii paremmin kuin osiensa summa. Reseptiä on moni yrittänyt toisintaa, mutta jostain syystä juuri Peter Parker ja Hämähäkkimies ovat muita supersankarin ja siviiliminän yhdistelmiä maagisempi tapaus. Nyt tarkistelemme reseptin toimivuutta vuoden 2018 alkumetreillä, eli mitä onkaan luvassa Hämähäkkimiehen sivuilla tänä vuonna? No muun mussa Salatut sodat!

Ensimmäisessä numerossa vedämme henkeä. Tavallaan. Aloitamme keskeltä tappelua ja siirrymme sitten arkielämän myrskyihin. Jos tarkkoja ollaan, niin Hämis yrittää luovia arkikuvioita kesken tappelun. Seittisankarimme palautuminen Hämähäkkiversumin rytinästä on pahasti kesken ja kirsikkana kakussa Otto Octaviuksen keikka Hämähäkkimiehenä hankaloittaa yhä Peter Parkerin arkikuvioita.

Onneksi avovaimo Anna Marconi on täydellinen partneri sekä Peter Parkerille että Hämähäkkimiehelle. Olkoonkin Octaviuksen löytö, mutta ainakin tämä lukija soisi jo sankarimme näkevän valon ja Annan ihanuuden. Arvostamme toki käsikirjoittajien neuvokkuutta lukijan rääkkäämisen jalolla saralla tässä kohtaa. Täydellinen tyttöystävä ja päähenkilön sokeus tälle, kimurantilla twistillä. Toimii.

Yritystäkin pitäisi Peterin pyöritellä. Parker Industriesin toimarina toimiminen kärsii pahasti kahakoinnista konnien kanssa. Peterissä olisi ainesta Elon Muskin kaltaiseksi keulakuvaksi, mutta hänpä on lähinnä poissaoleva keulakuva. Tästä on luvassa rankempaakin ripitystä yhtiökumppaneiden taholta. Sajanikin on muuten hieno hahmo. Olisikohan kässärivelho Dan Slottilla vielä ässä tai kaksi hihassa silläkin rintamalla?

Nyt kun näitä heilakuvioita on ihmetelty, niin mainitaanpa Musta Kissakin. Tämä aikaisemmin niin ihanainen kissavaras on nyt vaihtamassa ihkuhottispahishyvis -sektorilta häijypahispahismälsis -sektoriin. Vanha fani itkee ja toivoo parasta. Otto Ocataviuksen metkut vaikuttavat tässäkin taustalla, eli ehkä Hämis keksii vielä keinot houkutella ex-heila takaisin kivojen puolelle.

Akuuttia päihittämistä kaipaavana päähäijyläisenä toimii tällä kertaa Kummitus. Sabotööri ja muutenkin erittäin ikävä tapaus, jota on mukava vihata. Hyvä peruskonna siis. Ja saa aikaan melkoisen sekasotkun Peter Parkerin setvittäväksi. Taloushuolia luvassa…

Taloushuolista siirrymme kosmiseen kahakointiin. Marvelin mullistaessa maailmojaan lukija kaipaa ylimääräisiä leukoja loksauteltavaksi, ja lisäleukoja todellakin tarvitaan numeron 2/2018 lyödessä menovaihteen silmään. Pääsemme nauttimaan valikoituja makupaloja tuoreimmasta Salatut Sodat -megaspektaakkelista. Aloitamme sotamaailmoihin tutustumisen Hämähäkkisaarelta. Manhattanin asukkaat ovat KAIKKI saaneet hämähäkkivoimat ja sen jälkeen hommat ovat menneet kunnolla pieleen. Esimerkiksi Kostajista suurin osa toimii nyt hämähäkkikuningattaren alaisuudessa.

Hämähäkki-Hulk räjäyttää potin mitä viihdearvoihin tulee, mutta ei siinä vielä kaikki! Sankariosastolla on toki vastarintaliikkeensä, jolla on hyvinkin ovela vastalääke hämähäkkitartunnalle. Eli varaleukoja siis todellakin tarvitaan numeron kaksi lopussa. Tai ainakin on syytä varata lattialle pehmusteita. Nyt on kunnon remellystä luvassa!

Juuri nyt on siis hyvä kohta hypätä Hämähäkkimiehen kyytiin. Numero 1/2018 löytyy juuri nyt Lehtipisteistä. Numero 2/2018 Lehtipisteissä ja tilaajilla 14. helmikuuta. Kumpaakaan numeroa ei kannata missata! Jos ohi menneiden numeroiden metsästäminen riepoo aivan mahdottomasti, niin kannattaa tilata Spider-Man – Hämähäkkimies täältä!

Ajankohtainen, ajankohtaisempi, Asterix!

Pahoittelemme kentiens hieman tekotaiteellista otsikointia, mutta jälleen kerran muutaman kymmenen vuoden ikäinen Asterix-albumi onnistuu yllättämään ajankohtaisuudellaan. Vuoden 1974 Asterix ja Caesarin lahja on siis täysin relevantti vuonna 2018, vaikka osa viittauksista julkimoihin ja Ranskan vuoden 1974 presidentinvaaleihin kenties ohi liiteleekin.

Leikittelemme ajankohtaisuusteemalla nyt myös siinä mielessä, että tämä presidentinvaaleja kommentoivaa albumia hehkuttava blogikirjoitus ilmestyy viikon myöhässä omiin vaaleihimme nähden, mutta tasapainon vuoksi olemme albumin ilmestymiseen nähden kuukauden etuajassa. Eli olemme juuri nyt sekä jäljessä että edellä aikaamme.

Palailemme itse asiaan… Tämä Asterixin seikkailujen 21. albumi on ensimmäinen tarinakokonaisuus, joka ei ilmestynyt jatkotarinana ennen albumiksi kokoamista, joten kerronnalliset ratkaisut vakavasti ottaville tämä albumi on hyvin mielenkiintoinen tutkittava. René Goscinny tosin on siinä määrin mestarillinen rytmittäjä, että lukija harvemmin pitkästyy niin pahasti, että ehtisi etsimään repsottavia saumakohtia tai äimistelemään häiritseväksi yltyvää episodimaisuutta. Joka tapauksessa kyseessä on kerrontateknillisessä mielessä keskimääräistä mielenkiintoisempi tapaus Asterixien jatkumossa.

Avataanpa hieman juontakin. Roomalainen sotilas nimeltä Dipsomanius kallistaa palveluksensa päättyessä hieman liikaa kuppia ja tulee möläytelleeksi muutaman Caesarin vastaisen kommentin. Caesar ei kuitenkaan heitätytä juoppolallia leijonille, vaan keksii vielä pahemman rangaistuksen: pienen maatilkun Galliasta. Oman kylän jopa. Caesarin juoni menee kuitenkin pieleen, sillä maatilkkuun oikeuttava asiakirja päätyykin erään ravintoloitsijan käsiin ja kepposesta sakenee aiottua sakeampi soppa.

Ortopedix perheineen päättää siis muuttaa Asterixin kylään, jossa osa väestöstä ei katso muualta tulleita hyvältä. Pian Aladobix ja Ortopedix eivät ole ainoa kylän päällikkyydestä kiistelevät tahot ja on vaaliväittelyiden aika. Roomalaiset tekevät parhaansa sekaantuakseen vaaleihin, järkeä puhuvaa Asterixia ei kuuntele kukaan ja pian on pienen kylän itsenäisyys ja yhtenäisyys todellakin uhattuna. Kuulostaako tutulta? Sitähän minäkin. Aina hämmentävän ajankohtaista kommentaaria tarjoilee siis tämäkin klassikko-Asterix.

Sen verran tiukkoja tarinallisia kiemuroita on tarjolla, että Asterix joutuu tarttumaan miekkaansakin. Tämä on harvinaista herkkua Asterixin lukijoille. Harvinaista herkkua on tarjolla myös Trubadurixille. Mitä herkkua? Se selviää lukemalla tämä albumi. Asterix ja Caesarin lahja on jokaisen kodin kirjahyllyyn kuuluva albumi, ja jos allekirjoittanut saisi päättää, niin pakollista luettavaan jokaiselle äänioikeutetulle kautta maapallon. Eli vankat suosittelut siis!

Kovat kannet takaavat omalta osaltaan arvokkaan ja kestävän lukukokemuksen. Luonnollisesti sisältö on huolellisesti restauroitu parhaimpaan mahdolliseen kuosiin.

Asterix ja Caesarin lahja kirjakaupoissa 7.3.2018!

Tex Willer 65 vuotta!

Tex Willer täyttää synnyinmaassaan Italiassa 70 vuotta tämän vuoden syyskuussa ja Suomessakin tulee jo eläkeikä täyteen. Tex on siis viihdyttänyt suomalaisiakin lukijoita jo vuodesta 1953 lähtien. Suomen ja Italian lisäksi Tex on suosittu hahmo muun muassa Brasiliassa, Norjassa, Kreikassa, Kroatiassa, Turkissa ja Israelissa. Käsikirjoittaja Giovanni Luigi Bonellin ja kuvittaja Aurelio Galleppinin luoma lännensankari on siis hyvinkin immuuni ajan hampaille, eikä tunne kulttuurisia rajoja.

Suomessa Tex aloitti sarjakuvataipaleensa liuskalehtinä, jotka ovat nykyisin haluttuja keräilyharvinaisuuksia. Liuskoista siirryttiin pienen julkaisutauon jälleen pokkarikokoon vuonna 1971, ja tässä formaatissa Tex löi lopullisesti läpi myös Suomessa. Nykyisin pokkarimallin Tex Willer ilahduttaa lukijoita 16 kertaa vuodessa. Peruspokkarin rinnalla ilmestyvät säännöllisinä julkaisuina Texin seikkailut julkaisujärjestyksessä, entisöityinä ja väreissä kokoava Kirjasto, klassikkopokkareita näköispainoksina paketoiva Kronikka, sarjakuvamaailman supertähtien Tex-tulkintoja esittelevä suuralbumien sarja ja pitkiä tarinoita peruspokkaria jykevämmissä raameissa tarjoileva Maxi-Tex.

Virkeä eläkeläinen jaksaa siis ahkeroida. Ikuisesti Villin lännen kultakaudella seikkaileva Tex on siinä määrin täydellinen sekoitus oikeuden miestä ja ikuista kapinallista, että lukijasukupolvi toisensa jälkeen ymmärtää hahmon hienouden. Sama tapahtuu myös tekijäpuolella. Tex tovereineen tarjoaa tarinankerronnallisen peruskallion, jonka päälle on hyvä rakentaa ikuisesti tenhoavia tarinoita rohkeudesta, moraalista ja väkivallan oikeutuksesta. Yhdysvallat 1800-luvun puolivälin jälkeen on näillä tarinoille täydellinen tapahtumaympäristö ja osaavien tarinankertojien aarreaitta… Texille piisaa rasisteja, keinottelijoita ja lainsuojattomia kolhittavaksi ja uudisasukkaita suojeltavaksi.

Texin luojan nimeä kantava kustantamo Sergio Bonelli Editore varmistaa, että tekijät pitävät riman korkealla, joten Tex Willer -tuotteeseen tarttuva voi olla varma, että tarina ja taide ovat tikissä. Tex-fanien kesken makuasioista kiistellään toki intohimoisesti, mutta vertailun muihin pitkän linjan sarjakuvasankareihin Tex kestää säännönmukaisesti voittajana selviten. Jos ei muuten, niin viimeistään Kit Carsonin, Tiger Jackin ja poikansa Kitin taustatuella.

Tex Willerin voit tilata täältä.

Tuoreimman Tex-kirjaston voit tilata täältä.

Karvinen – 40 vuotta herkkuja ja nokosia!

Karvinen alkaa olla kissaksi vanha, mutta hyvin tuntuvat herkut maistuvan ja laiskottelu luistavan. Jim Davisin luomus täyttää kesäkuussa 40 vuotta, joten käynnistelläänpä juhlavuosi pienellä lehtiesittelyllä. Karvinen ei jaksa enää lehtipisteiden hyllyille kiivetä, mutta koteihinne hän tulee kyllä kutsuttuna. Posteljoonin kantamana tosin.

Karvinen downshiftasi eli leppoisti jo kauan ennen kuin trendiniilot olivat termistä kuulleetkaan. Kissaherra voidaan siis lukea jopa trendsetteriksi, kohtuullistamisen edelläkävijäksi. Kokkiohjelmien vallatessa yhä enemmän tilaa televisioruuduistamme voidaan kenties nähdä pientä edelläkävijyyttä myös herkuttelurintamalla. 80-luvun menestyshuumassa laiska ja iisisti ottava kissa oli kapinallinen hahmo, nyt melkein jo roolimalli.

Karvinen seikkailee edelleen säännöllisesti, mutta Lehtipisteiden hyllyillä kattia ei siis nähdä. Uskolliset fanit saavatkin Karvis-annoksensa postitse, eli Karvinen kuuluu tilattavien lehtiemme valikoimaan. Tilaus onnistuu näppärästi vaikkapa tilaajapalvelussamme!

Tilaamalla Karvisen kotiinsa saa muutakin kuin kissankarvoja, sillä julkaisussa vierailee muitakin eläinhahmoja. Pohjoismaita edustaa Lars Mortimerin Helge, tuo ajoittain hyvinkin masentunut hirvi. Juuri sopivasti synkkä hahmo maustamaan Karvisen laiskanpulskeampaa menoa ja meininkiä.

Karvisen luojan toinenkin hahmo saa tilaa Karvisen sivuilta, eli Orson kamuineen seikkailee säännöllisesti Karvisen taustatukena. Eläimellistä huumoria ei siis todellakaan säästellä!

Karvinen-lehti tarjoaa päähenkilönsä seikkailuja useammassakin sarjakuvan lajissa. Löytyy niin kolmen ruudun strippiä kuin useammankin sivun mittaista seikkailua, minijulisteita ja pin-uppeja unohtamatta. Kaikki taattua Karvis-laatua.

40-vuotias Karvinen jatkaa siis tyylilleen uskollisena, kaikessa rauhassa ja omalla painollaan. Vuoden ensimmäinen numero ehti jo ilmestyä 10. tammikuuta, mutta toisen numeron kyytiin ehdit vielä hypätä. Se kolahtaa postiluukusta 7. helmikuuta!

Tilaa Karvinen TÄÄLTÄ!