Korkeajännityssarja 1955 – eksotiikkaa ja hulluja tiedemiehiä

Korkeajännityssarjan historiaa paketoivassa näköispainosten sarjassa päästään nyt vuoteen 1955. Koska koko vuosikerta on juuri nyt mallia mahdoton tehtävä toteutettavaksi, niin tarjoamme tälläkin kertaa tiiviin viiden tarinan maistiaisen. Mitäpä Korkeajännityssarja 1955:n kansien välistä löytyykään? Kurkistakaamme…
Aloitamme vuoden ensimmäisestä numeriosta. Takaa-ajettuna (The Case of the Hunted Man) on tiheätunnelmainen jännäri, joka käynnistellään räväkästi jokeen syöksyvällä autolla.
Onneksi onnettomuuden silminnäkijöiksi osuvat Joe Chubb ja hänen morsiamensa Henrietta, sillä toiminnan miehenä Joe syösyy pelastamaan jontkaan ajaneen vanhuksen. Sivustakatsojaksi osuu hieman epäilyttävän oloinen herra Melton. Kun pulasta pelastettu vanhus paljastaa keräilevänsä jalokiviä, niin jännitysnäytelmän ainekset alkavat olla kasassa.Melton konnatovereineen murhaa vanhuksen, varastaa tämän timantit ja lavastaa Joe Chubbin syylliseksi. Joe ja Henrietta eivät kuitenkaan jää neuvottomaksi, vaan pistävät kovan kovaa vastaan sekä poliisien että konnien suuntaan. Lopputulemana tästä on tiukasti otteessaan pitävä jännäri, jossa ei juuri typerehditä. Oikein mainio kovakisikeitetty rikostarina siis kyseessä.Kakkostarinaa tähdittää edellisestäkin kokoelmasta tuttu Lesley Shane. Numeron 6/1955 Jättiläiskaappaus (Crime from the Sky) ruuvaa toimintaa alun maanläheisyydestä hieman jamesbondimpaan suuntaan. Upporikas kreivi järjestää hyperrikkaille kemut linnassaan. Takapiruna hääräilee gansterimenneisyyden omaava Arnold Schultz.Lesley Shane suhtautuu kemuihin äärimmäisen epäilevästi, eivätkä epäilykset turhiksi osoittaudukaan. Pian taivaalta laskeutuu raskaasti aseistautuneita laskuvarjojoukkoja, jotka ottavat haltuunsa sekä linnan että juhlaväen arvotavarat.Onneksi neuvokas sankarittaremme pysyy roistojen kannoilla. Näiden pakoreitissä kun on mutka jos toinenkin. Toisaalta kuinka käykään, kun Lesley huomaa olevaansa lentokoneessa keskellä Atanttia, ja löpökin on vähissä…?Aloitimme jalat tiukasti maankamaralla, sitten lennähdimme taivaan sineen, kolmanneksi singahdamme vieläkin kauemmaksi, eli on avaruuden vuoro. Kadonneet avaruusmiehet (The Riddle of the Vanishing Spacemen) on Rick Randomin tähdittämä seikkailu numerosta 9/1955. Avaruusseikkailijamme lähtee siinä Limanan avaruusasemalta kadonneen Otto Dedekindin ja tämän työntekijöiden jäljille. Liittyypä asiaan mystisesti kadonnut intiaaniheimokin. Kun keitokseen lisätää vielä yksi kadonnut tiedemies ja tämän morsian Lana Dane, niin sakean sopan ainekset ovat kasassa.On siis Rick Randomin aika suunnata avaruuden korpimaille ja kadonnutta planeettaa nimeltä Narm etsimään. Pienen etsiskelyn jälkeen kyseinen planeetta häämöttääkin avaruualuksen näytöllä.Planeetan pinnalla tulijoita tervehtivät mystiset toteemipaalut. Kun ne pystyttänyt heimo palvoo jumalaa nimeltä Dede, niin palaset alkavat loksahdella kohdalleen. Hullulle tiedemiehelle juurikin asiallista toimintaa järjestellä oma planeetta ja intiaaniheimo. Tahdonhallintakin on pahiksella hanskassa, joten Rick Randomilla ja kumppaneilla riittää pulmatilanteita purtavaksi.Jatkamme Rick Randomin seurassa. Seuraava seikkailu Kuun valtias (The Case of the Man Who Owned the Moon) tarjoiltiin numerossa 9/1955.Panoksia korotetaan, sillä tässä tarinassa hulluja tiedemiehiä on kaksin kappalein. Eikä jättiläismäisiä lihansyöjäkasvejakaan unohdeta.Seikkailun upeinta antia on kuitenkin Kuun kuninkaan valtakunta. Art deco ja myöhäiskeskiaika yhdistyvät sopivan kuumeiseksi keitokseksi, joka on erittäin retro, mutta sopisi nykyisiinkin avaruusoopperoihin ilman isompaa säätämistä. Silmäkarkkia kerrakseen.Maan, ilman ja avaruuden jälkeen siirrymme merille. On siis kapteeni Dackin vuoro varastaa päärooli numeron 17/1955 tarinassa Vaarojen saari (Captain Dack and the Mystery of Peril Island). Bob Shaw sisarineen hoitaa tärkeimmät sivuosat. He löytävät isoisänsä jäämistöstä tiedon saaresta, jolla alkuasukkaat uhraavat jumalalleen valtavia määriä arvokkaita helmiä. Kuten ajankohdan seikkailuhenkeen kuuluu, niin helmet on toki haettava pois mokomien villien hallusta.Ja niinhän siinä käy, että pian helmijahdissa on Shaw’n sisaruksia häijympiäkin tahoja, joten Dack pääsee suorittamaan pelastustehtäviä. Luvassa on sekä viuhuvia keihäitä……että viuhuvia nyrkkejä. Konepistoolejakin laulatetaan. Eli kaiken kaikkiaan ihan perinteistä Korkeajännitys-viihdettä siis. Suosittelemme jälleen kerran vanhanaikaisen toimintasarjakuvan ja scifin ystäville. Näitä tarinoita lukiessa kelpaa vaikkapa sulatella joulukinkkua. Tai jouluseitania.Korkeajännityssarja 1955 juuri nyt sarjakuvakauppiailla kautta maan. Voit hankkia sen hyllyysi myös täältä!

 

 

 

 

”Doc!” – legendat kohtaavat ja ruuti palaa

Texin suuralbumeissa on vankka putki päällä. Ainakaan allekirjoittaneelle ei ihan heti tule mieleen heikkoa lenkkiä viime vuosilta. Taso pysyy tämänkin syksyn suuralbumin myötä timantinkovana, sillä Mauro Boselli ja Laura Zuccheri pistävät parastaan, kun taru ja totuus sekoittuvat Doc Hollidayn ja Tex Willerin teiden kohdatessa!
Ensimmäinen naisen piirtämä Tex Willer saattaa tulla yllätyksenä niille, jotka eivät ole seuranneet Ken Parkerin seikkailuja. Giancarlo Berardi ja Ivo Milazzo nimittäin nappasivat tämän Jean Giraudin/Moebiuksen fanituksen myötä sarjakuvista innostuneen lahjakkaan nuoren naisen talliinsa vuonna 1992. Lännenviihdettä pienestä pitäen harrastaneelle Zuccherille oli tuolloin tarjolla unelmapesti erittäin korkealla rimalla.
Rima on korkealla luonnollisesti myös Tex-suuralbumin kuvittajiksi päässeillä sarjakuvataiteilijoilla. Mauro Boselli takaa aina laadun, mutta Zuccheri kuvittajana on tainnut tarjota maestrolle tervetullutta lisähaastetta, sillä esimerkiksi näin tulisia ja sielukkaita naishahmoja ei usein seikkaile Texin sivuilla. Big Nose Kate uhkaa varastaa show’n, vaikka albumin moottorina toimiikin Doc Hollidayn historia. Seikkailu käynnistyy, kun salaperäinen hammaslääkäri alkaa harventaa Earpin veljesten ja Doc Hollidayn vanhojen verivihollisten rivejä.
Jälki on sen verran rumaa, että Tex ja Kit lähetetään jäljittämään tätä maineikasta hammaslääkärinäkin elantoaan ansainnutta peluria ja pyssymiestä. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että Doc keskittyy enemmänkin pelurin uraansa ja vanhojen demonien karkottamiseen, kuin kovaotteisiin kostohommiin.
Myös Big Nose Kate on huolestunut entisestä rakastajastaan. Mauro Boselli esittelee hahmon tavalla, joka tarjoilee lukijoille hieman huumoria ja Zuccherille mahdollisuuden briljeerata näyttävien pukujen toteuttajana.
Boselli ja Zuccheri pitävät huolen, että historiallisten päähenkilöiden hieman vinksahtaneet luonteet ja rakkaussuhde eivät todellakaan jää lukijoille epäselviksi.
Katen ensikohtaaminen Kit Carsonin ja Tex Willerin kanssa sujuu vähemmän humoristisissa merkeissä. Boselli on mestari annostelemaan raakaa realismia ja huumoria, joten alkuhämminkien jälkeen Big Nose Katesta ja Kit Carsonista saadaan upea nahinakaksikko, jonka keskinäistä nokittelua ja kuittailua on ilo seurata. Ja kun Doc ja Kate tuodaan lukijan iholle haavoittuvaisina ihmisraunioina, eikä pelkkinä kiiltokuvina, niin panokset kovenevat albumin loppua kohti – näille tyypeille alkaa toivoa parempaa tulevaisuutta ja onnellista kohtaloa.
Yksi albumin teemoista on koston kierre ja sen pysäyttäminen, joten paremman kohtalon sijaan moni albumin hahmoista kohtaa väkivaltaisen lopun. Tarjoaapa albumi myös oman teoriansa Johnny Ringon surmaajasta.
Lämmin suositus kaikille voimakkaiden naishahmojen ja totta ja tarua sekoittavan länneviihteen ystäville siis! Doc Holliday, Wyatt Earp, O. K. Corralin tulitaistelu ja Cochise County Cowboys tulevat kyllä lukijalle tutuiksi, mutta taustoitus ei lipsahda länneharrastajille tuttua historiaa kertaavaksi luennoksi, vaan soljuu luontevana osana kerrontaa.

Jos Wyatt Earp ja Tombstone löytyvät elokuvahyllystäsi, niin tämä teos todellakin kuuluu sarjakuvahyllyysi! Vaan onko Doc! tämän vuoden paras yksittäinen Tex-jullkaisu? Sen päätät sinä itse! Löydät albumin Lehtipisteistä, sarjakuvakaupoista tai vaikkapa täältä. Englantia taitavat voivat lukaista Laura Zuccherin haastattelun vuodelta 2016 täältä. Paljon laajemman ja tuoreemman haastattelun löydät albumin sisäkansilta!

Marraskuun 2019 sarjakuvasato!

Lokakuun julkaisusuman jälkeen otamme hieman rauhallisemmin, mutta marraskuun jokaiselle keskiviikolle on silti luvassa sarjakuvaherkkuja. Ja hyvä niin. Marraskuuhan on yleensä aina vuoden mälsin kuukausi, joten ainakin allekirjoittaneella on käyttöä näille paperille painetuille piristeille!

7/11


Bamse ja Karvinen kirivät tällä kertaa tasapelin, eli molemmat pikkuväellekin sopivat sarjakuvasankarit kolistelevat postiluukuista 6. marraskuuta. Bamse seikkailee tällä kertaa hieman eksoottisemmissa maisemissa. Ja mikäs sen mukavampi piristysruiske alkutalven harmaimpiin tunnelmiin, kuin trooppinen seikkailu Nallen matkassa! Tilaa Maailman Vahvin Nalle!
Karvinen ei vielä numeron 11/19 kannessa ole joulutunnelmissa, mutta sisäsivuilla talvikauden ykkösjuhlasta intoillaan jo enemmänkin. Keskiaikeamajulistekin on teeman mukainen, joten joulukoristeita on tämän numeron myötä yksi lisää. Karvinen on tarjolla vain tilaajille, eli Lehtipisteissä asiointi ei korjaa kissahuumorivajausta. Tilaa siis Karvinen!

13/11


Vanha kunnon verkkoveijari Hämähäkkimies viilettää Lehtipisteisiin hieman ennen marraskuun puoliväliä. Luvassa on taas melkoista myllytystä Marvelin malliin. Kloonien ja rinnakkaismaailmojen myötä tämänkin numeron hahmokatraassa riittää ihmeteltävää useammaksikin lukukerraksi. Tillaa hämmästyttävä Hämähäkkimies!
Jos Hämiksen kuviot uhkaavat hämmentää liiankin kanssa, niin Kronikka 59 tarjoillee jykevän kattauksen perusturvallista ja jämerää lännenviihdettä. Näköispainos takaa tunnelmallisen patinan –  ja New Orleansiin sijoittuva ja pikantisti voodoolla maustettu seikkailu tuliset tunnelmat!

20/11


Vanhan Texin jälkeen on uuden Texin vuoro loistaa. Mauro Boselli juonii ja Michele Benevento hoitaa kuvituksen. Tässä numerossa käynnistellään ensi vuoden puolelle jatkuva tarinakokonaisuus, joten älä missaa jatkoa ja tilaa Tex Willer. Siinä mielessä tosin menee kimurantiksi, että lasketaanko tämä tarina tämän vai ensi vuoden parhaiden tarinoiden joukkoon? Kunnon kyytiä siis luvassa!

27/11


Marraskuu paketoidaan perheen pienimmille sopivissa tunnelmissa, kun Bamse tarjoaa joulun odotelua jouduttavaa seikkailumeininkiä ja kiltteyden mallia. Suosittelemme irtonumeroa vaikkapa pikkujoulupaketoitavaksi ja tilausta isommaksi jouluyllätykseksi!

Näillä eväillä pärjätään marraskuu! Joulukuussa uudet kujeet!

Asterix ja reipas annos Adrenalinea – Vercingetorixin tytär on täynnä virtaa

Jean-Yves Ferrin ja Didier Conradin edellinen Asterix-albumi Kilpa-ajo halki Italian vuodelta 2017 oli tekijätiimin niin sanottu vaikea kolmas albumi. Nyt on neljännen albumin vuoro, sillä Vercingetorixin tytär ilmestyy maailmanlaajuisesti tänään 24.10.2019! Jos alleirjoittaneelta kysytään, niin nyt ovat herrat Ferri ja Conrad saaneet kunnolla tuulta purjeisiinsa ja adrenaliinia suoniinsa, sillä tämä seikkailu lähtee kuin telkkä pöntöstä ja tarjoaa oikein kunnon naurumyräkän. Tarjoamme maistiaisiksi pienen kukakavalkadin.Caesar kätyreineen on Vercingetorixin tyttären kintereillä. Avernelaiset päälliköt päättävätkin tuoda suojattinsa turvaan Aladobixin hoteisiin.Entinen Vercingetorixin soturi ja nykyinen Caesarin luottovakooja Sofapatatix varoittaa pientä gallialaista kylää vartioivaa roomalaisten varuskuntaa tytön saapumisesta.Sofapatatixin legioonalaisille antama ohjeistus tosin on hieman… epätarkka. Eikä lystikkäiltä seuraamuksilta vältytä.Topakan Adrenalinen saapuminen pienee galllialaiseen kylään ei myöskään jää seuraamuksitta. Pääsemmekin tutustumaan kylän nuorisoon ja kyläläisten kasvatusmetodeihin, jotka jättävät ajoittain hyvinkin paljon toivomisen varaa.Teinien kapina on kuvattu hykerryttävästi. Välillä apaattisenkin pinnan alla kuohuu koko ajan, eikä vanhempien kieltoja jätetä uhmaamatta. Ikinuorisolainen Obelix yrittää kovasti samaistua.Kieltojen uhmaamisella on tietenkin hintansa ja pian Adrenaline on karkuteillä. Allekirjoittaneella on aina Asterixeja kahlatessa merirosvoja ikävä, ja nyt tämä revohka pääsee kunnolla loistamaan. Sillä minne muualle kapinoiva nuori pakenisikaan, kuin merille ja merirosvojen pariin?Siis mikä corvus? Merillä pääsemme nauttimaan muun muassa tästä roomalaisten sotateknologiaa avaavasta tietoiskusta.Adrenaline valloittaa siis maalla, merellä ja välillä hieman ilmassakin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei siis säästellä tässäkään Asterixin seikkailussa. Allekirjoittanut nauroi tätä albumia lukiessaan useita kertoja ääneen, minkä voi halutessaan tulkita laadun takeeksi huumorisarjakuvan suhteen. Ainakin allkerjoittanut tekee niin. Suosittelemme toki tutustumaan albumiin koko mitaltaan.

Löydät albumin nyt Lehtipisteistä pehmeäkantisena versiona. Kirja- ja sarjakuvakaupossa se on tarjolla sekä pehmeä- että kovakantisena versiona. Toinen lukukappaleeksi ja toinen arvokirjahyllyyn! Voit ostaa albumin myös täältä pehmeäkantisena tai täältä kovakantisena laitoksena.

 

 

 

 

 

Mustanaamio Noir – Vaeltava aave varjoisilla kujilla

Toissa vuonna Mustanaamion teema-albumi tarjoili romantiikkaa ja viime vuonna oli merirosvojen vuoro loistaa. Nyt otamme synkemmän ja urbaanimman otteen tähän klassiseen sankariin ja siirrymme kovaksikeitetyn salapoliisitoiminnan pariin. Luvassa on siis asfalttiviidakoiden tummia varjoja ja katujen kovaa lakia.
Tässä seitsemän tarinan kattauksessa keskitymme siis trenssitakissa suoritettavaan rikollisjahtiin, lierihattua ja sysimustia aurinkolaseja unohtamatta. Andreas Erikssonin esipuhe Musta kuin yö avaa ja taustoittaa albumin ansiokkaasti ja sitten onkin tyylipuhtaan kasaritoiminnan aika…
Idi Kharellin juonima ja Hans Lindahlin kuvittama Outo muukalainen alkaa jäätelön ääreltä ja hyvinkin komediallisissa tunnelmissa, mutta pian tarina saa huomattavasti synkempiä sävyjä ja ruumiita tehtaillaan yllättävänkin tiheällä tahdilla. Mustanaamio tuntuu olevan koko ajan noin askeleen tai kaksi jäljessä jahdatessaan konnien kintereillä arvokasta ryöstösaalista. Mutta kuka tai mikä onkaan salapeäinen Mr K? Lopussa vaanii yllätys tai kaksi.
80-luvun lopulta hyppäämme 60-luvun alkuun. Satamarotat tarjoilee merellistä toimintaa Lee Falkin tarinoinnilla ja Sy Barryn kuvituksella. Yritämme tosin albumissa vöittää piitäjän olevan Ray Moore, mutta älkää uskoko meitä. Syvällä viidakossa kauppiaan on pakko nostaa hintojaan, koska satamakonnat ovat ottaneet haltuunsa tukkuportaan yläpään. Mustanaamio matkaa siis viidakosta kaupunkiin hintoja kohtuullistamaan, ja saakin sitten vastaansa melkoisen haiparven, josta suuri osa saa pääkallomerkin leukaperiinsä.
Pahojen liiga jatkaa 60-lukuista klasssikkomeininkiä. Lee Falk tarinoi ja Sy Barry hoitaa edelleen kuvataiteellisen osuuden. Pahojen liiga mellastaa Bengalin kaduilla mielin määrin ja sekä pormestari että poliisivoimat tuntuvat olevan kovin hampaattomia. Viidakkopartiolla ei ole asiaa suurkaupungin kaduille, joten on aika Vaeltavan aaveen ryhtyä töihin. Tämä klassikkotarina on julkaistu suomeksi jo useammankin kerran. Syystäkin. Tosin allekirjoitaneelle riittävät jo sankarittaren pisamat syyksi uusinnalle, mutta tämä tarina edustaa parasta mahdollista Mustanaamio-toimintaa millä tahansa mittarilla.
Jatkamme päivälehtisarjan parissa ja tekijätkin ovat samat. Lee Falkin ja Sy Barryn tiimi toimii kuin häkä ja Mustanaamion kultakausi on timanttia. Vihdoinkin myös Diana pääsee keskelle toimintaa, kun hänen hoteisiinsa päätyy salkullinen erään diktaattorin kavaltamia varoja. Judotaidoista huolimatta neuvokas diplomaatti ei pärjää konnille yksin, joten Mustanaamiokin pääsee töihin. Pääkallomerkkejä jaellaan sen jälkeen kovin anteliaasti, mikä lienee soveliasta kun tarinan nimi on Miljoonajahti.
Konnakoulu vuodelta 1967 on sekin Lee Falkin juonima ja Sy Barryn taiteilema tapaus. Tämänkin tarinan kohdalla yritämme väittää Ray Moorea tekijäksi, mutta väärä tieto on se. Syytämme häiriöitä kansainvälisessä kuvayhteydessä. Muutama emäkonna keksii koulia nuorisorikollisista itselleen armeijan, joka käskyjä kyseenalaistamatta kartuttaa pomojensa kassaa. Mustanaamio kseenalaistaa moisen toiminnan moraalin ja mielekkyyden omaan kovakouraiseen tapaansa. Ylimääräisenä bonuksena tarjoillaan lystikkäitä kahnauksia Mustanaamion ja Dianan uteliaan äitimuorin välillä.
Outrona albumi tarjoillee Andeas Erikssonin ja Nick Rochen tunnelmalyhärin Turvapaikka tältä vuodelta. Luonnollisesti kyseessä on aikaisemmin suomentamaton tarina. Mainio täky keräilijöille. Tämän albumikokonaisuuden upea kansi on Luca Erbettan käsialaa ja hykerryttävästä käännöksestä vastaa Sirpa Alkunen.

Mustanaamio Noir kirja- ja sarjakuvakaupoissa 23.10.2019! Voit ostaa sen hyllyysi myös täältä!

Vinkeä vankikuljetus – Saattue Uuteen Meksikoon

Sarjakuvatoimittaja uhkaa herkistyä aina kun lapsuuden suosikkeja uusitaan, eikä tämä kerta ole poikkeus. Lucky Luke -klassikko Saattue Uuteen Meksikoon oli ala-asteikäisen allekirjoittaneen mielestä parasta parhautta huumorisarjakuvan rintamalla, eikä sen hauskuus ole vuosien varrella päässyt rispaantumaan. Tämä mestariteos ei siis ole vanhentunut alkuperäisen ilmestymisvuotensa 1966 jälkeen sekuntiakaan, joten helppoa hehkuteltavaa tarjolla!René Goscinny oli huumorisarjakuvan käsikirjoittamisen suurvisiiri, paavi, imperaattori ja ylikeisari. Tämä albumi on siitä jälleen yksi todiste. Herran yhteistyö Albert Uderzon takasi Asterixin maagisen toimivuuden, ja maindi uhkaakin boglata, kun ajattelee Goscinnyn tahkonneen siinä monen muunkin työn ohessa myös myös äärimmäisen kovatasoista Lucky Lukea Maurice ”Morris” de Beveren kanssa. Ideamoottori on taipunut moneen laadun kärsimättä.Yritän tässä kirjoittaessani samalla pika-analysoida syitä Goscinnyn huumorin toimivuuteen, ja yksi sellainen tuli kuin tarjottimella tämän albumin alkusivuja selatessa, kun Daltonit käväisevät varastamassa huomion muutaman ruudun ajaksi. Kun hahmojen kuulumisia päivitetään säännöllisesti, niin heistä muodostuu kuin varkain vanhoja tuttuja, joiden edesottamuksia haluaa nähdä tulevaisuudessakin. Juuri näin rakennetaan kaikkien rakastamia ja tuntemia hahmoja. Goscinnyn ja Morrisin tulkinta Billy the Kidistä on myös aikasemmasta albumista tuttu vintiö, joten kaikupohjaa toverilliselle lukukokemukselle riittää myös päähenkilön suhteen.Huumorin rytmitys on sekin esimerkillisen kunnianhimoista ja onnistunutta. Visuaalisia ja sanallisia sutkautuksia tarjoillaan vähintään neljä per sivu isompaa petaamista vaativien vitsien vyöryessä lukijan päälle pauttiarallaa aukeamittain. Vitsien vaativuustaso myös elää koko ajan, eli yksinkertaisen muksimisen lomassa tarjoillaan tarkkaivaisuuttakin vaativaa venkoilua. Kun kaikki tämä tehdään lukijaa aliarvioimatta, niin lopputulemana on ehta huumoriklassikko, jonka parhaat heitot muistaa vuosikymmenien ajan.Saattue Uuteen Meksikoon tarjoaa siis mallisuorituksen sanallisen ja kuvallisen huumorin yhteispelistä mestaritekijöiden toteuttamana. Goscinnyn ja Morrisin tyylinäytteiden hellässä huomassa oli allekirjoittaneen hyvä opetella sarjakuvan ja kertomataiteen arvostamista 80-luvun alkumetreillä. Samalla syntyi myös syvä ja kestävä rakkkaus lännenviihteeseen. Luennoin Lucky Lukesta ala-asteella luokkatovereillenikin, joten toivottavasti tämä uusinta löytää tälle albumiklassikolle uusia nuoria intohimoisia arvostajia!Saattue Uuteen Meksikoon juuri nyt Lehtipisteissä, sarjakuvakaupoissa ja kirjastoissa! Voit ostaa sen omaan hyllyysi vaikkapa täältä!