Yksi hienoimmista sotasarjakuvista

Suomen ilmasodan Korkeajännitys: Luutnantti Ilves

Lähes neljän vuoden mittaiseksi kasvanut Luutnantti Ilves -urakka muodostui yhdeksi kaikkien aikojen hienoimmista sotasarjakuvista. Lopputuloksessa näkyy tekijöiden rautainen asiantuntemus ja yksityiskohtien tarkkuus, mutta tämä ei haittaa Korkeajännitys-tarinan sujuvuutta. Persoonallisten henkilöhahmojen, eloisan vuoropuhelun sekä vilkkaasti vaihtuvien hurjien tapahtumien lennokas yhteispeli toimii vahvasti ensimmäisestä viimeiseen sivuun.

Sisältää kaksi vauhdikasta sarjakuvaseikkailua

Moog Konttinen – Hannu Lukkarinen: Kurvatappelua Karjalan taivaalla

Markku Paretskoi – Tarmo ja Topi Koivisto: Punainen Kobra

Korkeajännitys-sarja esittää ylpeänä viidennentoista kotimaisen sarjakuvateoksensa Luutnantti Ilves, joka sisältää nimikkosankarin kaksi huimaa ja nopealiikkeistä ilmasodan seikkailua Suomen jatkosodasta. Tarinoiden valmistelu käynnistyi jo keväällä 2006, mutta aivan tyhjästä ne eivät toki tulleet. Erityisesti suomalaisen ilmasodan tapahtumien kuvailusta ja lentokoneiden piirtämisen hienouksista oli puhuttu tekijöiden kaveripiirissä jo pitkään.

Kobra Korkeajannitys

Tarmo Koivistoa oli houkuteltu korkkaripiirtäjäksi jo vuosituhannen vaihteen ensimmäisistä suomijulkaisuista lähtien, ja Markku Paretskoin kanssa oli koko ajan vaihdettu mielipiteitä ja ideoita sarjaan sopivista teemoista. Paretskoin kokoelmista oli peräisin myös ennen omaa sarjaa julkaistu näköispainos Paavo Hottin talvisodan ilmaseikkailuista Ylivoimaa vastaan (1968/1999). Mauri ”Moog” Konttinen tuli Korkeajännityksen kääntäjäksi ja avustajaksi vuoden 2004 erikoisnumeroissa, mutta jo seuraavana vuonna ilmestyi hänen käsikirjoittamansa jatkosodan seikkailu, Samsonin kuvittama Iskevä kiila, kestävä salpa. Kun kuvittaja Hannu Lukkarinen ja nuorempi Koivistokin osoittautuivat innokkaiksi ilmasodan kuvittajiksi, oli Luutnantti Ilveksen oma iskupartio koossa.

Yhteistyön konkreettisimmat toimet olivat tiedusteluretket Tikkakosken ja Hallin lentomuseoihin vuoden 2006 syksyllä ja 2008 keväällä. Näillä matkoilla haettiin paljon asiatietoa ja yksityiskohtaista kuvamateriaalia sarjakuvien toteuttamiseen. Erityisen hienoa oli tutustua aitoon Airacobraan sekä siihen Brewster-hävittäjään, joka oli nostettu rajan takaa lammesta ja kierrätetty Yhdysvaltojen kautta suomalaisten kunnostettavaksi.

Messersch-lentokone-havittaja-sarjakuva

Henkilöhahmotuksen ja juonikuvioiden työnjaossa yhteisenä ajatuksena oli luoda suomalaiseen sotasarjakuvaan oma ”Battler Britton” -hahmo, joka voisi esikuvansa tavoin taistella urheasti milloin ja missä vain aselajissa tai rintamalohkolla. Hänellä olisi oma kiehtova taustahistoriansa, jonka Paretskoi sepitti ensi töikseen laajan sukusaagan muotoon. Moog Konttisella oli valmis korkkaritarina, joka oli joustavasti sovitettavissa alustavaan hahmotukseen.

Brewster

Jatkosodan alkuvaiheista ja Brewster-ässäpiloteista kertova Kurvatappelua Karjalan taivaalla vakiinnutti Matti Ilveksen ja kumppanien nimet ja Lukkarisen kuvitus ulkoisen olemuksen sovittujen tunnusmerkkien mukaisesti. Lentäjäkamppeiden ja huivin ohella urhomme tunnistaa nuoren Tauno Palon kaltaisista kasvonpiirteistä. Punainen Kobra jyrähti eloon Paretskoin ideoimassa juoniraamissa, jonka langat johtavat amerikkalaiselta lentokonetehtaalta Airacobra-hävittäjän mukana jatkosodan dramaattisiin loppuvaiheisiin. Messerschmittin ohjaimissa Ilves tekee vastaiskuja ja käy hellittämätöntä torjuntataistelua maalla ja ilmassa Suomea kohti vyöryvän suurhyökkäyksen kurimuksessa. Piirtäjät, isä ja poika, ryhtyivät studiollaan toimeen niin tarmokkaasti ja topakasti, että alustavat aikataulut ja sovitut sivumäärät eivät riittäneet lainkaan kunnianhimoisen kerronnan, huolellisen teknisen tarkkuuden ja suuren seikkailuspektaakkelin toteuttamiseksi.

Punainen Kobra

Kaksoistarinan ja sen ainutlaatuisen kuvituksen ehdoilla Punainen Kobra sai huimasti lisäsivuja. Samalla myös Konttisen ja Lukkarisen osuutta pidennettiin mukaansa tempaavalla lisäkeikalla saksalaisten Stukien rinnalla. Lähes neljän vuoden mittaiseksi kasvanut Luutnantti Ilves -urakka muodostui näin yhdeksi kaikkien aikojen hienoimmista sotasarjakuvista. Lopputuloksessa näkyy tekijöiden rautainen asiantuntemus ja yksityiskohtien tarkkuus, mutta tämä ei haittaa Korkeajännitys-tarinan sujuvuutta. Persoonallisten henkilöhahmojen, eloisan vuoropuhelun sekä vilkkaasti vaihtuvien hurjien tapahtumien lennokas yhteispeli toimii vahvasti ensimmäisestä viimeiseen sivuun.

Teksti: Asko A. Alanen

Osta Suomen ilmasodan Korkeajännitys: Luutnantti Ilves verkkokaupasta

Lue myös

Suomen ilmasodan Korkeajännitys: Luutnantti Ilves

Sarjakuvan siivenveikot

untitled

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *