Alan Mooren ja Kevin O’Neillin omaperäinen sankariryhmä on täällä taas! Tällä kertaa Mina, Allan ja Orlando heiluvat villin svengaavassa Lontoossa, jossa heille tuottavat vaivaa kuolleet rokkarit, epäkuolleet maagit sekä liiankin eloisat gangsterit.

Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga on yksi ylistetyn Mooren maineikkaimpia luomuksia, ja Egmont julkaisee sarjan uusimman osan heti tuoreeltaan suomeksi. Lähde sinäkin mukaan seikkailuun, jota siivittävät hämärät kirjallisuusviittaukset, 60-luvun psykedelia ja hilpeät laulut!

Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga ilmestyi kirjakauppoihin 7.9.2011. Suositushinta 17,95 €, 84 sivua.

Maankuoren alta kuuluu tukahtuneesti jyliseviä ääniä.

Valtameren alla syttyy kaameita valoja.

Ja aallot leviävät yli Amerikan.

Alex Hollandina itseään pitänyt olento on luopunut ihmisyyden harhasta ja tullut sinuiksi oman olemuksensa kanssa. Elämä tuntuu ainakin päällisin puolin idylliseltä, olento elää luonnonmukaista elämää ja viihtyy suomaastossa rakkaan ystävänsä Abigailin seurassa. Louisianan rämemailla ei kaikki kuitenkaan ole hyvin, sillä ikivanha pahuus puskee esiin, kostamaan kokemansa loukkaukset…niin olennolle kuin hänen läheisilleenkin… ja koko ihmiskunnalle.

Rämeen olento oli Alan Mooren (Vartijat, Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga, V niin kuin verikosto) läpimurto amerikkalaisille sarjakuvamarkkinoille, ja sitä pidetään edelleen yhtenä hänen pääteoksistaan. Tässä toisessa kokoelmassa Moore jatkaa olennon kertomusta viemällä hahmon kauhun ytimeen… ja sen tuolle puolen. Kokoelma sisältää Mooren kehutuimpiin luomuksiin kuuluvat tarinat “Alas kuolleiden joukkoon” sekä “Pog”. Osa näistä sarjakuvista suomennetaan nyt ensimmäistä kertaa. Mooren sävähdyttävää, kammottavaa ja yllättävää kerrontaa myötäilevät hienosti Stephen Bissetten ja John Totlebenin houreiset piirrokset. Tähän sarjan toiseen kokoelmaan esipuheen on laatinut palkittu romaani- ja sarjakuvakirjoittaja Neil Gaiman.

…Rämeen olento on modernin kauhun ja amerikkalaisen nykysarjakuvan klassikko. -Jarkko Sikiö, kvaak.fi

“Kauhu versoaa hahmon lähiympäristöstä ja on aina enemmän psykologista kuin fyysistä laatua. -Jokke Saharinen, Keskisuomalainen

Rämeen olento 2 ilmestyi kirjakauppoihin 6.10.2010. Suositushinta 34,95 €, 216 sivua.

On olemassa punainen ja julma maailma…

Siellä tapahtuu punaisia asioita.

Maailma syö vaimosi…

syö sinun ystäväsi…

Syö kaiken sen…

Mikä tekee sinusta ihmisen…

Ja sinusta tulee hirviö.

Legendaarisen Alan Mooren (Vartijat, Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga, V niin kuin verikosto) ensimmäinen suurtyö vihdoinkin suomeksi yksissä kansissa! Rämeen olento (Swamp Thing) oli Mooren läpimurto amerikkalaisille sarjakuvamarkkinoille, ja sitä pidetään edelleen yhtenä hänen pääteoksistaan.

Alec Holland oli tiedemies, jonka kaamea onnettomuus muutti vihreäksi kasvihirviöksi. Nyt Rämeen olento piileskelee Floridan suoalueilla ja yrittää tavoitella kadottamaansa ihmisyyttä… kunnes ulkopuoliset, pahantahtoiset voimat puuttuvat peliin. Edessä on synkeä, ravistava matka kauhun sydämeen, jonka varrella punnitaan niin olennon kuin hänen ystäviensä inhimillisyys…

Mooren sävähdyttävää, kammottavaa ja yllättävää tarinaa myötäilevät hienosti Stephen Bissetten sekä John Totlebenin houreiset piirrokset, ja esipuheet kokoelmaan ovat kirjoittaneet hahmon luoja Len Wein sekä maineikas kauhukirjailija Ramsey Campbell. Rämeen olento on ajaton mestariteos ja pakkohankinta kaikille modernin sarjakuvan ja jännityksen ystäville!

Kahdeksankymmentäluvun ehkäpä älykkäin ja pelottavin kauhukertomus. – Rolling Stone

Alan Moore: Rämeen olento verkkokaupassa ja kirjakaupoissa, ilmestynyt 3.3.2010.

Rämeen olento oli Alan Mooren läpimurto amerikkalaisille sarjakuvamarkkinoille, ja sitä pidetään edelleen yhtenä hänen pääteoksistaan. Mooren sävähdyttävää tarinaa myötäilevät hienosti Stephen Bissetten ja John Totlebenin houreiset piirrokset. Maineikas kauhukirjailija Ramsey Campbell on laatinut teokseen esipuheen, ja hahmon luoja Len Wein on kirjoittanut johdannon tähän kokoelmaan.

Alan Moore

Alan Moore aloitti sarjakuvauransa vuonna 1979 useilla humoristisilla, viikottaiseen Sounds-musiikkilehteen piirtämillään sarjakuvastripeillä. Vuoden kuluttua hän päätti keskittyä käsikirjoittamiseen ja alkoi laatia tarinoita lehtiin Doctor Who Weekly ja 2000 AD. Tätä seurasivat Marvelman (tunnettu amerikassa nimellä Miracleman) sekä poliittinen trilleri V niin kuin verikosto, josta hän sai Englannissa parhaan sarjakuvakirjoittajan Eagle-palkinnon vuosina 1982 ja 1983.

Hänen mullistava työnsä Rämeen olennon parissa muutti koko sarjakuvan kentän ja nettosi hänelle rutkasti alan palkintoja. Moore on myös kirjoittanut Hugo-palkitun sarjan Vartijat, joka sinetöi hänen maineensa aikamme vaikutusvaltaisimpana sarjakuvakirjoittajana. Vuonna 1999 Moore lanseerasi oman sarjakuvalinjansa, nimeltään America’s Best Comics, jonka kautta hän loi (yhteistyötä monien lahjakkaiden piirtäjien kanssa) sarjat Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga, Promethea, Tom Strong, Tomorrow Stories sekä Top Ten.

Stephen Bissette

Vaikka hänet tunnetaan parhaiten palkitusta urastaan Rämeen olennon parissa, Stephen Bissette on myös perustanut, toimittanut ja julkaissut Eisner-palkittua, kiisteltyä kauhuantologiaa Taboo, tehnyt Mooren kanssa yhteistyötä sarjassa 1963, sekä kirjoittanut, piirtänyt ja julkaissut neljä numeroa lehteä S. R. Bissette’s Tyrant. Bissetten elokuvaarvioita, artikkeleita ja novelleja on julkaistu yli kahdessakymmenessä lehdessä ja kirjassa, ja hänen lyhytkertomuksensa Aliens: Tribes voitti Bram Stoker -palkinnon vuonna 1993.

John Totleben

Vietettyään lapsuutensa Pennsylvanian Eriessä ahmien sarjakuvia, hirviölehtiä ja hirviöelokuvia, John totLeben meni Joe Kubertin sarjakuvakouluun, jossa hän tapasi Stephen Bissetten. He piirsivät yhdessä ensin Bizarre Adventures -lehteä, sitten Rämeen olentoa, jota he tekivät melkein kolme vuotta. Totleben tunnetaan ehkä parhaiten kuvituksistaan Alan Mooren Miracleman-sarjaan. Hänen töitään on myös julkaistu lehdissä 1963, Vermillion ja The Dreaming.

Englantilaisen William Hope Hodgsonin (1877-1918) luoma Thomas Carnacki lienee kirjallisuuden ensimmäisiä “yliluonnollisia etsiviä”. Muun muassa Sherlock Holmesilta vaikutteita saanut salapoliisi keskittyi tarinoissaan tutkimaan yliluonnollisia (tai yliluonnollisilta vaikuttavia) tapauksia, apunaan kamera, itse kehittelemänsä “sähköinen viisikanta” sekä muita mystisiä välineitä. Toisin kuin Holmesin tapauksissa, Carnackin kertomuksissa yliluonnolliset elementit eivät joka kerta paljastu huijaukseksi – vaikka osaan kylläkin löytyy hyvin maanpäällinen selitys. Holmesin tavoin Carnacki lähestyy mysteereitä järjestelmällisesti ja pyrkii ratkomaan niiden syyt todisteiden perusteella.

Ensimmäinen maailmansota katkaisi Hodgsonin kirjailijauran, mutta Carnacki jäi elämään inspiroiden vastaavia hahmoja niin kirjallisuuden kuin muunkin viihteen parissa. Myöhempien aikojen yliluonnolliset TV-sarjat kuten Kolchak tai Salaiset kansiot jatkavat selkeästi Carnackin viitoittamalla tiellä. Näyttäytyipä Carnacki itsekin englantilaisessa TV-sarjassa Sherlock Holmesin kilpailijat mainion Donald Pleasencen tulkitsemana.

Suomeksi Carnackista kertovia novelleja ei juurikaan ole julkaistu, kertomus “Viheltävä huone” ilmestyi Apu-lehdessä ilmeisen rankasti lyhennettynä versiona vuonna 1937. Mutta Jalava kustansi vuonna 1989 Hodsgonin ansiokkaan “Kauhujen talo” -kirjan, joka on suositeltavaa luettavaa kaikille yliluonnollisesta ja kauhusta kiinnostuneille!

Carnacki näkee unissaan enteitä tulevista, mutta herääminen voi olla rankkaa...

Suuri maailma on pullollaan teoksia, joista täällä Suomessa ei kauheasti tiedetä. ja ei, en puhu nyt ainoastaan sarjakuvista, vaan myös romaaneista. Tutustuin keväällä 2009 englantilaiseen dekkariklassikkoon Varastaiteilija, joka kertoo Arthur J. Raffles -nimisestä herrasmiesvarkaasta. Kyseisen kirjan tarinat on kirjoittanut 1890-luvulla herra nimeltä Ernest William Hornung, joka sattui muuten olemaan sir Arthur Conan Doylen lanko.

Hämärä kuva Rafflesista hämärähommissa.

Isossa-Britanniassa hahmo tunnetaan käsittääkseni kohtuullisen hyvin, Raffles on esiintynyt elokuvissa sekä televisiossa, mutta suomeksi onnistuin löytämään vain tuon yllämainitun kokoelman, joka sekin on julkaistu jo 1910.

Kertomukset olivat kuitenkin kestäneet ajan hammasta yllättävän hyvin — siinä missä Conan Doylenkin kirjoitelmat! A. J. Raffles onkin tavallaan Holmesin vastakohta – hän on sulava ja tyylikäs poikamies, joka apurinsa Harry “Bunny” Mandersin kanssa suorittaa mitä häkellyttävimpiä murtovarkauksia.  Raffles on ensiluokkainen kriketinpelaaja, ja niinpä hänet kutsutaan useisiin seurapiiritapahtumiin, jotka luonnollisesti antavat hänelle tilaisuuden pohjustaa tulevia varkauksia.

Kirjassa on seitsemän tarinaa, jotka kaikki pitävät sisällään hauskoja käänteitä ja nokkelaa kielenkäyttöä. Kokoelman viimeisessä tarinassa Raffles putoaa mereen ja näyttää siltä, että hän hukkuu… mutta kaikki Holmesinsa lukeneet toki tietävät, että sankareilla (ja jopa antisankareilla) on tapana pelastua tällaisista kiipeleistä.

Mikään maailmaa mullistava eepos Varastaiteilija ei ehkä ollut, mutta oivallista luettavaa kesäiltojen iloksi se tarjoili. Jos haluat tutustua salapoliisikirjallisuuden menneisyyteen, suosittelen tätä kirjaa lämpimästi!