Alkuperäinen jenkkilehden kansi.

Ah, noita 70-luvun kultaisia aikoja, kun viaton suomalaislapsi ei tiennyt kauhuviihteestä yhtikäs mitään. Elokuvateatterit saati sitten televisio eivät esittäneet kauhuelokuvia, ja vaikka Frankenstein kuten myös Dracula olivat saatavilla kirjastossa alkuperäisromaaneina, kukapa niitä olisi sieltä osannut etsiä?

Mutta sarjakuvahyllyissä sentään tapahtui kummia. Siellä vilahteli Shokkia, Draculaa, Aaveajajaa… sekä kumman raflaavalta kuulostava omituisuus nimeltä “Frankenstein & ihmissusi”. Toisin kuin nimestä saattaisi päätellä, lehden tähdet eivät suinkaan seikkailleet yhdessä, vaan mustavalkoinen 52-sivuinen julkaisu piti sisällään yhden jakson per hahmo – ja mitä huikeaa tavaraa nuo sarjakuvat olivatkaan! Nuo sarjathan olivat osa amerikkalaisen Marvel-yhtiön paluuta kauhun pariin. Hirviöiden esittäminen jenkkiläisissä sarjakuvissa oli pitkään kiellettyä, mutta 50-luvulla asetettu “Comics Code” alkoi tuolloin 70-luvulla hieman löyhätä otettaan, ja niin ihmissusia ja vampyyreja passasi taas laittaa sarjakuviin.

Roy Thomasin ja Gerry Conwayn ideoima Ihmissusi yössä (Werewolf by Night) oli yksi menestyksekkäimpiä yrittäjiä. Jonnekin supersankariseikkailun ja puhdasverisen kauhun välimaastoon sijoittuva sarja kertoi Jack Russellista, joka peri isältään ikävän taipumuksen muuttua aina täysikuun aikaan raivoavaksi karvaturriksi. Ihmissuden hahmossa Russell sitten törmää jos minkälaisiin hirviöihin ja pahiksiin, aina tavallisista asehulluista ja prätkäjätkistä pimeyden voimia palvoviin munkkeihin. Vaikka sarja muodostuu periaatteessa yhden tai kahden jakson mittaisista episodeista, kulkee taustalla jatkuvampaa juonikuviota, jonka puitteissa ratkotaan Jackin äidin murhaa, isäpuolen konnuuksia, sisaren kohtaloa (muuttuuko kaunis Lissa aikanaan myös ihmissudeksi?) ja muuta jännittävää.

Sarjaa piirsi pitkään Will Eísnerilta oppinsa saanut Mike Ploog, joka toi tarinoihin sekä pelottavaa todentuntua että myös taidokasta karrikointia. Kokonaisuuden kruunaa hienosti taltioitu 70-luvun San Francisco, jonka leveät lahkeet, aurinkoiset uimarannat sekä koukeroiset valtatiet tuovat susihahmon tarinaan aivan oman tunnelmansa. Nyt Ihmissuden alkutaival on koottu hienoksi mustavalkoiseksi albumiksi, joka sisältää myös sarjan ensimmäiset, aiemmin suomentamattomat episodit. Mahtava lukupaketti kesäöitä varten!

PS. Kun Mike Ploog vuonna 2006 piipahti Helsingin kirjamessuilla, hän muisteli lämmöllä aikojaan ihmissuden kuvittajana. “Ihmissusi oli hyvä hahmo, koska hänellä oli persoonallisuutta”, Ploog totesi. Vanhana fanina nöyrä toimittajanne oli sangen otettu saadessaan oheisen piirroksen mestarilta!

Ihmissusi yössä – sarjakuva-albumi myynnissä lehtipisteissä 9.6.2010 alkaen. Suositushinta 14,90€, 224 s.

Lue myös:

1. Varastaiteilija
2. Faith no Moore?
3. Salmiakkia vai lakritsaa?
4. Ihmesarja 16 ja Hämiksen salattu menneisyys

Elokuvan nähtyäsi voitkin lukea Fractionin äärimmäisen mukaansatempaavan sarjakuvatulkinnan Rautamiehestä.

- Nisha Gopalan, EntertainmentWeekly.com

Rautamies 2.0 on täällä – mutta tämä haarniskamies EI ole Tony Starkin luomus!

Ezekiel Stane on tullut kostamaan isänsä Obadiahin kuoleman. Nuori Stane on yhtä häikäilemätön kuin isänsä, mutta kymmenen kertaa älykkäämpi… hänessä tiivistyvät kaikki Starkin viisi pahinta painajaista! Kun tämä arvaamaton vastustaja muokkaa Starkin teknologiasta aseen, jolla voi tappaa satoja viattomia yhdellä iskulla, käynnistyy samalla sakkipeli, joka Rautamiehen on pakko voittaa!

Rautamiehen vauhdikas teknothrilleri tarjoilee elokuvista tuttua toimintaa, jännitystä sekä siistejä hahmoja! Mukana menossa ovat monet Marvelin sarjakuvista tutut hahmot, muun muassa Hämähäkkimies ja Thor.

Myös kirjan tekijämiehet ovat tuttuja: käsikirjoittaja Matt Fraction vastaa tällä hetkellä Ryhmä-X:n koukuttavista juonikuvioista, ja kuvittaja Salvador Larroca on äimistyttänyt hienolla taiteellaan mm. Ryhmä-X:n, Ihmenelosten sekä Hämähäkkimiehen lukijoita.

Osta IRON MAN – RAUTAMIES: VIISI PAINAJAISTA lähimmästä kirjakaupasta – ilmestynyt 12.5.2010!

Lue myös:

1. Iron Man 2 lämppää tulevaa sarjakuvakirjaa
2. Kapteeni Amerikka on kuollut!
3. Lehtiuutuus lapsille: Spider-Man seikkailee
4. Kostajat-sarjakuvalehti Suomeen

Frazetta aloitti uransa sarjakuvien parissa jo 50-luvulla, ja hänen taitava viivansa elävöitti mm. sarjoja L’il Abner, Buck Rogers sekä Johnny Comet. Hän myös auttoi Dan Barrya Flash Gordonin parissa.

Parhaiten Frazetta kuitenkin tunnetaan upeista maalauksistaan, jotka koristivat monia amerikkalaisia pokkareita 60-luvulla. Frazettan iskevät tulkinnat Conanista, Tarzanista, John Carterista ja lukuisista muista elämää suuremmista hahmoista ovat varmasti tuttuja kaikille, jotka ovat fantasiataidetta seuranneet. Hänen maalauksiaan on myös hyödynnetty levyjen kansina sekä elokuvissa. Frazettan maalaukset olivat täynnä liikettä, mystiikkaa, reheviä naisia ja karskeja miehiä.

Suuri osa Frazettan maalauksista on ollut näytteillä hänen nimeään kantavassa museossa, mutta joitakin mestariteoksia on viime vuosina myyty yksityisille keräilijöille ennätyshintoihin, mm. tunnettu maalaus Conanista myytiin viime vuonna miljoonalla dollarilla.

Suomessa Frazetta tunnetaan heavy-levyjen ohella kenties parhaiten hienoista SHOKKI-kansista, joita nähtiin viime vuonna ilmestyneessä SHOKKI-kokoelmassa.

Lue myös:

1. Peter O´Donnell, Modestyn luoja on poissa
2. Rämeen olento, tekijäesittelyt
3. Vampyyreita ja ihmissusia!
4. SHOKKI – Toinen karmea Creepy-kokoelma

Onko hän Elisabet I:n valtakaudella varttunut poikanen, joka yksinkertaisesti päätti, ettei vanhene ikinä? Tämä poika seikkaili aikansa, nukahti sitten pitkään uneen, josta heräsi myöhemmin naisena. Hänestä voit lukea Virginia Woolfin kirjasta “Orlando”, josta on myös tehty aika näpsäkkä elokuvaversio.

Vai onko hän sittenkin “Raivoisa Roland”, Ludovico Arioston 1500-luvulla kirjoittamasta eeppisestä ritarirunoelmasta kuulu sankari, joka hylkää paikkansa Kaarle Suuren henkivartijana rakastuttuaan pakanaprinsessaan? Kyseinen Roland (jota myös Orlandoksi nimetään) oli sangen kuuluisa ritarihahmo, ja hän on toiminut esikuvana mm. oopperoille, näytelmille ja maalauksille. Samainen sankari seikkaili myös Matteo Maria Boiardon teoksessa Rakastunut Roland.

Tai ehkä hän onkin kissa Orlando, josta skotlantilainen Kathleen Hale laati lukuisia kuvitettuja lastenkirjoja vuosina 1930-1970? Vai onko hän salaperäinen O ranskalaisen Anne Desclos’n klassikosta “O:n tarina”?

Kuka onkaan Orlando?

Ensimmäinen maailmansota katkaisi Hodgsonin kirjailijauran, mutta Carnacki jäi elämään inspiroiden vastaavia hahmoja niin kirjallisuuden kuin muunkin viihteen parissa. Myöhempien aikojen yliluonnolliset TV-sarjat kuten Kolchak tai Salaiset kansiot jatkavat selkeästi Carnackin viitoittamalla tiellä. Näyttäytyipä Carnacki itsekin englantilaisessa TV-sarjassa Sherlock Holmesin kilpailijat mainion Donald Pleasencen tulkitsemana.

Suomeksi Carnackista kertovia novelleja ei juurikaan ole julkaistu, kertomus “Viheltävä huone” ilmestyi Apu-lehdessä ilmeisen rankasti lyhennettynä versiona vuonna 1937. Mutta Jalava kustansi vuonna 1989 Hodsgonin ansiokkaan “Kauhujen talo” -kirjan, joka on suositeltavaa luettavaa kaikille yliluonnollisesta ja kauhusta kiinnostuneille!

Carnacki näkee unissaan enteitä tulevista, mutta herääminen voi olla rankkaa...

Lue myös:

1. Varastaiteilija
2. Sherlock Holmes uusissa seikkailuissa
3. Sherlock Holmesin sarjakuvaseikkailu!

- HÄMÄHÄKKIMIES-lehti täyttää vuonna 2010 peräti 30 vuotta – ja onkin muuten ilmestynyt kauemmin yhtäjaksoisesti kuin mikään muu suomalainen supersankarisarjakuvalehti! Juhlan kunniaksi Hämistä juhlitaan monin tavoin: huippupiirtäjä Marcos Martin saapuu Tampere Kuplii -festareille maaliskuussa kertomaan työstään Hämiksen parissa, opastamaan sarjispiirtämisen saloihin sekä tietty signeeraamaan lehden uusinta numeroa! Lisäksi festareilla julkaistaan upea näköiskokoelma vuosikerrasta 1980, ja muutakin seittisäpinää on luvassa vuoden mittaan…

- RYHMÄ-X alkaa ilmestyä kerran kuussa, ja ainakin alkuvuosi 2010 tullaan seuraamaan Uncanny X-Menin tarinoita, mutta jos tarpeeksi moni sitä pyytää, voihan olla, että julkaisemme lehdessä kaivatun Joss Whedonin kirjoittaman seikkailun (vink vink: kirjoittakaa asiasta lehden toimittajalle, arvoisalle Koivumäelle ). Pienen tauon jälkeen IHMESARJA jatkaa myös RX:n seikkailujen esittämistä, alkaen aikanaan suomentamattomista Dave Cockrumin piirtämistä tarinoista. Ja kuten Hämiksen kanssa, myös RX:n suunnalta on luvassa ainakin yksi mojova ylläri…

- KERRASSAAN MERKILLISTEN HERRASMIESTEN LIIGA 1910. Vaikeuksien kautta voittoon: Alan Mooren ja Kevin O’Neillin uusi mestariteos ei ehtinyt ilmestyä 2009, mutta nimen puolesta onkin sopivampaa, että se pläjähtää kauppoihin (kirja-sellaisiin) vuonna 2010. Luvassa huikean kirjallista menoa, toimintaa ja laulantaa (?).

- BATMAN juhli synttäreitään 2009, ja sen perään onkin sopiva vilkaista, millainen mahtaa olla VIIMEINEN BATMAN-TARINA. Viittaritarin saattelee haudan lepoon mestarikirjoittaja Neil Gaiman, apunaan kuvittaja Andy Kubert. Lisäksi opuksessa esitellään Gaimanin lyhyitä Batmaniin liittyviä sarjiksia!

Siinäpä muutama uutinen alkuvuoden ohjelmasta. Muutakin odottelun arvoista amerikkalaisjehnaa vuodelle 2010 on toki tulossa. Ai mitäkö? Muutaman avainsanan voi tässä paljastaa: rämeet ja hirviöt, nukkumatti ja kiinalaiset sadut, Rautamies ja painajaiset…

Kaikin puolin oivaa sarjisvuotta 2010 toivottaa
RMÄKI

Niinpä, Kyklooppi, Storm, Painajainen ja tietenkin Wolverine ovat puolustaneet oikeutta ja viihdyttäneet suomalaisia lukijoita jo reippaasti yli 20 vuotta, niin vaikea kuin sitä onkin uskoa. Lehtihän käynnistyi varsinaisesti vuonna 1984, ja julkaisuformaatti (lähinnä sivumäärä) sekä -tiheys on ehtinyt vaihdella sen jälkeen moneen otteeseen – mahtuupa väliin muutama vuosi, jolloin lehteä ei ilmestynyt lainkaan!
Samoin lehden historiaan mahtuu monia erilaisia tekijätiimejä. Alkuaikoina me saimme ihastella Chris Claremontin, John Byrnen ja Terry Austinin nyt jo klassikoiksi luokiteltua saagaa, ja käsikirjoittaja Claremont jatkoi työtään monien laatukuvittajien kanssa, joista mainittakoon mm. Alan Davis, Jim Lee sekä Paul Smith. Claremontin siirryttyä muihin hommiin ovat RX:n kohtaloa luotsanneet mm. Fabian Nicieza, Scott Lobdell, Grant Morrison sekä Chuck Austen.

Rossin hienossa kannessa vilisee tuttuja hahmoja.

Nykyisin lehteä kirjoittavat kovasti maineikkaat Ed Brubaker, Matt Fraction sekä Mike Carey, kun taas taiteesta vastaavat Greg Land ynnä Terry & Rachel Dodson. Kuten olen ilokseni monelta sarjan pariin palanneelta vanhalta fanilta saanut kuulla, uusien kirjoittajien maine on ansaittua! Greg Land on kuvittanut RX:ää realistisella tyylillään aiemminkin (vuoden 2008 huikea Feenix-tarina), ja Dodsonin pariskuntahan muistetaan näyttävistä Hämähäkkimies-tarinoistaan. Tekijöiden taidot voi kuka tahansa tietty itsekin todeta ostamalla ja lukemalla uusimman numeron, jossa Ryhmä-X muuttaa vapaamieliseen San Franciscoon ja huomaa, että ylenpalttisesta suvaitsevaisuudestakin voi koitua ongelmia… puhumattakaan Magneton tai Vahtien vierailusta!

Dodsonien näyttävä versio RX:stä miellyttää silmää!

Tanakan johtotarinan lisäksi lehdessä alkaa uusi pidempi tarinakokonaisuus, jossa Ryhmä-X saa vastaansa Helvetintulen Kultin! Kaikki tämä sekä Alex Rossin maalaama upea tuplakansi tekevät numerosta taatusti juhlan arvoisen. Ensi vuodeksi on muuten luvassa peräti kaksitoista 52-sivuista uljasta Ryhmä-X -lehteä, joten mutanttien ystävien juhlat jatkuvat edelleen.

Landin tulkinta RX:n perivihollisista!

Lue myös:

1. Ihmesarja 17: Ryhmä-X ilmestynyt!
2. UTOPIA – Ryhmä-X vs. Kostajat!
3. Ryhmä-X ilmestyy entistä useammin!
4. Marvel Entertainment Disneyn omistukseen

Ajan saatossa lepakkoviittaan verhoutunut sarjakuvasankari on kokenut rutkasti muutoksia, alkuaikojen verenhimoisesta kostajasta 50-luvun leppoisaksi lastensankariksi, 60-luvun campin esitaistelijaksi… josta hahmo 70-luvulta alkaen muuttui sitten jälleen vähitellen synkempään ja totisempaan suuntaan.

Kaikilla sankarin faneilla on omat suosikkiaikakautensa. Dick Sprangin maanisesti taiteilemissa 50-luvun tarinoissa on oma viehätyksensä, samoin Carmine Infantinon linjakkaassa 60-luvun tulkinnassa. Denny O’Neilin ja Steve Englehartin kirjoittamat sekä Irv Novickin, Neal Adamsin, Jim Aparon ynnä Marshall Rogersin kuvittamat sarjakuvatarinat ovat monelle 70-luvun kasvatille yhä niitä “oikeita” Batman-tarinoita. Gerry Conwayn, Doug Moenchin, Don Newtonin sekä Gene Colanin pitkäjännitteinen, ehkä jopa saippuaoopperamainen juonenpunonta tuli tutuksi Suomessakin 80-luvun Teräsmies-lehtien jatkosarjoina. Todella usein törmään vanhoihin faneihin, jotka vannovat Alan Grantin ja Norm Breyfoglen 80-luvun lopun ja 90-luvun alun tarinoiden nimeen.

Vastaavia elämää suurempia tekijätiimejä on mahtunut Batmanin julkaisuhistoriaan lukemattomia, ja kaikilla lepakkofaneilla on omat suosikkinsa. Löytyy kuitenkin yksi tekijämies, joka onnistui 80-luvun puolivälissä jättämään hahmoon niin vahvasti oman leimansa, että kaikki uudet Bat-elokuvat ovat ammentaneet aiheita ja asennetta hänen tarinoistaan, ja kaikkia uusia lepakkotulkintoja verrataan lähes poikkeuksetta hänen töihinsä. Jep, kyse on tietenkin miehestä nimeltä FRANK MILLER. Suomessakin melko tuoreeltaan 1987 julkaistu Yön ritari ja sitä seurannut Ensimmäinen vuosi sinetöivät Batmanin ominaispiirteet seuraaviksi 20 vuodeksi, ja näitä tarinoita pidetään yhä amerikkalaisen sarjakuvan huippunoteerauksina.

Millerin Batman ei todellakaan ole mikään veikeä hupiveikko tai hassuun asuun pukeutunut salapoliisi, vaan lähes psykoottinen kostaja, joka hyödyntää veitsenterävää älyään ja huipputreenattuja taistelutaitojaan rangaistakseen rikollisia – olivat nämä sitten taskuvarkaita tai massamurhaajia, Batman rusikoi heidät kaikki. Millerin käsissä myös Batmanin viholliset kuten Kaksinaama ja Jokeri muuttuivat täydellisiksi hirviöiksi, joiden motiiveja ei tarvinnut selitellä millään lapsuuden traumoilla. Konnat olivat pahoja, ja ansaitsivat kohtalonsa. Kun Miller lisäksi yksinkertaisti piirrostyyliään kauemmas periamerikkalaisesta supersankarisarjakuvasta, ei ihme, että Yön ritari tavoitti jonkinasteisen alkukantaisen raivon, jota muut sarjakuvat eivät ole sittemmin onnistuneet löytämään.

Batman ja ihmepoika Robin - uusi kovakantinen sarjakuvakirja.

Viime vuosina Miller on keskittynyt muihin  töihin (mm. 300, Sin City ja alkuvuoden Spirit-elokuva), mutta aika ajoin hän on myös palannut Batmanin pariin. Nyt hän on luonut yhdessä aikamme kenties kovimman supersankarikuvittajan eli Jim Leen kanssa oman visionsa ihmepoika Robinin alkuvaiheista, ja meillä on suuri ilo julkaista tämän eeppisen tarinan startti hienona kovakantisena sarjakuvakirjana. Leehän oli mukana luomassa 2000-luvun menestyksekkäintä Batman-tarinaa “Hush”, ja tässä uudessa seikkailussa hänen kynänjälkensä on entistäkin ällistyttävämpää katsottavaa. Miller puolestaan jatkaa Batmanin kuvaamista omalla armottomalla tyylillään, ja tämä tarina on nimetty eräänlaiseksi sillaksi Ensimmäisen vuoden ja Yön ritarin välimaastoon. Toki mukana ovat kaikki Millerin bravuurit, aina sarkastisesta Alfredista ja urheasta Jim Gordonista seksikkääseen Kissanaiseen sekä psykoottiseen Jokeriin – kaikki Leen kauniisti kuvittamina.

Mutta miten mahtaa ihmepoika Robin sopia tällaiseen maisemaan? Millainen on Millerin näkemys Dick Graysonista? Lue BATMAN & IHMEPOIKA ROBIN niin saat tietää!

Helkkari, jos ylläolevat täkyt eivät kuulosta tarpeeksi kiinnostavilta, on mukana kaupanpäälle kaksi ihkauutta legendaarisen Neal Adamsin piirtämää kansikuvaa sekä Jim Leen luonnoskirjan, Millerin kansiversioita ja muuta hulppeaa. Olit sitten vanhan tahi modernin Batmanin ystävä, Batman & ihmepoika Robin ei siis takuulla jätä sinua kylmäksi – pidähän marraskuun lopulla Egmontin kotisivua sekä kirjakauppoja silmällä!

PS. Mikäkö on oma suosikkini? Jos pyssy ohimolla kysytään, pakko lienee myöntää, että Englehartin ja Rogersin tulkinta tavoittaa mielestäni olennaisimmat lepakkoasiat, mutta hitsi.. pidän kyllä kaikista hyvin tehdyistä Batman-tarinoista, aina Bob Kanen ensitarinoista Grant Morrisonin nykyiseen surrealismiin. Entä sinä? Unohdinko kenties juuri sinun suosikkikautesi listatessani Batmanin vaiheita?

Batman & ihmepoika Robin – sarjakuvakirja julkaistaan 25.11.2009

Batman: Yön ritari Egmontin verkkokaupassa

Lue myös:

1. Synkempi yö, synkempi ritari
2. Viimeinen tarina – miten Batman kuoli?
3. Peloton Batman uudessa lehdessä
4. Robin Hood – Sherwoodin metsäsissi

Menninkäinen! Silvermane! Ja Hämis kiipelissä!

Kun Hämähäkkimies lanseerattiin suomeksi omana lehtenään vuonna 1980, lähes alusta asti lehden tarinat pohjustivat monien muiden juonikuvioiden ohella Harry Osbornin paluuta Vihreän Menninkäisen rooliin. Len Weinin laatima juttu oli aivan huikean kiinnostava, ja Ross Andru on yhä monille (kuten allekirjoittaneellekin) se kaikkein rakkain Hämis-piirtäjä. Oli ihan mahtavan hienoa jännätä kertomuksen verkkaista etenemistä kuukaudesta toiseen. Mutta mutta, vuonna 1981 tapahtui jotakin, ja äkkiä lehti oli loikannut ajassa puolisen vuotta eteenpäin. Kesken jäi kohtaaminen Tuomarin ja Hitmanin kanssa, arvoitukseksi jäi Osbornin kohtalo — ja syynä oli nimenomaan tuo viheliäinen materiaalipula!

Näitä maagisia kertomuksia on, uskokaa tai älkää, yritetty julkaista suomeksi kertaan jos toiseenkin, mutta aina on jokin mennyt pieleen. Vaan nyt me sen teimme! IHMESARJA 16 esittelee vihdoinkin Weinin ja Andrun Hämis-jatkumon huipentuman — mukana myös aikanaan kesken loppunut Nova/Fotoni -tarina! Ja voi pojat, miten hienoa sarjakuvaa tuo kaikki onkaan! Nyt kun Menninkäinen sekä Osbornit ovat palanneet Hämis-lehden sivuille, on oiva aika katsahtaa herrojen menneisyyteen ja täyttää palapelin aukkokohdat.  Bonuksena pokkarissa esitellään Hämiksen ja Ihmenelosten taistelu Kauhunelosia vastaan (kuvittajina Mike Zeck & John Byrne!), ensikohtaaminen Roderick Kingsleyn kanssa sekä paljastetaan, miten Peter Parkerin jättinalle päätyi Len Weinille. Ja monta muuta hienoa juttua!

Jos et ole tuolloin aikanaan seurannut Hämistä, ei syytä huoleen, IHMESARJA 16:n kyytiin on helppo loikata sellaisenkin lukijan, joka ei seittisankaria ole aiemmin lukenut.

Ross Andrun upeaa kuvitusta.

Lue myös:

1. Ihmesarja #18: Hämähäkkimies
2. Ihmesarja 17: Ryhmä-X ilmestynyt!
3. Viikon Kannet: Demian ja Ihmesarja
4. Salmiakkia vai lakritsaa?

Hämärä kuva Rafflesista hämärähommissa.

Isossa-Britanniassa hahmo tunnetaan käsittääkseni kohtuullisen hyvin, Raffles on esiintynyt elokuvissa sekä televisiossa, mutta suomeksi onnistuin löytämään vain tuon yllämainitun kokoelman, joka sekin on julkaistu jo 1910.

Kertomukset olivat kuitenkin kestäneet ajan hammasta yllättävän hyvin — siinä missä Conan Doylenkin kirjoitelmat! A. J. Raffles onkin tavallaan Holmesin vastakohta – hän on sulava ja tyylikäs poikamies, joka apurinsa Harry “Bunny” Mandersin kanssa suorittaa mitä häkellyttävimpiä murtovarkauksia.  Raffles on ensiluokkainen kriketinpelaaja, ja niinpä hänet kutsutaan useisiin seurapiiritapahtumiin, jotka luonnollisesti antavat hänelle tilaisuuden pohjustaa tulevia varkauksia.

Kirjassa on seitsemän tarinaa, jotka kaikki pitävät sisällään hauskoja käänteitä ja nokkelaa kielenkäyttöä. Kokoelman viimeisessä tarinassa Raffles putoaa mereen ja näyttää siltä, että hän hukkuu… mutta kaikki Holmesinsa lukeneet toki tietävät, että sankareilla (ja jopa antisankareilla) on tapana pelastua tällaisista kiipeleistä.

Mikään maailmaa mullistava eepos Varastaiteilija ei ehkä ollut, mutta oivallista luettavaa kesäiltojen iloksi se tarjoili. Jos haluat tutustua salapoliisikirjallisuuden menneisyyteen, suosittelen tätä kirjaa lämpimästi!

Lue myös:

1. AAVEJAHTAAJA
2. KUUSI SYYTÄ RAKASTAA JONAH HEXIÄ
3. Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga: 1910
4. Kadonnut Conan-seikkailu