Alkuperäinen jenkkilehden kansi.

Ah, noita 70-luvun kultaisia aikoja, kun viaton suomalaislapsi ei tiennyt kauhuviihteestä yhtikäs mitään. Elokuvateatterit saati sitten televisio eivät esittäneet kauhuelokuvia, ja vaikka Frankenstein kuten myös Dracula olivat saatavilla kirjastossa alkuperäisromaaneina, kukapa niitä olisi sieltä osannut etsiä?

Mutta sarjakuvahyllyissä sentään tapahtui kummia. Siellä vilahteli Shokkia, Draculaa, Aaveajajaa… sekä kumman raflaavalta kuulostava omituisuus nimeltä “Frankenstein & ihmissusi”. Toisin kuin nimestä saattaisi päätellä, lehden tähdet eivät suinkaan seikkailleet yhdessä, vaan mustavalkoinen 52-sivuinen julkaisu piti sisällään yhden jakson per hahmo – ja mitä huikeaa tavaraa nuo sarjakuvat olivatkaan! Nuo sarjathan olivat osa amerikkalaisen Marvel-yhtiön paluuta kauhun pariin. Hirviöiden esittäminen jenkkiläisissä sarjakuvissa oli pitkään kiellettyä, mutta 50-luvulla asetettu “Comics Code” alkoi tuolloin 70-luvulla hieman löyhätä otettaan, ja niin ihmissusia ja vampyyreja passasi taas laittaa sarjakuviin.

Roy Thomasin ja Gerry Conwayn ideoima Ihmissusi yössä (Werewolf by Night) oli yksi menestyksekkäimpiä yrittäjiä. Jonnekin supersankariseikkailun ja puhdasverisen kauhun välimaastoon sijoittuva sarja kertoi Jack Russellista, joka peri isältään ikävän taipumuksen muuttua aina täysikuun aikaan raivoavaksi karvaturriksi. Ihmissuden hahmossa Russell sitten törmää jos minkälaisiin hirviöihin ja pahiksiin, aina tavallisista asehulluista ja prätkäjätkistä pimeyden voimia palvoviin munkkeihin. Vaikka sarja muodostuu periaatteessa yhden tai kahden jakson mittaisista episodeista, kulkee taustalla jatkuvampaa juonikuviota, jonka puitteissa ratkotaan Jackin äidin murhaa, isäpuolen konnuuksia, sisaren kohtaloa (muuttuuko kaunis Lissa aikanaan myös ihmissudeksi?) ja muuta jännittävää.

Sarjaa piirsi pitkään Will Eísnerilta oppinsa saanut Mike Ploog, joka toi tarinoihin sekä pelottavaa todentuntua että myös taidokasta karrikointia. Kokonaisuuden kruunaa hienosti taltioitu 70-luvun San Francisco, jonka leveät lahkeet, aurinkoiset uimarannat sekä koukeroiset valtatiet tuovat susihahmon tarinaan aivan oman tunnelmansa. Nyt Ihmissuden alkutaival on koottu hienoksi mustavalkoiseksi albumiksi, joka sisältää myös sarjan ensimmäiset, aiemmin suomentamattomat episodit. Mahtava lukupaketti kesäöitä varten!

PS. Kun Mike Ploog vuonna 2006 piipahti Helsingin kirjamessuilla, hän muisteli lämmöllä aikojaan ihmissuden kuvittajana. “Ihmissusi oli hyvä hahmo, koska hänellä oli persoonallisuutta”, Ploog totesi. Vanhana fanina nöyrä toimittajanne oli sangen otettu saadessaan oheisen piirroksen mestarilta!

Ihmissusi yössä – sarjakuva-albumi myynnissä lehtipisteissä 9.6.2010 alkaen. Suositushinta 14,90€, 224 s.

Elokuvan nähtyäsi voitkin lukea Fractionin äärimmäisen mukaansatempaavan sarjakuvatulkinnan Rautamiehestä.

- Nisha Gopalan, EntertainmentWeekly.com

Rautamies 2.0 on täällä – mutta tämä haarniskamies EI ole Tony Starkin luomus!

Ezekiel Stane on tullut kostamaan isänsä Obadiahin kuoleman. Nuori Stane on yhtä häikäilemätön kuin isänsä, mutta kymmenen kertaa älykkäämpi… hänessä tiivistyvät kaikki Starkin viisi pahinta painajaista! Kun tämä arvaamaton vastustaja muokkaa Starkin teknologiasta aseen, jolla voi tappaa satoja viattomia yhdellä iskulla, käynnistyy samalla sakkipeli, joka Rautamiehen on pakko voittaa!

Rautamiehen vauhdikas teknothrilleri tarjoilee elokuvista tuttua toimintaa, jännitystä sekä siistejä hahmoja! Mukana menossa ovat monet Marvelin sarjakuvista tutut hahmot, muun muassa Hämähäkkimies ja Thor.

Myös kirjan tekijämiehet ovat tuttuja: käsikirjoittaja Matt Fraction vastaa tällä hetkellä Ryhmä-X:n koukuttavista juonikuvioista, ja kuvittaja Salvador Larroca on äimistyttänyt hienolla taiteellaan mm. Ryhmä-X:n, Ihmenelosten sekä Hämähäkkimiehen lukijoita.

Osta IRON MAN – RAUTAMIES: VIISI PAINAJAISTA lähimmästä kirjakaupasta – ilmestynyt 12.5.2010!

Mies, jonka ikoniset fantasiamaalaukset ovat muovanneet niin kirjallisuuden, elokuvan kuin sarjakuvankin maailmaa, menehtyi toukokuun 10. päivä. Amerikkalainen Frank Frazetta oli kuollessaan 82-vuotias.

Frazetta aloitti uransa sarjakuvien parissa jo 50-luvulla, ja hänen taitava viivansa elävöitti mm. sarjoja L’il Abner, Buck Rogers sekä Johnny Comet. Hän myös auttoi Dan Barrya Flash Gordonin parissa.

Parhaiten Frazetta kuitenkin tunnetaan upeista maalauksistaan, jotka koristivat monia amerikkalaisia pokkareita 60-luvulla. Frazettan iskevät tulkinnat Conanista, Tarzanista, John Carterista ja lukuisista muista elämää suuremmista hahmoista ovat varmasti tuttuja kaikille, jotka ovat fantasiataidetta seuranneet. Hänen maalauksiaan on myös hyödynnetty levyjen kansina sekä elokuvissa. Frazettan maalaukset olivat täynnä liikettä, mystiikkaa, reheviä naisia ja karskeja miehiä.

Suuri osa Frazettan maalauksista on ollut näytteillä hänen nimeään kantavassa museossa, mutta joitakin mestariteoksia on viime vuosina myyty yksityisille keräilijöille ennätyshintoihin, mm. tunnettu maalaus Conanista myytiin viime vuonna miljoonalla dollarilla.

Suomessa Frazetta tunnetaan heavy-levyjen ohella kenties parhaiten hienoista SHOKKI-kansista, joita nähtiin viime vuonna ilmestyneessä SHOKKI-kokoelmassa.

Kuka onkaan Orlando?

Onko hän Elisabet I:n valtakaudella varttunut poikanen, joka yksinkertaisesti päätti, ettei vanhene ikinä? Tämä poika seikkaili aikansa, nukahti sitten pitkään uneen, josta heräsi myöhemmin naisena. Hänestä voit lukea Virginia Woolfin kirjasta “Orlando”, josta on myös tehty aika näpsäkkä elokuvaversio.

Vai onko hän sittenkin “Raivoisa Roland”, Ludovico Arioston 1500-luvulla kirjoittamasta eeppisestä ritarirunoelmasta kuulu sankari, joka hylkää paikkansa Kaarle Suuren henkivartijana rakastuttuaan pakanaprinsessaan? Kyseinen Roland (jota myös Orlandoksi nimetään) oli sangen kuuluisa ritarihahmo, ja hän on toiminut esikuvana mm. oopperoille, näytelmille ja maalauksille. Samainen sankari seikkaili myös Matteo Maria Boiardon teoksessa Rakastunut Roland.

Tai ehkä hän onkin kissa Orlando, josta skotlantilainen Kathleen Hale laati lukuisia kuvitettuja lastenkirjoja vuosina 1930-1970? Vai onko hän salaperäinen O ranskalaisen Anne Desclos’n klassikosta “O:n tarina”?

Kuka onkaan Orlando?

Englantilaisen William Hope Hodgsonin (1877-1918) luoma Thomas Carnacki lienee kirjallisuuden ensimmäisiä “yliluonnollisia etsiviä”. Muun muassa Sherlock Holmesilta vaikutteita saanut salapoliisi keskittyi tarinoissaan tutkimaan yliluonnollisia (tai yliluonnollisilta vaikuttavia) tapauksia, apunaan kamera, itse kehittelemänsä “sähköinen viisikanta” sekä muita mystisiä välineitä. Toisin kuin Holmesin tapauksissa, Carnackin kertomuksissa yliluonnolliset elementit eivät joka kerta paljastu huijaukseksi – vaikka osaan kylläkin löytyy hyvin maanpäällinen selitys. Holmesin tavoin Carnacki lähestyy mysteereitä järjestelmällisesti ja pyrkii ratkomaan niiden syyt todisteiden perusteella.

Ensimmäinen maailmansota katkaisi Hodgsonin kirjailijauran, mutta Carnacki jäi elämään inspiroiden vastaavia hahmoja niin kirjallisuuden kuin muunkin viihteen parissa. Myöhempien aikojen yliluonnolliset TV-sarjat kuten Kolchak tai Salaiset kansiot jatkavat selkeästi Carnackin viitoittamalla tiellä. Näyttäytyipä Carnacki itsekin englantilaisessa TV-sarjassa Sherlock Holmesin kilpailijat mainion Donald Pleasencen tulkitsemana.

Suomeksi Carnackista kertovia novelleja ei juurikaan ole julkaistu, kertomus “Viheltävä huone” ilmestyi Apu-lehdessä ilmeisen rankasti lyhennettynä versiona vuonna 1937. Mutta Jalava kustansi vuonna 1989 Hodsgonin ansiokkaan “Kauhujen talo” -kirjan, joka on suositeltavaa luettavaa kaikille yliluonnollisesta ja kauhusta kiinnostuneille!

Carnacki näkee unissaan enteitä tulevista, mutta herääminen voi olla rankkaa...

Hyvää alkavaa vuotta kaikille sarjakuvan ystäville! Vuonna 2009 julkaisimme vinon pinon hulppeita sarjakuvakirjoja, mutta tarkoitus on toki pistää vielä paremmaksi tänä vuonna. Vaikka tapanani ei ole laverrella kaikkia suunnitelmiamme, vilkaistaan kuitenkin, mitä tulevaisuus supersankareille (ja vähän muillekin) on lupaamassa:

- HÄMÄHÄKKIMIES-lehti täyttää vuonna 2010 peräti 30 vuotta – ja onkin muuten ilmestynyt kauemmin yhtäjaksoisesti kuin mikään muu suomalainen supersankarisarjakuvalehti! Juhlan kunniaksi Hämistä juhlitaan monin tavoin: huippupiirtäjä Marcos Martin saapuu Tampere Kuplii -festareille maaliskuussa kertomaan työstään Hämiksen parissa, opastamaan sarjispiirtämisen saloihin sekä tietty signeeraamaan lehden uusinta numeroa! Lisäksi festareilla julkaistaan upea näköiskokoelma vuosikerrasta 1980, ja muutakin seittisäpinää on luvassa vuoden mittaan…

- RYHMÄ-X alkaa ilmestyä kerran kuussa, ja ainakin alkuvuosi 2010 tullaan seuraamaan Uncanny X-Menin tarinoita, mutta jos tarpeeksi moni sitä pyytää, voihan olla, että julkaisemme lehdessä kaivatun Joss Whedonin kirjoittaman seikkailun (vink vink: kirjoittakaa asiasta lehden toimittajalle, arvoisalle Koivumäelle ). Pienen tauon jälkeen IHMESARJA jatkaa myös RX:n seikkailujen esittämistä, alkaen aikanaan suomentamattomista Dave Cockrumin piirtämistä tarinoista. Ja kuten Hämiksen kanssa, myös RX:n suunnalta on luvassa ainakin yksi mojova ylläri…

- KERRASSAAN MERKILLISTEN HERRASMIESTEN LIIGA 1910. Vaikeuksien kautta voittoon: Alan Mooren ja Kevin O’Neillin uusi mestariteos ei ehtinyt ilmestyä 2009, mutta nimen puolesta onkin sopivampaa, että se pläjähtää kauppoihin (kirja-sellaisiin) vuonna 2010. Luvassa huikean kirjallista menoa, toimintaa ja laulantaa (?).

- BATMAN juhli synttäreitään 2009, ja sen perään onkin sopiva vilkaista, millainen mahtaa olla VIIMEINEN BATMAN-TARINA. Viittaritarin saattelee haudan lepoon mestarikirjoittaja Neil Gaiman, apunaan kuvittaja Andy Kubert. Lisäksi opuksessa esitellään Gaimanin lyhyitä Batmaniin liittyviä sarjiksia!

Siinäpä muutama uutinen alkuvuoden ohjelmasta. Muutakin odottelun arvoista amerikkalaisjehnaa vuodelle 2010 on toki tulossa. Ai mitäkö? Muutaman avainsanan voi tässä paljastaa: rämeet ja hirviöt, nukkumatti ja kiinalaiset sadut, Rautamies ja painajaiset…

Kaikin puolin oivaa sarjisvuotta 2010 toivottaa
RMÄKI