Busterin paluu!

Busterin paluuta on todellakin odotettu. Siinä julkaistuja urheilusarjakuvia lukivat aikoinaan nekin vesselit, jotka eivät muuten sarjakuviin koskeneet. Super-Mac, Pulla ja Johnny Puuma ovat hahmoja, jotka ovat jättäneet jälkensä 70- ja 80-luvuilla sarjakuvia ahmineiden nuorisolaisten kollektiiviseen alitajuntaan. Vaikka lehdessä julkaistiin sarjoja painista rallin kautta jääkiekkoon, niin aivan erityisesti se profiloitui jalkapallon ystäviä hemmottelevaksi julkaisuksi. Aloitammekin Busterin sarjojen uuden tulemisen lehden alkupään numeroiden jalkapallotarinoilla, joissa futissankaroivat Benny Kultajalka ja Roy Race joukkueineen.

buster1

Koska Tri Tuomiolla jalkapallohommat jäivät pariin kesään junnupalloilua Lahden Reippaan korttelitoiminnassa (jonka seurauksena Buster kolahteli säännöllisesti postiluukusta omaankin kotiin), niin päästämme nyt ääneen jalkapalloa intohimoisesti harrastavan tamperelaisen sarjakuvan ammattilaisen ja armoitetun DJ:n, eli Pauli Kallion. Musanörtit tuntevat herran luomuksista Ornette Birks Makkosen ja futisniilot FC Palloseuran. Kaikelle kansalle tutuimmat sarjat lienevät Kramppeja & nyrjähdyksiä ja Onnen lahjat, joissa niissäkään käsikirjoittajan jalkapalloharrastuneisuutta ei juuri piilotella. Iloksemme ja onneksemme herra suostui Buster-näköispainoksen esipuhujaksi ja tarjoilemme nyt tämän esipuheen pienenä ennakkomaistiaisena täällä blogissamme. Painettu versio ilmaantuu kirjakauppoihin ja sarjakuvakauppiaille 26. lokakuuta!

 

BENNY KULTAJALAN JA ROY RACEN VOITTOISA PALUU

Kesäinen alkuilta parikymmentä vuotta sitten. Tamperelaisen Kulttuuritalo Telakan terassille on kokoontunut puoli tusinaa vielä nuorehkoa miestä, jotka kaikki pelaavat paikallista jalkapallon harrastesarjaa Gotham City FC:n joukkueessa. He suunnittelevat omaa syysturnausta, johon kutsutaan muita samanhenkisiä amatööriporukoita.

Alkajaisiksi turnaukselle täytyy keksiä iskevä nimi. Ehdotuksia sinkoilee pyöreässä pöydässä puolelta toiselle, mutta yksikään ei saa varauksetonta kannatusta. Sitten kirjailija Jyrki Vainosen mielikuvituksessa – tai paremminkin muistin sokkeloissa – välähtää: Kultajalka-cup! Asia on päätetty. Kultajalka-cup pelattiin lokakuussa 2016 jo yhdeksännentoista kerran.

Äskeinen anekdootti paljastaa, kuinka vahvan vaikutuksen Benny Kultajalka ja Buster-lehden muut jalkapallosarjakuvat tekivät 1960-luvun alkupuolella syntyneisiin pojankoltiaisiin. Kaikki pöydän ympärille kokoontuneet olivat lukeneet Busteria ja muistivat rimppakinttuisen Benny-ruipelon ja Kanuuna-Keeniltä perityt maagiset kengät, jotka johdattivat hänet laukaisupaikkoihin ja auttoivat antamaan nerokkaita läpisyöttöjä.

buster2

Taikaklopot eivät sumentaneet Bennyn harkintakykyä, vaan hän oivalsi jalon palloilulajin pyhät perusasiat. Joukkueelle ollaan järkkymättömän uskollisia, koskaan ei anneta periksi ja harjoitellaan ankarasti: ”Juoksen 8 kilometriä joka päivä ja kuljetan palloa mukanani koko ajan! Sen kyllä pitäisi vahvistaa jalkojani.” Toivokaamme, että Benny Dane oivalsi myöhempinä pelivuosinaan myös lihashuollon tärkeyden!

buster3

Buster johdatti minut ensimmäisiin sarjakuvallisiin yritelmiini. Piirsin värikynillä sinikantiseen ruutuvihkoon parikymmentä sivua sarjakuvaa, jossa kaksi suomalaista pelaajaa lähti Englannin alasarjoihin kokeilemaan onneaan. Niitä tekeleitä ei nähnyt tekijän lisäksi kukaan muu. Paljon myöhemmin aloin tehdä piirtäjä Pentti Otsamon kanssa FC Palloseuraa, jossa hyödynsin kokemuksiani harrastesarjasta, Palloliiton mutaisimmista divisioonista ja tietysti Kultajalka-cupista.

Harmistuin hieman huomatessani, että Bennyn pelit vaihtuvat tämän kirjan puolivälissä Melchester Roversia edustavan Roy Racen ja hänen joukkuetovereittensa edesottamuksiin Englannin liigan ensimmäisessä divisioonassa. Pian pettymys hävisi kuin pallo puulaakipelaajan potkusta pusikkoon. Tajusin muutaman sivun jälkeen, että Rovers-sarjat ovat osa varhaisnuoruuttani siinä missä Aulis Virtasen selostamat mustavalkoiset liigalähetykset, joita nähtiin, mikäli kansainvälinen kuvayhteys oli suosiollinen.

buster4

Ikimuistoisimpiin seikkailuihin kuuluu jakso, jossa Rovers kamppailee cup-ottelussa Woodburn Spartan likomärällä ja kuoppaisella kentällä. Vaihtopenkille jätetty Eddie Eager tuskailee: ”Pojat käyttävät hyväkseen kentän kuivia kohtia tajuamatta, että ne ovat kuivia, koska ne ovat muuta pintaa korkeammalla! Kun he ampuvat maalia kohti, heidän pitäisi tähdätä alemmas!”

Roy Race, Tubby Morton, Eddie Eager, Jumbo Trudgeon ja muut rehdit Rovers-pelurit vievät meidän menneeseen maailmaan, jossa ensimmäinen divisioona todellakin on Englannin korkein sarjataso. Tähtipelaajien siirtosummat saattavat nousta jopa 750 puntaan. Joukkue voi nimetä otteluun vain yhden vaihtopelaajan. Puolustavaa joukkuetta ei rangaista epäsuoralla vaparilla, jos maalivahti nappaa joukkuetoverin syöttämän pallon käsiinsä.

buster5

Alkuperäisten käännösten vanhahtava kielikin aiheuttaa nostalgisia väristyksiä. Eihän tällä vuosituhannella puhuta suurotteluista, kehuta maalivahtia venyväotteiseksi tai nimitellä joukkueen kuumakallea jauholakiksi. Repliikkien kulmikkuus paiskaa kättä Royn ja Roversin arvomaailman kanssa. Taistellaan loppuun saakka! Syötetään kaverille ajoissa! Filmaajat ja itserakkaat onnenonkijat pannaan järjestykseen!

Pauli Kallio                                                                                          sarjakuvakäsikirjoittaja ja ikuinen amatööripalloilija

Yksi vastaus artikkeliin ”Busterin paluu!

  1. Hienoa!olisiko myös mahdollista myös julkaista KAUHU sarjakuva lehdestä parhaita paloja kuten myös IHMISSUSI & FRANKENSTAIN lehdestä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *