Viiltävä Wolverine viihdyttää vaikka väkisin!

Paukuissa ei säästelty, kun Marvelin johtoporras ryhtyi kasaamaan Viiltävän Wolverinen tekijäkaartia. Ykköslyöjäksi valikoitui Frank Cho, jonka jälki on suomalaisillekin marvelisteille hyvin tuttua useammastakin sarjasta. Huumorisarjakuvankin ystäviä on hemmoteltu kyseisen herran Turvatarhalla, jota ilmestyi vain kahden albumin verran. Tästä vääryydestä Tri Tuomio ei vieläkään täysin toipunut, mutta täydellinen kokoelma kyseistä sarjaa alkukielellä lohduttaa paljon.

VW1v.pg

Cho on kuuluisa huumorista, kauniista naisista, dinosauruksista ja apinoista, eli tuskin tulee yllätyksenä, että Viiltävän Wolverinen käynnistävä Tapposaari sisältää näitä kaikkia isolla kauhalla annosteltuna. Gorillatkin ovat mallia jätti ja niitä on monta.

VW1

Koska tapahtumat sijoittuvat Kadonneeseen maailmaan, niin sangen kirjava kaarti esihistoriallisia eläimiä pääsee esittelemään raateluvarustuksiaan. Varustuksiaan esittelee myös Shanna Naispaholainen, koska tämä todellakin on Frank Chon taiteilema sarjakuva.

VW2

Wolverinen ja Shannan lisäksi hahmokaartia lihotetaan Hulkilla ja suomalaiselle lukijakunnalle hiemaan vieraammalla Amadeus Cholla, jolla tulee kuitenkin olemaan Marvelin universumissa todella tärkeä rooli. Voisi jopa sanoa hahmon astuvan isoihin saappaisiin. Taiteilija-Cho ei malta olla käyttämättä hyväksi tilaisuutta pieneen alter-egoiluun, joten Amadeus joutuu hyvinkin kuumottaviin tilanteisiin, vaikka onkin pitkälti viileyden ruumiillistuma.

VW3

Summa summarum, Tapposaari tarjoaa mestarillisen sarjakuvantekijän pitämässä hauskaa suosikkiaiheidensa parissa. Suositellaan kaikille dinosaurusten, B-elokuvaestetiikan, jättihirviöiden, Russ Meyerin, slapstick-komedian ja mosasaurusten ystäville.

Koska päätimme laittaa samaan pakettiin myös seuraavan jenkkikokoelman, niin seuraavaksi hyppäämme tunnelmasta toiseen, eli Fran Chon sensuellia viivaa seuraa Joe Madureiran huomattavasti lihaksekkaampi ilmaisu. Zebb Wellsin juonima Kädet kuolleella ruumilla tuntuu kotiinpaluulta, jos Frank Millerin juonimat Elektra Assassin (taide Bill Sienkiewicz) ja Elektra elää (taide Frank Miller ja Lynn Varley) ovat tuttuja.

VW4

Verrokit ovat timanttisia ja yhdistävänä tekijänä toimii luonnollisesti Elektra, jonka avuksi Wolverine singahtaa ninjoja pilkkomaan. Luvassa on myös eläviä kuolleita ja eräänlaisia japanilaisia tuomaridemoneita. Tapposaareen verrattuna vähemmän huumoria ja enemmän veripalttua. Ninjaklaanin valtataistelu on veristä touhua. Hämähäkkimies käy keventämässä tunnelmaa, mutta muuten synkistellään urakalla oikein ihanasti.

VW5

Synkistelystä ei päästä eroon tuhdin paketin päättävässä tarinassakaan, vaikka Wolverine saakin taisteluparikseen pienen pojan. Nuorukaisen rankka menneisyys pitää tästä huolen. Avaruuden kylmiin korpimaihin sekä lukijan että päähenkilöt pudottava nimimerkki Jock lataa vahvaa tunnetta tarinaan ja taiteeseen. Armoton on ehkä oikea sana. Muutama pilkahdus kauneutta viimeistelee paketin.

VW6

Wolverinen historiasta löytyy verrokki tällekin tarinalle. Walter ja Louise Simonsonin juonima ja John J. Muthin ja Kent Williamsin taiteilema Havok & Wolverine – Meltdown on tunnelmaltaan ja ulkonäöltään jos ei aivan sisarteos, niin ainakin serkku. Viattomat kärsivät ja Wolverinella on monta hyvää syytä olla hyvin, hyvin vihainen. Kent Williamsin ja Jockin Wolverine-tulkinnat ovat myös lähellä toisiaan ja jos Tri Tuomiolta kysytään, niin surullinen Wolverine on paras Wolverine, eikä alakuloa nyt pihtailla.

VW7

Jokaiselle on siis tarjolla jotain. Tri Tuomio uskaltaa melkein luvata Viiltävän Wolverinen olevan tämän vuoden supersankariseikkailuista kokonaisvaltaisesti viihdyttävin. Tämän teoksen luettuaan todellakin tuntee saaneensa hyvää kyytiä.

Viiltävä Wolverine juuri nyt sarjakuvakauppiailla ja kirjakaupoissa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *