Asterix ja ennustaja – opettavaista hupia herkkäuskoisuudesta

Asterix on jälleen kerran hämmentävästi ajan hermolla – monenlaiset helppoheikit ja karmivilla tulevaisuudenkuvilla pelottelijat saavat jälleen kerran yhä näkyvämpää sijaa politiikassa. Ja jälleen kerran René Goscinny on mies paikallaan, kun ihmiskunta kaipaa järjen ääntä vääntämään tiettyjä asioita rautalangasta. Liian imartelevaa tai liian karmivaa tarinaa kannattaa aina ihmetellä. Kertojalla kun saattaa olla oma lehmälauma ojassa.

Pieni Tri Tuomio ei Asterix ja ennustajan kaikkia tarinallisia hienouksia vielä osannut arvostaa 80-luvun alkuvuosina, mutta henkilökohtaisten suosikki-Asterixien kärkeen se nousi kauhunväreitä aiheuttaneen kuvallisen ilmaisunsa tähden. Albert Uderzo ei juuri tehokeinoja säästele, kun ennustaja-Propellix tekee vaikutusta kyläläisiin. Synkästä yöstä saapuu salamoinnin valaisema petomainen hahmo. Moni poliitikko unelmoi yhtä vaikuttavasta sisääntulosta. Alun kauhutunnelmoinnista siirrymme pian komedialliseen kohellukseen, mutta Propellix oli ja pysyi koko albumin keston hieman pelottavana hahmona pienen lukijan mielestä.

Tämä 19. albumi kuuluukin aikuisempien Asterixien kategoriaan – juonikuvio kun vaatii ihmismielen ikävämpienkin rakenteiden ymmärtämistä. Esimerkiksi roomalaiset ymmärtävät tarinan konnan konnaksi, mutta kokevat tämän olevan omalla puolellaan, eli heidän kannaltaan hyvien puolella. Myös roomalaispäällikön kyky uskoa jo paljastuneeseen huijariin aitona asiana on monesta tosielämän ikävästä tarinasta tuttu kuvio.

Asterix ja ennustaja on erityisen suositeltavaa luettavaa niille Asterixin ystäville, jotka haluavat nähdä toiminnan keskiössä muutakin kylänväkeä kuin varsinaisen sankarikaksikon. Esimerkiksi Smirgeline ja Aladobix saavat tässä albumissa mukavasti tilaa.

Taiteiden ystäville on taas piiloteltu muutamat pääsisäismunat bongattaviksi. Kuvataiteen puolella viittaillaan Rembrantin maalaukseen ja kääntäjä pistää Trubadurixin kailottamaan M. A. Nummista. Arkkitehtuurista innostuneille on tarjolla muun muassa Uderzon huvila.

Eli pidemmittä puheitta lämpimät suosittelut tällekin klassikkoseikkailulle. Ajan hammas ei tämän albumin sisältöä nakerra ja kovakantisena se on kestävämpi fyysisenä esineenäkin.

Asterix ja ennustaja kirjakaupoissa ja sarjakuvakauppiailla 15.3.2017!

Bamse-lehden uusin numero opettaa lapsille lähdekritiikkiä

 

Lastenlehti Bamsen tuoreimmassa numerossa käsitellään polttavan ajankohtaista teemaa: lähdekritiikkiä ja valeuutisia. Lapsia opastetaan suhtautumaan kriittisyydellä Internetistä löytyvään tietoon.

Helmikuun numerossa Nallen ystävä Pomppi säikähtää Internetistä löytämäänsä uutista, jonka mukaan Nalle ei enää saisi voimia jymyhunajasta. Keksijä-Kilpinen kysyy Pompilta, tarkistiko hän uutisen lähteen, ja valistaa lisäksi, miten netissä kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa. Kaikkea ei kannata uskoa, ja uutisten taustoja voi tutkia. Mainitun valeuutisen takaa löytyykin epäluotettavaksi tiedetty Myyrä-Media Oy.

Lähdekritiikkiä käsittelevä tarina sai alkunsa Bamse-toimituksen tehdessä yhteistyötä koululaisten sekä Internet-tutkijoiden kanssa. Ruotsissa jo 7.2.2017 ilmestynyt numero on ehtinyt herättää kansainvälistä kiinnostusta: muun muassa Financial Times ja Buzzfeed ovat tarttuneet aiheeseen. Lisäksi tarina on kiinnostanut Ruotsissa opettajia tarkoituksena käyttää tarinaa opetusmateriaalina koulussa.

Bamse 2/2017 lehtipisteissä 15.2.2017!

Värilliset Tex Willerit vuonna 2017 – kauhutunnelmointia ja tuimaa toimintaa

Pian koittaa vanhoillisimpien Tex-fanien kolmen numeron mittainen kiirastuli, sillä Tex Willerit 3–5/2017 ovat sisäsivuiltaan riemunkirjavia, eli värikkäitä. Mustavalkoisuuden nimiin vannoville tämä on ikävä aika vuodesta, mutta onneksi vaihtelun virkistämiä löytyy myös melkoinen joukko.

Värillinen Tex Willer tuo aina allekirjoittaneen mieleen Fingerpori-stripin, jossa Heimo Vesan vieno toive suosikkisarjan värimaailman suhteen saa hyvinkin afrotukkaisen tulkinnan. Klassikkopätkä. Tipahdin. Mutta palatkaamme itse asiaan. Järkytyksen pehmentämiseksi ja makuaistin herkistämiseksi tarjoamme nyt pienen silmäyksen värillisten Texien antiin vuonna 2017. Luvassa on muun muassa aaveita, demoneita, intiaaneja ja lainsuojattomia. Maustepussista löytyy myös naiskauneutta ja hyppysellinen romantiikkaa.

Aloitamme värillisen kattauksen kolmella lyhärillä, eli numero kolme sisältää kolme kokonaista seikkailua. Numerus est omen?

Aloitamme Bosellin juonimalla ja Franzellan taiteilemalla tarinalla Vaara piilee varjoissa. Mukana menossa häärää El Morisco, joten yliluonnollisia tapahtumia siis luvassa.

Seuraavaksi herkistelemme hieman, eli Rujun kässäröimä ja Tissellin akvarellein toteuttama Haaste vanhalla lähetysasemalla yhdistelee rajua toimintaa ja karua romantiikkaa. Suosittelemme eritoten Larry McMurtryn Lonesome Doven ystäville.

Sokerina pohjalla tai suolana pinnalla pohjalla toimii Simeonin kirjoittama ja kuvittama Hoganin kopla, joka tarjoaa konnajahtia Gran Canyonin uljaissa maisemissa.

Vuoden neljäs Tex korkataan Mignaccon (tarina) ja Vanninin (taide) kummitusjutulla Chindi. Huomattavasti maanläheisempi ote tässä haamuilussa kuin edellisen numeron avauksessa, mikä realismin ystäville tiedoksi.

Kummittelun jälkeen on luvassa pitkä tarina, sillä Faracin juonima ja Milanon taiteilema Siouxien mailla valtaa myös seuraavan numeron. Salapoliisijännäriä, karjanajoa ja intiaanien kanssa kahakointia. Muy bien!

Ja kun nämä värilliset seikkailut on tavattu, niin luvassa on Civitellin taiteilemaa kauhupainotteista Texiä. Voipojatvoipojatvoipojat…

Tex Willer 3/2017 lehtipisteissä ja tilaajilla 1. maaliskuuta. 4/2017 29. maaliskuuta ja 5/2017 20. huhtikuuta.

 

Tex-erikoiset helposti haltuun!

Howdy, partner!

Jos haluat Tex Willer -erikoisjulkaisut, eli Maxit (2), Suuralbumit (2) ja Kronikat (4) kotiin kannettuna ja kamuhintaan, niin alkaa olla kiire hoitaa tilaushommelit mallilleen! Hieman vajaa viikko, jos tarkkoja ollaan… Huolestuneille tiedoksi, notta tukevat pahvikuoret suojaavat kallisarvoisia teoksia postin, sään ja vihamielisten intiaaniheimojen ikäviltä kepposilta.

Hinta on 85 euroa ja aikaa tilata tämä tuhti Tex-paketti on kuluvan kuun loppuun saakka. Helmikuussa 2017 on siis jo liian myöhäistä tarttua tarjoukseen. Tilaus onnistuu puhelimitse numerossa 0203 39000 (arkisin kello 8–18) ja sähköpostitse osoitteesta tilaajapalvelu@egmont.fi (koska itselle parhaiten passaa tammikuun aikana). Näitä reittejä tilaillessa muistat vain kertoa tai kirjoittaa maagisen etukoodin 16048. Voit myös tulostella itsellesi oheisen tilauskupongin, ja huolellisesti täytettyäsi sen jättää sen postin hellään huomaan.

Kaikkein pienimmällä vaivalla homma hoituu, kun klikkaat tästä.

 

Ylivoimaisen Hämähäkkimiehen hyvästit

Hämähäkkimiehen toimittajan, Tri Tuomion ja toivottavasti lukijoidenkin suosikiksi muodostunut viimeisin pitkä Hämähäkkimies-saaga on nyt saatettu kunnialliseen päätökseen. Otto Octavius ei siis enää heilu Hämähäkkimiehenä Peter Parkerin viruessa haudassa, limbossa tai oman syrjäytetyn mielensä sokkeloissa. Sen verran merkittävä käännekohta onkin nyt kyseessä, että se ansaitsee hieman kuvioita avaavan blogijuttunsakin, eiks jeh?

Numerossa 12/2016 kurkistetaan Ylivoimaisen Hämähäkkimiehen tärkeimmän konnan ja sankarin sielunmaisemaan ennen varsinaisen ryminän alkamista. Suurennuslasin alle joutuu siis Otto Octavius, joka Hämähäkkimiehenä toimiessaan todellakin yrittää parhaansa hyvisten puolella operoidessaan, mutta Norman Orborn Vihreänä Menninkäisenä asettelee parhaansa mukaan kapuloita Mustekalamme rattaisiin jo tässä sekä outrona että intronakin toimivassa tarinassa.

Käsikirjoituksesta vastaava Kevin Shinick tekee siis parhaansa valaistakseen superkonnien sisäistä logiikkaa ja tunteen paloa. Ron Frenzin ja Marco Checchetton vanhan koulukunnan kulmikas kuvitus pysyttelee kärryillä mielipuolisten päähenkilöiden mökötysten ja virnistysten tulvassa. Näillä tyypeillä todellakin vilkkuvat valot vintillä. Ja sivulliset kärsivät. Ja juuri viattoman sivullisen kärsimys on Otto Octaviuksen oljenkorsi, johon takertumalla hän lunastaa itsensä ainakin Peter Parkerin silmissä.

Ylivoimaisen Hämähäkkimiehen loppusynkistelyjen jälkeen alkaakin sitten kunnon tuuletus. Numerossa 1/2017 Peter Parker on taas oman mielensä ruorissa, mutta sekä arki- että supersankarielämä ovat Tohtori Mustekalan jäljiltä enemmän tai vähemmän sivuraiteilla. Traagisen tarinakolossinsa jälkeen Dan Slott pääseekin pitkästä aikaa keskittymään huumoriin, jota tarjoillaankin sitten kahmalokaupalla. Ja huumorihan nyt kuuluu Hämähäkkimieheen kuin verkko ammattikalastajan työkalupakkiin. (Pahoittelemme tuota vertausta. Se haisee. Kalalle.)

 

Luvassa on muun muassa lystikkäitä ensikertalaisia superkonnia, joista yksi onnistuu voimillaan riisumaan Hämiksen. Kyllä, kirjaimellisesti riisumaan. Luvassa on siis alastonta supersankarointia sekä sivustakatselijoiden että lukijan riemuksi. Peter joutuu myös tekemään runsaasti töitä päästäkseen kärryille työelämässään tapahtuneiden muutosten suhteen. (Pahoittelemme taas. Kovin työlästä on nyt huumori.) Ne tosin ovat pientä rakkauselämän mullistusten rinnalla.

Entiset heilat ovat Octaviuksen jäljiltä vähintäänkin vihaisia, Musta Kissa jopa äärimmäisen kostonhimoinen, mutta kirsikkana kakussa toimii vakava ja hyvinkin intiimi parisuhde ihanan Anna Marian kanssa, jota Peter ei siis laisinkaan tunne. Pete Parkerilla riittää siis luovimista ihmissuhteiden karikoissa. Varsinkin tuo kuvio Anna Marian kanssa on Dan Slottin puolelta niin pirullisen taitavasti juonittua sadismia, että hattu päästä!

 

Jotta touhu ei menisi yleiseksi koheloinniksi ja ihmissuhdeihmettelyksi, niin Hämiksen vanhoista vihollisista Elektro osoittaa vakavan aktivoitumisen merkkejä, joiden seurauksen eräskin Felicia Hardy pääsee luikahtamaan vapaalle jalalle ja vieläpä Peter Parkerin kannalta erittäin ikävissä aikeissa. Ainakin allekirjoittanut odottaa seuraavaa numeroa vesi kieleltä valuen, eikä se siis ole pelkästään Mustan Kissan ansiota.

 

Hämähäkkimies – Spider-Man 1/2017 lehtipisteissä 25.1.2017! Numeron 12/2016 ehtii vielä noukkia lehtipisteestä, jos on nopea!

Asterix veronkiertäjän jäljillä

Tänään on 13. päivä ja perjantai. Pistetäänpä sen kunniaksi kasaan pienoinen esittely järjestysnumeroltaan kolmannestatoista Asterix-albumista. Onko epäonnenluku jättänyt jälkensä albumin sisältöön? Ei ole. Asterix ja rahapata on alusta loppuun vankkaa René Goscinnyn ja Albert Uderzon yhteispeliä. Ja luonnollisesti myös Asterixin ja Obelixin yhteispeliä.

Goscinnyn nerous käsikirjoittajana näkyy erityisesti siinä, että hänen kirjoittamansa Asterix-albumit ovat sangen immuuneja ajan hampaalle. Tässä auttavat ikuisesti ajankohtaiset aihevalinnat. Tällä kertaa käsittelyssä ovat verot, niiden maksaminen, raha ja yrittäminen. Caesar korottaa veroja ja naapurikylän viekas päällikkö keksii piilottaa rahansa verottajalta Asterixin kylään, jossa ei roomalaisille juuri veroja maksella. Koskapa päällikkö on todella viekas, keksii hän vielä varastaa omat rahansa ja syyttää niiden katoamisesta Asterixia, jonka kontolle jää kadonneiden rahojen hankkiminen takaisin. Tämähän on tuttu kuvio kaikille tänäänkin uutisia seuraavalle.

Asterix lähtee siis jäljittämään kadonnutta rahapataa uskollisen ystävänsä Obelixin kanssa. Koska rahoja ei löydy, niin ne yritetään myös ansaita villisikoja kauppaamalla, kilpaa ajamalla, näyttelemällä ja gladiaattoritoiminnalla. Kaikessa tässä lystikkäästi epäonnistuen. Kauniiksi lopuksi raha haiskahtaa hieman, pääkonna saa opetuksensa ja kyläläiset juhlansa.

Albumiin mahtuu paljon pientä kivaa bongattavaa. Esimerkiksi merirosvot selviävät tästä albumista historiallisen vähillä vaurioilla. Ajan ja paikan etäisyys vaikeuttavat jo hieman julkimoiden bongausta (esimerkiksi Valéry Giscard d’Estaing alkaa olla suomalaiselle nykylukijalle vaikea tapaus), mutta albumin tekijät löytyvät helposti.

Jos etsit tapahtumarikasta Asterix-albumia, niin tässä sinulla on sellainen. Suosittelemme jokaiseen kotiin ilman ikärajoituksia.

Asterix ja rahapata kirjakaupoissa ja lehtipisteissä 8. helmikuuta 2017!